En laske itseäni hifistiksi kahvin suhteen. En kyllä äänenkään, vaikka kotonani on varsin laadukkaat äänentoistolaitteet.
Tirofaux on oikeassa kielen sopimusluonteisuudesta. Itse en ole kielen ammattilainen, joten määrittelyn yrittäminen menee ihan mutu pohjalta. Pyrkisin määrittelemään (en siis ole välttämättä lainkaan oikeassa) sanan sen alkuperäisen merkityksen pohjalta. Hifi tulee sanoista High Fidelity. Mikä tarkoittaa korkeaa todenmukaisuutta, eli sitä, että ääni toistuu tallenteesta ja toistolaitteesta huolimatta mahdollisimman luonnollisena, eli sellaisena kuin se on äänitystilanteessa esim. studiossa soinut.
Mitä hifismi tarkoittaa sitten kahvin suhteen? Fidelityn voi suomentaa myös tarkkuudeksi tai täsmällisyydeksi. Jos ottaa huomioon tuon äänipuolen luonnollisuuden, niin kyse on myös puhtaudesta. Eli kahvihifisti pyrkinee tämän mukaan valmistamaan kahvinsa mahdollisimman tarkasti ja täsmällisesti sekä valinnee uuttomenetelmän sen mukaan, että saa mahdollisimman tasapainoisen kuvan pavun ominaismauista ilman että maku vääristyy tai korostuu johonkin suuntaan esim. väärän lämpötilan tms. vaikutuksesta.
Itseäni en pidä niin täsmällisenä valmistajana, että katsoisin kuuluvani tällaiseen ryhmään.
Vakavan harrastajan ja hifistelijän ero voisi olla sama kuin äänenkin puolella. Eli se kuinka paljon harrastuksessaan keskittyy tekniikkaan (tarkaan ja täsmälliseen prosessiin) miellyttävän elämyksen tai aistimuksen saavuttamiseksi. Kahvia voi harrastaa keräilemällä keittimiä ja maistelemalla erilaisia kahveja, kuten itse teen. Mutta niin kauan kun en säännöllisesti säätele lämpötiloja tai mittaa määriä grammatarkkuudella, en pidä itseäni hifistelijänä. Toki teen niin ajoittain, mutta suurimmaksi osaksi keitän kahvin tilavuusmittojen pohjalta, mikä on aina silmämääräisempää.
Kahvihifistely on ihan hyvä juttu. Eikä se ole välttämättä kalliskaan. Tarkkuus ja täsmällisyys ei ole hintasidonnaista, paitsi ehkä espressopuolella, kun toistettavuutta haetaan todella lämpötilojen ja paineiden suhteen.
Toki on sitten eri juttu, jos yhteisö päättää käyttää termiä kahvihifistelijä sen asenteellisessa merkityksessä. Äänentoiston puolella hifistelijä tarkoittanee tässä tapauksessa henkilöä, joka käyttää rahaa kalliisiin äänentoistolaitteisiin ja mittailee akustisia käyriä, mutta kuuntelee paskaa musiikkia (mitä se sitten lienee). Tässä merkityksessä kahvihifistelijä tarkoittaisi varmaan henkilö, joka hankkisi kalliita kahvilaitteita ja mittailisi uuttopaineita, mutta joisi jotakin maustettua kahvia, joka peittää pavun ominaisen ja luonnollisen maun tms... Mutta tähän merkitykseen en itse haluaisi termin puolesta lähteä.
No nämä oli yhden harrastajan ajatuksia.
Niin ja ps. Mielestäni ammattilaisen kyllä kuuluisi olla hifisti kahvin suhteen. Ainakin silloin kun hän asiakkaalle kahvia valmistaa, paahtaa tai uuttaa. Hirvittävää, jos ammattilainen painottaa olevansa jotakin muuta. Sehän on vähän kuin veisi auton pesuun ja pesutilanteessa sanottaisiin, että oikea kylki jää kyllä tänään pesemättä, mutta eipä se haittaa, eihän? Tai sitten studio mainostaisi itseään, meillä äänitykseen tulee aina kohinaa, kun pistettiin tää pulju pystyyn tuohon juna-aseman viereen, mutta hiton hyvät laitteet meillä muuten on.