Eli se takuu ei ole mikään autuaaksi tekevä seikka. Yksi esimerkkitapaus oli esim. kannettavan tietokoneen näppäimistöstä, joka oli hajonnut kolmen vuoden käytön jälkeen. Takuuaika oli umpeutunut jo vuotta aiemmin, mutta virhevastuulain perusteella ko. näppäimistön oletettu kestoikä oli pidempi kuin takuuehdoissa määritelty 2 vuotta ja näinollen laite korjattiin veloituksetta myyjäliikkeen toimesta.
Tämä on tärkeä asia: On erotettava toisistaan tavaralle annettu, vapaaehtoinen takuu sekä kuluttajansuojaan kuuluva vastuu tavaran virheestä. Siis "takuu" ja "tavaran virhe" ovat kaksi eri argumenttia.
Vemulin esimerkissä myyjä korjasi/vaihtoi näppiksen, kuten kuluttajansuojalain nojalla voi olettaa. Sen sijaan mitään "virhevastuulakia" ei ole olemassa, sellaiseen ei kannata vedota.
Lain mukaan siis myös tarvittavat postituskulut ovat korvattavia. Ja tämä virhevastuulaki koskee kaikkia eu-maiden alueella toimivia valmistajia/maahantuojia/jälleenmyyjiä. Jos yksi porras puuttuu, siirtyy vastuu ylöspäin seuraavalle.
No-niin. Nyt päästään fundamentaalisiin asioihin...
Siis minkä lain mukaan postikulut on korvattava? Muistetaan nyt, että direktiivit ovat ohjeistusta, oikeasti asioista päätetään kansallisen lainsäädännön kautta. Ylikansallista EU-lainsäädäntöä ei ole käytännössä olemassa. Jos ostat keittimen Italiasta, niin alat opiskella italialaista kuluttajansuojalainsäädäntöä, jos taas "halvan valuutan" UK:sta, niin referoit tottakai sikäläistä lainsäädäntöä sikäläisine prejudikaatteineen. Olen huomannut, että on suuri yllätys monelle ihmiselle, että suomalainen lainsäädäntö ei toimikaan muissa EU-maissa...
Selvä. Nyt kun on vihdoin saatu selville sovellettava laki, opiskeltu se sujuvalla italian, ranskan, flaamin, jne kielellä ja todetaan, että lakia on rikottu. Tavarantoimittaja on rikkonut laillisia oikeuksiamme, mitä tehdään? No, lainrikkoja haastetaan tottakai oikeuteen. Poliisia ja tutkintaviranomaisia ei tällainen siviiliriita kiinnosta, joten teet sen itse. Se on helppoa, koska meillä on tämä sujuva italian, ranskan, flaamin, jne. taito... Onneksi on englantia osaavia, paikallisia asianajajia, jotka pystyvät auttamaan, 300-600 euroa/tunti. Jne, jne. Käytännössä juridinen prosessointi, erityisesti Etelä-Euroopan maissa, ei ole kannattavaa, ellei intressi ole riittävän suuri, mieluummin satoja tuhansia euroja.
Tämän valossa on helppo ymmärtää EU:n halua yleiseurooppalaiseen kuluttajansuojan harmonisointiin. Hankalaa on se, että Euroopanlaajuinen "keskimääräinen parannus" merkitsisi merkittävää huononnusta pohjoismaissa. Tästähän nyt riidellään. Hyvää olisi, jos saataisiin myös aikaan nopeutettu ja yksinkertaistettu "kuluttajansuojaprosessi", mutta tämä on jo aika raju toive.
Siis tämä kuluttajansuoja Euroopassa, josta EU:n sivuillakin kirjoitetaan kauniisti kaikilla kielillä. Se on tavoitteellista ohjeistusta. Ohjeet ovat tottakai "sitovia", mutta niitä saa rikkoa miten paljon huvittaa. Vasta rikkomisen vieminen kansalliseen oikeusistuimeen tuo oikeussuojaa. Aiemmin on jo asiantuntevasti kirjoitettu, että Kuluttaja-asiamiehen tarjoamat oikessuojakeinot ovat vähäisiä: voi kirjoittaa vihaisen kirjeen, voi paheksua, voi julkistaa paheksunnan lehdessä, voi työntää neuloja voodoo-nukkeen... Kuluttaja-asiamiehen voima perustuu yleiseen lainkuuliaisuuteen ja moraaliin. "Hävinneet" firmat noudattavat asiamiehen päätöksiä vapaaehtoisesti. Jos eivät noudata, asia voidaan viedä markkinatuomioistumeen tai normaaliin alioikeuteen, tapauksen luonteesta riippuen. Näistä tulee sitten pakottavia päätöksiä. Ja kun päätös on kerran tullut, muidenkin myyjien kannattaa sitä noudattaa - olisi kallista mennä itse häviämään juttu uudestaan. Jos ostat keittimen Saksasta, sikäläinen Kuluttaja-asiamies voi paheksua myyjän toimintaa (kuten aiemmassa esimerkissä oli kerrottu), jos haluat pakottavaa oikeutta, haastat myyjän käräjille - Saksassa.
Sama koskee noita postikuluja. Sinä maksat postikulut, jotta se painava keittimesi lähetetään Italiaan korjattavaksi. Jos laitat "vastaanottaja maksaa", niin vastaanottaja ei lunasta sitä. Vaadit tottakai kuluttajansuojan nimissä postimaksujen korvaamista. Tehtaalla naureskellaan aikansa eskimoille, ja sitten lähetetään korjattu keitin (joskus) takaisin, postiennakolla, tms. Sinä voit valita: maksatko ja saat keittimesi vai oletko maksamatta ja menetät keittimesi? Kumman valitset? Käytännössä voit joutua näin maksamaan postikulut jopa molempiin suuntiin. Onko se väärin? On, haasta oikeuteen Napolissa...
Etäkauppa on tällä hetkellä hyvien kaupantekokäytäntöjen sekä myyjän moraalin ja halun varassa. Siksi ostopaikan valinta on tärkeää ja siksi netissä on erilaisia forumeita, joilla repostellaan eri myyjien käyttäytymistä.