Karkeusmäärittely lienee mahdollista millä tahansa myllyllä josta on mahdollista havainnoida jonkinlainen kiintopiste ja siirtymän (kierrosten) suuruus.
Se pätee kuitenkin vain ko. myllylle ja pavulle. Karkeuksista puhumiseen siis aika huono menetelmä.
Tuumailin että periaatteessa toimiva ratkaisu voisi olla joku standardoitu suodatinputkilo. Siis Aeropressin kaltainen systeemi. Sinne laitetaan tietty grammamäärä purua ja tietty grammamäärä kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen mitataan aika, joka kestä vedellä valua läpi. Sillä tavalla saataisiin johdettua kahdesta helposti mitattavasta suureesta (grammat ja sekunnit) kolmas vaikeammin mitattava eli jauheen kyky vastustaa veden valumista. Toki se ei ole sama asia kuin jauheen "uuttuvuus", mutta melko lähellä kumminkin.
Homma voisi toimia niin, että putkilo on toisesta päästä kiinni ja sinne laitetaan purut ja vesi perään. Sitten 10 sekunnin turvotus, jonka aikana päälle laitetaan vakiomallinen suodatin ja putkilon yläosa. Käännetään ympäri ja vesi alkaa valua läpi. Kun pohjalle on tullut kahvia ekaan mittaviivaan asti, niin aloitetaan ajanotto. Kun saavutetaan toinen mittaviiva, niin kello pysäytetään. Eli ensimmäiset ja viimeiset lirut eivät ole mukana mittauksessa. Karkeus ilmaistaan sekunteina, tai tarkemmin ottaen sekunteina per litra, mutta koska litramäärä on vakioitu, niin sekunnit toimisivat suoraan mittaustuloksena. Kokonaisten kahvipapujen lukema olisi n. 0, jauhettujen sitten siitä ylöspäin. Espressokarkeudessa voisi tulla ongelmaksi, että vesi ei enää valu läpi ollenkaan.
Olisi tuo myllyjen kalibrointiin ainakin parempi menetelmä kuin netistä tulostetut purukuvat. Oman kokemuksen mukaan niiden arvo on aika tasan nolla.