Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: ivier - Helmikuu 12, 2008, 14:00:54 ip
-
Vedensuodattimesta keskustelu ei oikein sovi keittimien, myllyjen & tarvikkeiden alle, mutta on sen verran laitelähtöistä, että voipi olla hengeltään parempi tässä kuin Muussa kahviaiheisessa keskustelussa.
Vedensuodatin kiinnostaa yleisemmin kuin espresson kannalta, mutta ajattelin, että juuri täältä voisi löytyä tarkoilla makunystyröillä varustettuja hengenheimolaisia, jotka olisivat jo vakiinnuttaneet vedensuodattimen muun laitearsenaalin joukkoon laadukkaan espresson varmistamiseksi. Olisi mielenkiintoista kuulla valintaperusteista ja kokemuksista! Toki eri paikoissa erot vesijohtovedessä ovat varmasti sen verran suuret, että samantyyppinen suodatustapa ja -laite ei sovi kaikkialle. Itse olen Helsingin Veden ja siis Päijänne-tunnelin veden vaikutuspiirissä. Vaikka paikallinen vesijohtovesi onkin aika ajoin todistettu laadukkaaksi julkisessa sanassa, ilmeisesti puhdistusprosessista johtuvat sivumaut haittaavat aika usein. Ja koska espressosta 90+ prosenttia on vettä...
-
Itse käytän suodatusta vain kalkkeutumisen ennaltaehkäisyys. Minusta Helsingin vedessä ei maun puolesta ole mitään vikaa. Vaikka espressosta 90% on vettä, niin ainakin omien shottieni maku on jotain ihan muuta kuin vettä. :)
-
Itse käytän suodatusta vain kalkkeutumisen ennaltaehkäisyys. Minusta Helsingin vedessä ei maun puolesta ole mitään vikaa. Vaikka espressosta 90% on vettä, niin ainakin omien shottieni maku on jotain ihan muuta kuin vettä. :)
Kalkinmuodostusta en ole itse juuri havainnut. Harvakseltaankin tehtynä kalkinpoisto-operaatio tuottaa aika iloisen turkoosia vettä espressokoneesta, mikä kai tarkoittaa sinkin syöpymistä messinkisen boilerin sisäpinnasta. Eli kovin tukevaa kalkkikerrostumaa siellä ei liene.
Sen sijaan reilunkin juoksutuksen jälkeen vesijohtoverkosta otettu kylmä vesi tuoksuu usein aika selkeästi, eikä maku ole parasta a-luokkaa. Ei Helsingin vesi huonoa ole, mutta ero hyvään pohjaveteen on aika selkeä.
Kuumennuksen jälkeen ja espressoksi uutettuna veden lievät sivumaut eivät varmaankaan vaikuta lopputulokseen oleellisesti, mutta teoriassa tuo on silti aika selkeä kohta parannella lopputulosta, ja sehän riittää 8)
-
Kuinkas moni tommoista vedenpehmennintä/suodatinta käyttää koneessaan? Zaffirossa on tehdasasennettuna vedenpehmennin/suodatin, joka ilmeisesti pitäisi vaihtaa/putsata kuukauden välein. Tekeekö silllä oikeasti jotain?
Täällä Nurmijärvellä vesi on keskikovaa (pH 7,5).
-
Kuinkas moni tommoista vedenpehmennintä/suodatinta käyttää koneessaan? Zaffirossa on tehdasasennettuna vedenpehmennin/suodatin, joka ilmeisesti pitäisi vaihtaa/putsata kuukauden välein. Tekeekö silllä oikeasti jotain?
Täällä Nurmijärvellä vesi on keskikovaa (pH 7,5).
Kyseessä on varmaan sellainen suolalla ladattava suodatin? Sen teho on aika pieni, muistaakseni jossain oli mitattu että se on vielä tehottomampi kuin (suht uusi) Brita-filtteri, joka sekin on aika tehoton kalkinpoistaja. Ja se pitäisi ladata suolavedessä usein, tai muuten menettää tehonsa nopeasti. Ja jos sitä ei putsaa, niin sitten se kerää epäpuhtaudet ja alkaa elämään. Näistä syistä olen itse napannut sen pois.
-
Zaffirossa on tehdasasennettuna vedenpehmennin/suodatin, joka ilmeisesti pitäisi vaihtaa/putsata kuukauden välein.
Kannattaa katsella josko löytäisit tuohon jotain korvaavaa suodatinta joka estäisi vain roskien tms. pääsyn koneen sisälle (ainakin bellabaristassa oli jotain tällaista myynnissä).
Hankkiessasi yksiboilerisen teit siinä mielessä helpon valinnan että kalkinpoisto on sille verrattain yksinkertaista. Kaikki vesi kun kulkee oleellisesti vain yhtä reittiä tankista ulos ja boilerin vesi vaihtuu vettä juoksuttamalla (=pumppua päällä pitämällä). Kun teet pari kolme kertaa vuodessa kevyen sitruunahappohuuhtelun (tai muulla vastaavalla aineella) niin ei pitäisi olla ongelmia kalkkiintumisen kanssa ilman tuollaista pehmennintä (mutta niiden roskien varalle olisi hyvä jotain ehkä miettiä).
-
...Kaikki vesi kun kulkee oleellisesti vain yhtä reittiä tankista ulos ja boilerin vesi vaihtuu vettä juoksuttamalla (=pumppua päällä pitämällä). Kun teet pari kolme kertaa vuodessa kevyen sitruunahappohuuhtelun (tai muulla vastaavalla aineella) niin ei pitäisi olla ongelmia kalkkiintumisen kanssa ilman tuollaista pehmennintä (mutta niiden roskien varalle olisi hyvä jotain ehkä miettiä).
Ei tuo juoksutus ole ongelma myöskään lämmönvaihdin-laitteissa. Ainakin Brasiliassa on boilerin tyhjennysproppu, jota avaamalla voi kätevästi juoksuttaa boilerin letkua pitkin tyhjäksi (ohjeissa neuvottiin vaihtamaan osa vedestä säännöllisesti, mutta itse olen vetänyt aina kerralla tyhjäksi). Sen kalkinpoistoliuoksen käyttö onkin sitten toinen tarina...
-
Hankkiessasi yksiboilerisen teit siinä mielessä helpon valinnan että kalkinpoisto on sille verrattain yksinkertaista. Kaikki vesi kun kulkee oleellisesti vain yhtä reittiä tankista ulos ja boilerin vesi vaihtuu vettä juoksuttamalla (=pumppua päällä pitämällä).
Tuo riippuu aika paljon siitä, miten boilerin sisään- ja ulostulo on sijoitettu. Esimerkiksi Brewtuksessa ne ovat molemmat päällä, joten joutuu odottelemaan aina välillä että vesi sekoittuu. Siis kun esimerkiksi tyhjää liuosta pois koneesta.
-
Ei tuo juoksutus ole ongelma myöskään lämmönvaihdin-laitteissa. Ainakin Brasiliassa on boilerin tyhjennysproppu, jota avaamalla voi kätevästi juoksuttaa boilerin letkua pitkin tyhjäksi (ohjeissa neuvottiin vaihtamaan osa vedestä säännöllisesti, mutta itse olen vetänyt aina kerralla tyhjäksi). Sen kalkinpoistoliuoksen käyttö onkin sitten toinen tarina...
Tuo on kyllä erittäin kätevä ominaisuus. Minun tietääkseni kuitenkaan kotikoneissa noita ei ole käytännössä paljon missään, mikä on kyllä harmi.
-
Ei tuo juoksutus ole ongelma myöskään lämmönvaihdin-laitteissa. Ainakin Brasiliassa on boilerin tyhjennysproppu, jota avaamalla voi kätevästi juoksuttaa boilerin letkua pitkin tyhjäksi
Normaalissa "koti-HX:ssä" tällaista mahdollisuutta ei ole suotu, vaan boileri pitää tyhjentää vesihanan kautta boileriin muodostuneen ylipaineen avulla - ja johtuen tuon vesihanan lähdön tyypillisestä sijainnista boilerissa, tällä tavalla ei saa kaikkia vesiä kerralla pois. Joutuu "lantraamaan" (ja odottamaan että boileri taas lämpenee) sitten noin kolmeen neljään kertaan että saa boilerin vettä tarpeeksi vaihtumaan. Mutta kaikissa HX-koneissa lämmönvaihtimen kalkinpoisto on samalla lailla läpihuutojuttu kuin yksiboilerisen putsaus kun lämmönvaihtimen kautta vesi vaihtuu pumppua käyttämällä.
-
Tuo riippuu aika paljon siitä, miten boilerin sisään- ja ulostulo on sijoitettu. Esimerkiksi Brewtuksessa ne ovat molemmat päällä, joten joutuu odottelemaan aina välillä että vesi sekoittuu.
Mutta eikös tämä ole aikalailla ideaali sijoittelu? Jos viileä vesi tulee boileriin päältäpäin niin silloinhan se jo boilerissa olevaa vettä raskaampana haluaa ensimmäiseksi suunnistaa kohti pohjaa ja tämä saa aikaan uuden veden tehokkaan sekoittumisen vanhaan? Tosin brewtuksessa sitä taidetaan esilämmittää, mutta zaffiron (ja muiden yksiboileristen) tapauksessa ei ja tällöin lämpötilaeron pitäisi olla isompi.
-
Mutta eikös tämä ole aikalailla ideaali sijoittelu? Jos viileä vesi tulee boileriin päältäpäin niin silloinhan se jo boilerissa olevaa vettä raskaampana haluaa ensimmäiseksi suunnistaa kohti pohjaa ja tämä saa aikaan uuden veden tehokkaan sekoittumisen vanhaan? Tosin brewtuksessa sitä taidetaan esilämmittää, mutta zaffiron (ja muiden yksiboileristen) tapauksessa ei ja tällöin lämpötilaeron pitäisi olla isompi.
Taitaa käytännössä olla niin, että se kylmä vesi poistuu aika nopeasti vieressä olevan ulosmenoputken kautta. Tai ainakin kokemus on ollut että veden sekoittumista joutuu odottamaan saadakseen boilerin veden oikeasti vaihtumaan.
-
Taitaa käytännössä olla niin, että se kylmä vesi poistuu aika nopeasti vieressä olevan ulosmenoputken kautta.
Mutta luulisi tämän näkyvän huonona lämpöstabiliteettina uutettaessa? Eli jotenkin hassulta tuntuisi että kone on suunniteltu pitämään uuttoboileri mahdollisimman stabiilissa lämpötilassa ja sitten uutettaessa otettaisiinkin vesi käytännössä sen höyryboilerin HX:n kautta. Toisaalta huuhdeltaessa lasketaan isompia vesimääriä kuin uutettaessa ja ehkä tämä vaikuttaa asiaan. Tosin vibrapumppuajan ei saisi käyttää yhtäjaksoisesti (yleensä) yli minuuttia - joten minuutin jälkeen tuossa tulisi jokatapauksessa pitää taukoa. Minuutissa se pumppu taitaa jaksaa puskea noin 6 desiä vettä, joten yli litraisella uuttoboilerilla joutuu vettä juoksuttamaan muutenkin pariin otteeseen.
Koko homman pointti oli kuitenkin se että kyllähän yksiboilerisesta sen happaman liuoksen saa pois helpommin kuin HX:n höyryboilerista? Samalla tavallahan tuon höyryboilerin kanssa joutuu odottelemaan. Lisäksi se että HX:n höyryboilerin vesi ei vaihdu, jos sitä ei varta vasten vaihda, vaikuttaa paljon. Yksiboilerisellahan se jatkaa vaihtumista huuhteluidenkin jälkeenkin uuttojen yhteydessä. HX:n kanssa joutuu siis olemaan jossain mielessä huolellisempi - boilerin veden happamuudesta ei varoita maku espressossa.
Tuosta brewtuksen veden sisääntulosta: tuleeko se tosiaan boileriin siihen "pinnalle"/yläosiin? Ts. ettei se sisääntuloputki jatkukaan boilerin sisällä kohti boilerin pohjaa? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto tuntuisi jotenkin fiksulta ratkaisulta, sillä tällöinhän uusi viileä vesi ei jäähdytä uuttoboilerin pinnassa olevaa ja grupolle menevää vettä niin nopeasti - mutta nyt se toisaalta kasautuu nopeammin (=suoraan) sinne pohjalle sekoittumatta vanhaan veteen ennenkuin saa lämpöä tarpeeksi.
-
Mutta luulisi tämän näkyvän huonona lämpöstabiliteettina uutettaessa? Eli jotenkin hassulta tuntuisi että kone on suunniteltu pitämään uuttoboileri mahdollisimman stabiilissa lämpötilassa ja sitten uutettaessa otettaisiinkin vesi käytännössä sen höyryboilerin HX:n kautta.
Lämmön siirtyminen uuteen veteen on varmasti paljon nopeampaa kuin sen lopullinen sekoittuminen vanhan kanssa.
Koko homman pointti oli kuitenkin se että kyllähän yksiboilerisesta sen happaman liuoksen saa pois helpommin kuin HX:n höyryboilerista?
Eiköhän, mutta täysin suoraviivaista se ei välttämättä ole yksiboilerisessakaan. Ekalla kerralla kannattaa siis siinä vaiheessa kun ulos tuleva vesi on puhdasta odottaa vielä vähän aikaa, jos boilerissa onkin vielä liuosta ja sen sekoittuminen kestää tovin.
Tuosta brewtuksen veden sisääntulosta: tuleeko se tosiaan boileriin siihen "pinnalle"/yläosiin? Ts. ettei se sisääntuloputki jatkukaan boilerin sisällä kohti boilerin pohjaa?
Tietääkseni jatkuu, mutta ainakin Coffeetimen Dave on kommentoinut että sekoittuminen voisi olla tehokkaampaakin. Siis kalkinpoistoa ajatellen.
-
Kyseessä on varmaan sellainen suolalla ladattava suodatin? Sen teho on aika pieni, muistaakseni jossain oli mitattu että se on vielä tehottomampi kuin (suht uusi) Brita-filtteri, joka sekin on aika tehoton kalkinpoistaja. Ja se pitäisi ladata suolavedessä usein, tai muuten menettää tehonsa nopeasti. Ja jos sitä ei putsaa, niin sitten se kerää epäpuhtaudet ja alkaa elämään. Näistä syistä olen itse napannut sen pois.
Jep, näin vähän ajattelinkin että tuo härpäke olisi aika lailla tarpeeton ja huoltamattomana siitä on vain haittaa. Jotain rakeita siellä on sisällä. Jos ottaisi ne rakeet sieltä pois ja laittaisi tiheän muoviverkon reiän peitoksi, joka estää roskien menemisen koneen sisään. Joskin en tiedä mitä roskia tonne säiliöön voisi edes mennä, anyweis...
Säiliöönhän menee 2 letkua, toisessa on tuo suodatin, joka menee tankin pohjaan asti. Mikäs virka tuolla toisella lyhyemmällä letkulla on, joka jää vedenpinnan yläpuolelle?
-
Säiliöönhän menee 2 letkua, toisessa on tuo suodatin, joka menee tankin pohjaan asti. Mikäs virka tuolla toisella lyhyemmällä letkulla on, joka jää vedenpinnan yläpuolelle?
Omassa boilerikoneessani OPV palautti "ylijäämävedet" takaisin vesisäiliöön letkua pitkin...
-
Hmm, oman lähdeveden laatu ja sopivuus keittimeen alkaa pikkasen huolestuttaa näitä juttuja lukiessa.
Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?
-
Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?
Koska sinulla ei ole erillistä höyryboileria, niin vaaran mömmön kertymisestä ei pitäisi olla kauhean suuri. Mutta kyllähän se kökkö sinne voi tarttua. Mitäs se humus oikeastaan on, maaperästä tulevaa ravinnepitoista kökköä? Meinaan että kuinkakohan hyvin kalkinpoisto siihen tepsii, aine kun on nimenomaan mineraaleja liuottava? Paremman konstin puutteessa kalkinpoisto nyt varmaan ainakin putsaa konetta.
-
Mitäs se humus oikeastaan on, maaperästä tulevaa ravinnepitoista kökköä?
Suurin osa humuksesta on hiiltä ja happea. Lisäksi siinä on vetyä, typpeä ja jonkin verran myös rikkeä ja fosforia. Se sitoo hyvin metalleja, kuten rautaa. Myös alumiinin, kuparin, nikkelin, sinkin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin ja kaliumin on havaittu esiintyvän humukseen sitoutuneina (Ymparisto.fi).
Vesistöissä humus on yleensä liuenneena, eikä kiintoaineskuormana. Humus todellakin aiheuttaa Suomen vesistöjen tyypillisen keltaisenruskean värin
Humus tekee vesistöistä luonnollisesti happamia, millä voi olla vaikutusta myös kahvin makuun. Esimerkiksi Helsingin veden vesijohtovesi taitaa olla hivenen emäksisen puolella (pH 8,5?).
-
Meinaan että kuinkakohan hyvin kalkinpoisto siihen tepsii, aine kun on nimenomaan mineraaleja liuottava? Paremman konstin puutteessa kalkinpoisto nyt varmaan ainakin putsaa konetta.
Mitään vahinkoa ei ainakaan tule noilla kalkinpoistoaineilla joilla keittimiään muutkin puhdistaa, voi tehota hyvinkin.
-
Hmm, oman lähdeveden laatu ja sopivuus keittimeen alkaa pikkasen huolestuttaa näitä juttuja lukiessa.
Vesiyhtymällä on luonnolähde metsässä muutaman kilometrin päässä josta käyttövesi tulee, lähteeseen menee kovien sateitten aikana vähän pintavettä joka värjää veden pikkasen ruskeaksi, puuputkistosta johtuen vedessä on myös aina jotain pientä roskaa mukana osa tulee mukaan lähteestäkin, roskat on helppo suodattimella puhdistaa mutta eniten huolestuttaa humus tjsp joka aikaamyöten värjää vuosien mittaan esimerkiksi vedenkeittimen sisukset ruskahtaviksi, mitenkähän Silvian käy tuollaisen veden kanssa?
Ikävä kyllä sisukset todennäköisesti värjäytyvät. Taloutemme lämminvesivaraajan suoja-anodi on ilmeisimmin pitkässä finaalissa ... ja lämmin/kuuma vesi tulee hanoista hyvinkin kellertävänä. (Kämppä on rakennettu tällä vuosituhannella, joten putkissa ei ole vikaa.) Vaikka Silviaan laitankin aina mahdollisimman kylmää vettä, niin kyllähän tuo punakellertävä moska on vesiputkiinkin tarttunut. Silviani vesiletkujen päät ovat jo saaneetkin punertavan sävyn :(
Vesisäiliötä pesen Cafiza-kierroten yhteydessä kloorilla, mutta nuo vesiletkut... Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa ;)
-
Automaattikeittimessäni kyllä käytän suodatinta koska en tunne koneeni ominaisuuksia riittävästi. Tosin luulen suodattimen olevan keskieurooppalaiseen veteen enemmin soveltuvan. Tietenkin se on myös vedessä olevien epäpuhtauksien poistamiseksi siksi käytän suodatinta, onhan se myös ohjekirjassa suositeltu vaihdettavaksi määräajoin.
Keittimeni on Krups XP9000 luulen, että kaikissa Krupseissa on samantyyppinen suodatin. Mikähän sen suodatuskyky on? Onkohan se vaihdettava ohjekirjassa esitetyin määräajoin?
Pentti
-
Ikävä kyllä sisukset todennäköisesti värjäytyvät. Taloutemme lämminvesivaraajan suoja-anodi on ilmeisimmin pitkässä finaalissa ... ja lämmin/kuuma vesi tulee hanoista hyvinkin kellertävänä. (Kämppä on rakennettu tällä vuosituhannella, joten putkissa ei ole vikaa.) Vaikka Silviaan laitankin aina mahdollisimman kylmää vettä, niin kyllähän tuo punakellertävä moska on vesiputkiinkin tarttunut. Silviani vesiletkujen päät ovat jo saaneetkin punertavan sävyn :(
Vesisäiliötä pesen Cafiza-kierroten yhteydessä kloorilla, mutta nuo vesiletkut... Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa ;)
Letkut voi varmaan vaihtaa uusiinkin.
Hanakohtainen suodatin tulee hankintalistalle, aktiivihiilipatruunalla tai joku vastaava, nykyinen suodatin metalliverkolla joka kyllä roskat poistaa hyvin mutta maku ja väri ei muutu.
Jotain kuvantapaista olen hankkimassa.
(http://www.noramaa.fi/files/337/textsize/vs3)
http://www.noramaa.fi/index.phtml?s=79
-
Keittimeni on Krups XP9000 luulen, että kaikissa Krupseissa on samantyyppinen suodatin. Mikähän sen suodatuskyky on? Onkohan se vaihdettava ohjekirjassa esitetyin määräajoin?
Siinä on Claris-suodatin. Se poistaa jonkin verran kalkkia ja vedessä olevia epäpuhtauksia. Jos olet pääkaupunkiseudulla (=käytät Helsingin Veden vettä), niin et todellisuudessa tee sillä yhtään mitään. Suurin hyöty käytöstäsi tulee Clarikselle ja sen myyjille. Mutta jos käytät sitä, niin se on tosiaankin vaihdettava säännöllisin välein - tai sitten poistettava kokonaan. Hoitamattomista suodattimista tulee usein vain pöpötarhoja.
Saat varmasti kuulla myös toisenlaisia mielipiteitä, mutta sehän on vain elämän rikkautta.
-
Olisikin kiva kuulla, että onko joku forumilainen irroittanut noita Silvian vesiletkuja? Teoriassa luulisi, ettei ole hirmu vaikea homma? Jos ne saisi irti, niin kunnon kloorikylpy olisi helppo toteuttaa ;)
Vaihtaminen pitäisi olla helppo homma, koska noiden ei tarvitse kestää mitään painetta. Sopivia letkuja ei vaan ole kauhean helppo löytää. Itse ostin rautakaupasta jotain samankaltaista mutta vähän kovempaa letkua, ja se on käytössä kovettunut todella tönköksi. Eli kannattanee kysellä ihan alan liikkeistä sopivaa vaihtoletkua.
-
Jatketaanpas vanhaan ketjuun, kun kysymys koskee kuitenkin juuri otsikon asiaa..
Tuplaboilerikoneen mukana tuli BestCup-merkkinen suodatinpatruuna, siis sellainen vesisäiliössä oleva. Vaihdon aika on tullut, mutta en ihan heti etsimällä löytänyt sellaista mistään. Kysely on vetämässä Ruotsin puolella espressomaniassa. Entisen heitin jo roskiin, ja nyt keittelen ilman vedensuodatinta. Kysymys kuuluu, onko HX- tai tuplaboilerikoneissa yleensä tuollainen suodatin? Käytätkö itse sellaista? Mini vivaldin vesisäiliö on helppo huuhdella, ja välillä askarruttaa että onko hyöty negatiivinen, siis varsinkin useamman kuukauden vanhalla suodattimella..? Manuaalissa puhuttiin kapasiteetista puhdistettavan veden määränä. No 200 litraa nyt ei ihan helposti tule täyteen, ennemminkin ohjeissa mainittu max 3kk.
Asun Helsingissä, vedenlaatu pitäisi olla hyvä mutta kyllä tuo varmaan jonkin verran kalkin kertymistä vähentäisi..
-
Sellainen pikkupatruuna on koneissa yleensä aina mukana, mutta yleisesti ottaen se on turha. Jos vesi on kovaa, mitä se Suomessa ei ole, niin silloin jonkinlainen suodatus on aina tarpeen. Mutta tuolloinkin patruuna on kyseenalainen, koska se vaatii uudelleenlatausta hyvin usein ja saattaa ruveta toimimaan mörköjen kasvualustana. Lisäksi joskus pallerot ovat imeytyneet koneen sisään. Suomessa patruunasta on varmasti aina enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jos haluaa vähentää kalkkia niin yksi niksi on käyttää Brita-kannua. Vaihdettava suodatin säilyttää tehonsa ja pysyy puhtaana (kunhan sen vaihtaa). Helsingin vesi Britan läpi on niin puhdasta että kertymiä ei pitäisi enää syntyä ollenkaan (kun asiaa joskus TDS-mittarilla ihmettelin).
Maalaisjärkeen nojaten voisi katsoa miltä kattilat ja vedenkeittimet näyttää. Onko niissä kalkkijäämiä? Jos ei, niin en näe mistä se kalkki keittimeenkään hyppäisi. Meillä esimerkiksi vedenkeittimen ja espressokeittimen käytöprofiili on hyvin samanlainen, päivällä käytetään kuumana ja vesi seisoo säiliössä aikalailla jatkuvasti. Mitään jäämiä ei Helsingin ja Espoon vesi ole vedenkeittimeen jättänyt. Toki espressokeitin on herkempi kalkille, kun siellä on monta mahdollisesti tukkeutuvaa paikkaa.
Korjaus/lisäys: kyllä toki jossain päin Suomea vesi on kovaa, vaikka yleensä ei. Savonlinnassa olen ainakin nähnyt kalkkijäämiä pannuissa, ja tuli ihan olo kuin Välimeren rannoilla olisi ollut...
-
Sellainen pikkupatruuna on koneissa yleensä aina mukana, mutta yleisesti ottaen se on turha. Jos vesi on kovaa, mitä se Suomessa ei ole, niin silloin jonkinlainen suodatus on aina tarpeen. Mutta tuolloinkin patruuna on kyseenalainen, koska se vaatii uudelleenlatausta hyvin usein ja saattaa ruveta toimimaan mörköjen kasvualustana. Lisäksi joskus pallerot ovat imeytyneet koneen sisään. Suomessa patruunasta on varmasti aina enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kiitos, tässähän tuli juuri sitä tietoa mitä olin hakemassa!
Taidanpa jättää suodattimen kokonaan pois. Muuten tulee keitintä puunattua ja puhdistettua säännöllisesti, mutta tuon patruunan sisällöstä ei ole mitään käsitystä. Siis siitä, miten äkkiä siellä alkaa mörköjä kasvaa.
Maalaisjärkeen nojaten voisi katsoa miltä kattilat ja vedenkeittimet näyttää. Onko niissä kalkkijäämiä? Jos ei, niin en näe mistä se kalkki keittimeenkään hyppäisi. Meillä esimerkiksi vedenkeittimen ja espressokeittimen käytöprofiili on hyvin samanlainen, päivällä käytetään kuumana ja vesi seisoo säiliössä aikalailla jatkuvasti. Mitään jäämiä ei Helsingin ja Espoon vesi ole vedenkeittimeen jättänyt. Toki espressokeitin on herkempi kalkille, kun siellä on monta mahdollisesti tukkeutuvaa paikkaa.
Korjaus/lisäys: kyllä toki jossain päin Suomea vesi on kovaa, vaikka yleensä ei. Savonlinnassa olen ainakin nähnyt kalkkijäämiä pannuissa, ja tuli ihan olo kuin Välimeren rannoilla olisi ollut...
Kattiloissa ei kiveä paljoa kyllä ole näkynyt. Vedenkeitin on ehkä paras indikaattori meillä. Se kun tahtoo jäädä yleensä tyhjentämättä, ja vesi seisoo pitkiäkin aikoja. Hieman ruskeutta on teräspohjassa, mutta ei ollenkaan kiveä. Kai tässä pitää silti saada aikaiseksi koneen ensimmäinen kalkinpoisto. Puoli vuotta on tosiaan täynnä, en ole vielä kiirehtinyt kun vesi täälä ei ole niin kovaa.
Tilanne on toinen Kainuussa, ei siis vesijohtoverkon alueella, vaan jos vesi otetaan kaivosta. On pyykinpesukoneet ja kahvinkeittimet aika hurjan näköisiä :o
Britan kannuja olen joskus katsellut, laitan sen harkintaan..
Kiitos taas!
-
Kattelin netistä ja täällä Lahdessa onneksi ei ole kova vesi :-)
-
Kattelin netistä ja täällä Lahdessa onneksi ei ole kova vesi :-)
Wanhahko teema, mutta veden kovuuden testaamiseen löytyy melko näppärästi ja edullisesti sopivat tuotteet akvaaritarvikkeita myyvistä liikkeistä. Testiliuskat antavat yleensä hieman turhan karkeasti tietoa, mutta muitakin ratkaisuja on saatavilla.
-
Tuli muuten home baristassa aihe vastaan myös. http://www.home-barista.com/advice/everpure-eso-t11394.html
yhteenvetona hb:n keskustelusta, että ellei vesi ole oikein kovaa, niin aktiivihiilisuodatin on täysin riittävä suodatus.
http://www.home-barista.com/advice/everpure-eso-t11394-20.html#p130159
-Mikko-
-
yhteenvetona hb:n keskustelusta, että ellei vesi ole oikein kovaa, niin aktiivihiilisuodatin on täysin riittävä suodatus.
http://www.home-barista.com/advice/everpure-eso-t11394-20.html#p130159
Piirtäisin itse kokonaiskovuuden rajan jonnekin 140...210 ppm haminoille (keskikovaa), jolloin suosittelisin vedenpehmennystä jos enempi vettä kuluttaa. Helsingissä mennään jossain 60 ppm seutuvilla.
Olin hiljattain asentelemassa pientä RO-laitetta kotikäyttöön ja oli puhetta, että testattaisiin vaikutusta myös kahvin makuun (tavallinen suodatinkahvi). Linkitetyssä viestissä mainittu sekoitusvaihtoehtohan olisi säiliökoneella helppo tehdä, kun voi ottaa esim. puolet vedestä RO:n (tai vedenpehmentimen) läpi ja puolet suoraan. Sikäli "Non-adjustable" ei automaattisesti tarkoita "non-bypass" ratkaisua, vaikka sellainen mielikuva hb:n keskustelufoorumilta ehkä jäisikin, koska myös kiinteäsäätöisessä vedenpehmentimessä/RO-laitteessa voi olla osittainen ohitus mineraalien poistolle, jolloin systeemi pelaa myös suoraan vesijohtoliitäntäisessäkin keittimessä.
-
Itse olen suodattanut vettä brita suodatin kannussa, mutta nyt alkaa homma tympimään. Se on melko aikaa vievää hommaa. Onko pääkaupunkiseudulla (espoossa) tarpeen tuollainen suodatus? Lähinnä haluan estää kalkkiutumista. Hx-koneessa lutraantuu sen verran tuota vettä, että joku hanakohtainen voisi olla paikallaan. Ne vaan on melkoisen rumia kapistuksia.
-
Itse olen suodattanut vettä brita suodatin kannussa, mutta nyt alkaa homma tympimään. Se on melko aikaa vievää hommaa. Onko pääkaupunkiseudulla (espoossa) tarpeen tuollainen suodatus? Lähinnä haluan estää kalkkiutumista. Hx-koneessa lutraantuu sen verran tuota vettä, että joku hanakohtainen voisi olla paikallaan. Ne vaan on melkoisen rumia kapistuksia.
Kun kerran nautiskelet Helsingin Veden vettä (tai mikä sen putiikin nimeksi onkaan nyt tulossa?), niin et tarvitse vedensuodatusta. Britta kertoo omilla sivuillaan, miten Britta on maailman tärkein kapistus, kun vesi on kovaa. Arvaatkin - Helsingin Veden (Helsinki, suurin osa Espoota ja Vantaata) vesi on pehmeää, hyvin pehmeää. Edellisellä sivulla on akallion kokemuksia täkäläisestä vedestä. Hän neuvoi kurkistamaan kattiloiden ja vesipannujen sisuskaluja, onko niissä kalkkia?
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=718.msg10480#msg10480
-
Kun kerran nautiskelet Helsingin Veden vettä (tai mikä sen putiikin nimeksi onkaan nyt tulossa?), niin et tarvitse vedensuodatusta. Britta kertoo omilla sivuillaan, miten Britta on maailman tärkein kapistus, kun vesi on kovaa. Arvaatkin - Helsingin Veden (Helsinki, suurin osa Espoota ja Vantaata) vesi on pehmeää, hyvin pehmeää. Edellisellä sivulla on akallion kokemuksia täkäläisestä vedestä. Hän neuvoi kurkistamaan kattiloiden ja vesipannujen sisuskaluja, onko niissä kalkkia?
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=718.msg10480#msg10480
Espoossa vesi on pehmeää, kokonaiskovuudeltaan pehmeää eli siinä on hyvin vähän magneesium tai kalsiumsuoloista johtuvaa kovuutta. Mutta karbonaattikovuutta, eli puskurointikykyä, vedessä on ihan reilusti ja se kyllä aiheuttaa myös saostumia ainakin minun hx-koneen ahtaisiin koloihin.
-Mikko-
-
Espoossa vesi on pehmeää, kokonaiskovuudeltaan pehmeää eli siinä on hyvin vähän magneesium tai kalsiumsuoloista johtuvaa kovuutta. Mutta karbonaattikovuutta, eli puskurointikykyä, vedessä on ihan reilusti ja se kyllä aiheuttaa myös saostumia ainakin minun hx-koneen ahtaisiin koloihin.
-Mikko-
Poisteletko itse tuota karbonaattikovuutta jollain?
-
Poisteletko itse tuota karbonaattikovuutta jollain?
Tällä hetkellä en. Käytössä ainoastaan aktiivihiilisuodatin.
edit. Tarkoituksena siis sanoa, että vaikka espoossa onkin pehmeä vesi se ei silti tarkoita etteikö siitä aiheutuisi koneelle "kalkkeutumia". Eli silloin tällöin tapahtuva kalkinpoisto on tarpeen myös täällä.
-Mikko-
-
edit. Tarkoituksena siis sanoa, että vaikka espoossa onkin pehmeä vesi se ei silti tarkoita etteikö siitä aiheutuisi koneelle "kalkkeutumia". Eli silloin tällöin tapahtuva kalkinpoisto on tarpeen myös täällä.
Juuri noin. Silloin tällöin tapahtuva kalkinpoisto on tarpeen - ja riittävä.
Noita suodattimia tarvitaan hyvinkin paljon maissa, missä vesi on hyvin kovaa ja kalsiumpitoista. Mietipä vaikka Lontoon vettä. Kun asuin siellä (joskus vuonna 1 ja 2...), niin astianpesukoneessa "ei kannattanut" käyttää suodatinta, koska se "kuitenkin uusitaan 2 vuoden välein", riitti että tuplattiin pesuaineen annostus! Hyväksytty lähtökohta siis oli, että paljon vettä lotraavat laitteet menevät rikki veden takia noin kahdessa vuodessa. Kun ihmettelin sikäläisiä antiikin aikuisia vesihanoja, niin putkimies kertoi "hienojen" termostaatti/pressostaattivermeiden menevän pilalle veden kalkin takia parissa vuodessa, jne. Helsingin Veden käyttäjillä on aika helppoa.
-
Tällä hetkellä en. Käytössä ainoastaan aktiivihiilisuodatin.
edit. Tarkoituksena siis sanoa, että vaikka espoossa onkin pehmeä vesi se ei silti tarkoita etteikö siitä aiheutuisi koneelle "kalkkeutumia". Eli silloin tällöin tapahtuva kalkinpoisto on tarpeen myös täällä.
-Mikko-
Jatkan kysymysketjua... Minkälainen aktiivihiilisuodatus sinulla on?
-
Jatkan kysymysketjua... Minkälainen aktiivihiilisuodatus sinulla on?
Meillä on kone kiinteän vesilinjan perässä ja aktiivihiilisuodattimena on tällä hetkellä Clas Ohlsonilta (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=133039969) hankittu aktiivihiilisuodatin.
Luultavasti tuon laatu ei mikään mahtavan hyvä ole. Everpuren Claris-suodatin (http://www.everpure.com/newspress/Pages/Claris.aspx) väittää poistavansa karbonaattikovuutta, joten sellainen voisi olla hyvä ratkaisu täkäläisiin "erityisolosuhteisiin". Itseasiassa sellainen on hankittuna, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi asentaa sitä käyttöön.
Perinteistä-ioninvaihdin pehmennintä en voi suositella, ainakin meillä käytössä ollut vekotin toimi ilmeisesti liiankin tehokkaasti, jonka takia espresson maku oli aika valju varsinkin bodyn osalta.
-Mikko-