Väliviestien jälkeen raportointi jatkuu. Miltei kaksi kuukautta pääsi vierähtämään ja pääsimme paikallislehden kuvaajan kanssa aikatauluista yksiin. Tänään siis paahtohommiin. Todellakin, Botanian toive oli, että pavut paahdetaan siellä, jotta pääsevät käsitykseen kuinka homma toimii. Menimme paikalle, ja laitoimme uunin lämpenemään. Paahdoimme Yirgacheffeä testinä ja todettiin että lämpöä uunissa on hyvin. Eli uskaltaa paahtaa paikallisen sadon.
Metähän odotti pieni kasa, 182 grammaa papuja, joissa oli vielä yksi kuorikerros jäljellä.
Kuvassa kolme kuorittua papua etualalla. Pavuissa näkyy vielä selvästi ohut "hopeakuorikerros", joka poistuu paahtaessa. Kuoriminen olikin ihan kiva homma, puoli tuntia vierähti kahdelta hengeltä. Paras tekniikka näin pienelle sadolle oli painaa papua peukalolla pöytää vasten joka mursi kuoren. Sen jälkeen kuori oli helppo poistaa. Jäljelle jäi vielä tuota hopeakuorta.
Käsityötähän tämä projekti on ollut. Mukava ajatella, että jokainen papu on ollut kolmesti sormissa. Ensin kerätessä, sitten marjasta poistettaessa ja nyt fermentoinnin ja kuivauksen jälkeen kuorittaessa. Isompia eriä kuoritaan koneellisesti ja yksi tapa olisi laittaa pavut sementtilattialle ja hieroa niitä pyyhkeellä. Mutta ajattelimme, ettei tätä erää viitsi tehdä niin - pavut joutuisi silti poimimaan silpun seasta ja silpun imuroimaan lattialta. Taustalla muuten hieman samalla tavalla käsiteltyjä kaakaopapuja. Niitä on mennyt toiselle taholle jatkokäsittelyyn.
Ja tässä vielä työn tulos. 155 gramma papuja ja 27 grammaa kuorisilppua.
Noista kuorista saa muuten "kahviteetä". Eli Etiopiassa kuoret paahdetaan ja keitetään juomaksi nekin. Ainakin jotkut heimot tekevät niin villinä kasvaneen kahvin tuotoksille. Tänään sattui tulemaan aiheesta eräässä dokumentissa televisiossa. Mutta onhan tuo asia joissakin kahvikirjoissakin mainittu.
Huomaa alempi keskustelu silpusta ja teestä, jossa korjataan kahviteen valmistus.