Tuo genen täysin manuaalinen toiminta on sikäli etu, että paahtoa pystyy kontrolloimaan muutenkin kuin aikaperustaisesti. Minä ainakin tein lämpötilan nostot ja laskut pääsääntöisesti kräkkien mukaan. Josko jollain paremmin lämpöstabiililla vekottimella profilointi ajan mukaan ajaa saman asian, kun paahtorumpu ei ole niin altis ympäristön lämpötilalle. Tuon laitteen kanssa samalla pavulla saattoi ensimmäisen kräkin aika heitellä muistaakseni parikin minuuttia.
Genessähän ei lämpötilaa edes mitata rummun sisältä vaan ilman lämpötilaa sen poistuttua papukammiosta. Mikä johtaa siihen, että tilan lämpötila vaikuttaa paahtoon. Mitä viielämpää paahtotilassa on, sitä lämpimämmässä pavut pyörii, vaikka asetettu lämpötila olisikin sama.
Muistelisin pohtineeni hieman tätä lämpötilan mittausta, mutta ei siihen ollut silloin mitään järjellistä vaihtoehtoa. Nykyisin saattaisi jostain löytyäkin sopivan kompakti langaton lämpötila-anturi, jonka voisi nakata papujen sekaan.
Genessä on menty valitettavasti vähän liikaa näyttävyys edellä tuohon hommaan. Kun paahtorumpu olisi tehty jostain muusta materiaalista kuin lasista, laite olisi paremmin lämpöeristetty ja rummun sisään olisi laitettu lämpötilan mittaus olisi vehje paljon nykyistä parempi. Mutta se papujen liike oli pakko saada näkyville. Lisäksi jäähdytysilmalle oma puhaltimensa ja suunta päinvastaiseksi, niin vielä olisi parantunut (tai sama puhallin sellaisena, että se kykenee myös imemään ilmaa).
Se, minkä suhteen ei oikeastaan ollut koskaan mitään moitetta oli roskien keräys. Ne tuo laite keräsi talteen vallan hyvin.
Mutta nämä mun nurinat on muutenkin sellaista pientä nillitystä, ei mitään kamalan isoja juttuja lopulta. Tuossa mittakaavassa paahdossa tuppaa olemaan paljon muitakin epävarmuustekijöitä. Kuten jo aiemmin sanoin, hyvää kahvia sillä tuli paahdettua.