Ihan mielenkiinnosta tiedostelen, että miten jauhaminen on onnistunut Pharoksella? Omalla kohdalla joillakin vaaleimmilla paahdoilla on tuntunut, että kiviä olisi myllyssä. Hampaat irvessä on saanut veivata.
On onnistunut oikein hyvin. En olekkaan juuri kuin vaaleapaahtoisia juonut. Yksi keskipaahtoinen taisi olla seassa ja sehän meni tosiaan aivan kuin vettä vaan. Pahin oli sellainen, että tekniikan piti olla melkolailla kohdillaan ja monellakin kerralla tuli yksi tai kaksi stoppia kesken jauhamisen. Stoppi tarkoittaa siis sitä, että vaikka yrittää pyörittää, niin mylly stoppaa. Se pyörittämään lähtöhän on aina se tiukin kovalla pavulla. Kun homman saa pyörimään, niin siinähän sitten menee mitä vaan.
Oma tekniikkani on sellainen, että pyritään tosiaan jatkuvaan liikkeeseen, että se pyörittäminen ei pysähdy. tukeva ote vasurilla rungosta ja oikealla 90% voimasta pyörivään sivuliikeeseen ja 10% voimasta alaspäin painavaan voimaan.
En tiedä onko vaikutusta etenkin siihen alaspäinpainavaan voimaan, mutta öljysin heti alussa ne metallilevyt siitä kahvan ja myllyn välistä. Siis ne kontaktipinnat jotka hierovat toisiaan etenkin kun kahvaa painaa alaspäin.
Olen muuten tehnyt tasaisin väliajoin Pharoksella filtterikarheutta (1,5 kierrosta nollakohdasta) aeropressille. Yllättävän kätevästi muuten käy se ees taas säätö silläkin. Espresso voi olla aavistuksen vinossa, vaikka olisi tarkkana (eli yritetään katsoa ja merkata teipillä se kohta missä espressojauhatus oli), mutta siis juotavan rajoissa vinossa vielä. Hyvänmakuinen aeropress mylly on ja suodatinkarheuden veivaus se vasta kevyttä onkin vaikka olisi kuinka vaalea paahto.