Meillä on ollu semmonen ekana koneena nyt kuukauden-pari. Tämän lisäksi vaihtoehtoina oli lähinnä Rancilio Silvia ja Isomac Venus. Edellisen rajoittuneisuus ja jälkimmäisen rajoittuneisuus sekä epäluotettavuus ratkaisi pelin. Tärkeysjärjestyksessä E61, painemittari, kohtuullinen höyryvoima, mukava ulkonäkö ja kätevänoloiset namiskat viehättivät.
Tunnin lämmitysaika tuntuu kummalta. Boilerin valo sammuu jo noin viidessä minuuttissa, mutta en sitten tiedä, kauanko gruppo ottaa lämmetäkseen, jos se ei silloin vielä ole riittävän lämmin. Mulla ei ole lämpömittaria, jolla sen mittaisi, eikä ohjeista ole oikeastaan mihinkään. Sivun verran huonoa englantia ei kanna kovin pitkälle. Riittävän lämmön saamiseksi olen varmuuden vuoksi huuhdellut kahvan ainakin kertaalleen läpi, jos on ollut kiire. Kuumalta ainakin kahva tuolloin jo tuntuu.
Jos nyt haluaa oikein hakea negatiivisia puolia, niin niihin voisi joku laskea sen, että vesisäiliön joutuu täyttämään ehkä ekan kerran sen jälkeen kun on huuhdellut tuon alkuhuuhtelun, laskenut tuplashotin, tyhjentänyt höyrypillin, höyryttänyt kannullisen maitoa, tyhjentänyt höyrypillin, huuhdellut gruppoa parikymmentä sekuntia ja takaisunhuuhdellut muutaman kerran. Eli toisin sanoen, noin yksi vesisäiliön täyttö per yksi tuplashottirumba. Jos niitä tekee enemmän, tai jos ei vaahdota, vedenkäyttö tietty vähän tehostuu. Valutusallas (tai mikä se suomeksi lie) täyttyy ehkä kahdesta tai kolmesta tuollaisesta sessiosta.
Kiireinen vaahdottaja ei ehkä malttaisi odottaa boilerin lämpiämistä puoltatoista minuuttia shotin laskun jälkeen, mutta meillä harvemmin tehdään kahta tuplamaitokahvia tarjoiltavaksi samalla. Siitäkään en ole ihan varma, kauanko grupon viileneminen shottilämpöön höyrytyksen jälkeen kestää, mutta ei siihen kymmentä minuuttia varmaan mene. Ainakin boilerivalosta päätellen. Vettäkin voi laskea huvikseen homman nopeuttamiseksi, en tosin ole varma auttaako se tai tekeekö se koneelle haittaa. Varmuuden vuoksi olen laskenut kaksi tuplashottia ensin putkeen, laittanut kupit koneen päälle tassit päällä odottelemaan ja vasta sitten vaahdottanut maidon. Isolla kannullahan saa molempiin tuplashotteihin maidot.
Koneen päällä ei ainakaan tommoset Arabian kolmen desin kupit ihan hirveen lämpimiks lämpiä vaikka ne kuinka kauan siinä seisoisivat, jumbokupeista puhumattakaan. Espressokuppeja meillä ei ole, ne ehkä voiskin jo lämmetä tarpeeksi. Ehkä tuonkin voi laskea tavallaan hyväksi puoleksi - energiankäyttö on tehokkaampaa, kun ei mene lämpöä niin paljoa harakoille. Kupit saa muillakin keinoin lämpimiksi.
Niin, ja vesipillistä ei hirveen lujaa saa vettä virtaamaan, siis jos haluais vaikka teevettä tai kuppienlämmitysvettä. Tommosen parin kolmen desin laskemiseen menee ehkä parikyt sekuntia. En tiedä, kuinka yleinen tällainen nopeus espressokoneissa on. Peruspaketin tampperi on se kaikkien koneiden vakioskeidamalli, jonka mielellään korvaa. Sinkku- ja tuplakahvat blindfiltterineen tuntuvat oikein jämäkiltä, kuten kone muutenkin. Kahvaa kiinni kääntäessä tuntee vähän, että gruppo on erillinen osa muuta runkoa, muttei se siitä irtikään tunnu lähtevän.
Kokemustahan minulla ei siis muista koneista ole, mutta voin kyllä ihan suositella. Ostimme mustakylkisen version, koska se oli aika paljon halvempi. Jälkikäteen ajateltuna se oli erittäin järkevää - siis jos ero todella on vain värissä. Peltiä nuo mustatkin kyljet nimittäin ovat, täysin asiallisesti päällystetyt ym. Siitä en osaa sanoa, miksi näitä liikkuu käytettynä paljon - ehkä vain siksi, että se on hyvä vehje aika pitkälle, ja siitä voi sitten siirtyä HX:ään, tuplaboileriin, vipumasiinaan tai mihin lie.