Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: OskuK - Joulukuu 02, 2010, 20:30:21 ip
-
Otsikko kertoo jo asian. Keittimien puhdistuksesta lie hyviä juonteita,
mutta en löytänyt kädetönnä sellaista.
En tiedä voisiko keitimeni poiketa muista laitteista, jotta sille omaa keskustelua tarvitsisi -tuskin.
Kysytään nyt kuitenkin: mikä olisi järkevä puhdistustahti?
Tuon grupon tiivistekumin kihnutan liki jokaisen shotin jälkeen, mutta muuta en ole tehnyt pinnan rättipyyhinän ja tippakaukalon jokapäiväisen huuhtelun lisäksi.
Kuinka usein siis tirvaistaan sitruunahapot tms. vesisäiliöön? Asia riippunee käytön tiheydestä ja vesijohtoveden kalkkisuudestakin, mutta että olisi varmalla pohjalla? Ja mitä muuta tehdä pitäisi?
-
Kerran vuodessa olisi hyvä puhdistaa kone kalkista sitruunahapolla.
Onko takaisinhuuhtelun periaate tuttu?
Oli tai ei, itse huuhtelen kotona koneen vedellä oikeastaan aina käytön jälkeen ja pesuaineella aina n. yhden kilon välein.
-
Kalkinpoiston tarvetta voi arvuutella myös laskennallisella pohjalla, jos tietää mimmoista vettä koneeseen menee. Kaavoja löytyy netistä kyllä. Sikäli jos kone on esim. Salossa, voi vesi olla joko pehmeää tai kovaa, riippuen tarkemmasta sijainnista.
-
Ainahan voi oman veden suodattimen hommata, niin ei tule siitä päänvaivaa.
Mutta tosiaan, totta tuo veden laadun heittely, sen mitä tuossa jonkun aikaa muistoja verestääkseni googlettelin, niin esim. Turussa ja Raumalla on aivan eriluokkaiset vedet kuin mm. Helsingissä (kovempaa vettä, tässä (http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php) yksi juttu kovuudesta).
En kantaisi kovastikkaan huolta sitruunahapottamisesta. Kai se riittää jos sen pari kertaa vuodessa tekee?
Mutta olen ottanut omaksi nyrkkisäännöseni Silvian putsaamisesta (ok, ei sama kone...), että joka käyttökerran jälkeen putsailen pällåharjalla ja käytän vettä edes takas, backflush kerta viikkoon med cafiza. Sitten kuukauden välein putsaan koneen muut osat cafizalla (pesuaineella) ja samalla kun korit uivat kuumassa vedessä pesuaineen seassa, putsaan myllyn terät yms.
-
Nno ei paljon tajunnut jutuista:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=844.0
Joten ostin sitruunahappoa, iskin 50g säiliöön ja valuttelin sekä gruposta että höyryputkesta vähän väliä kunnes säiliö tyhjä. Sitten vartosin puoli tuntia, kallistellen välillä konetta ja sitten puhdistin säiliön, ja valuttelin kolme, neljä säiliöllistä koneen läpi. Missään vaiheessa ei mitenkään näkynyt, eikä tuoksunut sitruuna, eikä tuon jälkeen shotissakaan maistunut, No ei siitä siis tainnut haittaakaan olla, mutta jäin miettimään möikö apteekki minulle suolaa ;-)
-
Korroosio ja työn vaiva taitaa olla ne varjopuolet, mutta tilastojen valossa kalkkeumat aiheuttaa varmasti isomman määrän ongelmia kuin kalkinpoisto. Veden suodattaminen itsessään ei juuri kalkkeutumisiin vaikuta, jos suodattimessa ei ole ioninvaihtohartsia tai polyfosfaattia. Ioninvaihto/vedenpehmennys voi kyllä tiputtaa veden pH:n niin alas, että kalkkeutumisen sijaan kone syöpyy.
-
Veden suodattaminen itsessään ei juuri kalkkeutumisiin vaikuta, jos suodattimessa ei ole ioninvaihtohartsia tai polyfosfaattia. Ioninvaihto/vedenpehmennys voi kyllä tiputtaa veden pH:n niin alas, että kalkkeutumisen sijaan kone syöpyy.
...ja miltä se vesi siten maistuu noiden temppujen jälkeen?
-
Nno ei paljon tajunnut jutuista:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=844.0
Joten ostin sitruunahappoa, iskin 50g säiliöön ja valuttelin sekä gruposta että höyryputkesta vähän väliä kunnes säiliö tyhjä. Sitten vartosin puoli tuntia, kallistellen välillä konetta ja sitten puhdistin säiliön, ja valuttelin kolme, neljä säiliöllistä koneen läpi. Missään vaiheessa ei mitenkään näkynyt, eikä tuoksunut sitruuna, eikä tuon jälkeen shotissakaan maistunut, No ei siitä siis tainnut haittaakaan olla, mutta jäin miettimään möikö apteekki minulle suolaa ;-)
Nyt löysin ameriikankeskustelun jossa tyyppi oli kallistanut konetta ja siten saanut tyhjennettyä boilerin höyryputken kautta. Hmm, mahtaako jostain boilerin nurkasta löytyä yllärisitruunata huomenna, kun en moista tehnyt.
-
...ja miltä se vesi siten maistuu noiden temppujen jälkeen?
Vähemmän miltään. Ainakin se on tavoite :)
-
Koitin nyt sitä backflushinkiakin, ihan kotikonstein kun ei ole dedikoitua jauhoa. Pistin siis sihtiin kumiläpyskän pohjalle ia puolilleen isopropanolia. Ei kyllä mun Oskari aukaise venttiiliä, vaan uuvahtaa vaan normaalisesti. Tuosta sivulta olevasta kuvasta näkee että vehkessä kuitenkin on venttiili, joka voisi päästää rojut altaaseen, mutta ei.
http://coffeegeek.com/forums/espresso/machines/415791
-
Nyt Osku hieman jäitä hattuun. Ensinnäkin, jos ymmärsin oikein, niin ostit Oskarin vasta äskettäin? Siinä tapauksessa vasta tuossa kevään/kesän korvilla olisi aikaisintaan ollut aihetta miettiä sitä kalkinpoistoa. Nyt tuo sitruunahapon juoksuttaminen oli aika turhaa (ja konetta ei tarvitse kallistella - jos ei boilerin vedestä maistu, niin poissa on).
Isopropanoli myös putsaa varmasti (ainakin desinfioi?), mutta todennäköisesti oikea puhditusaine toimisi tehokkaammin ja olisi ehkä hieman turvallisempaakin...
Eli kun annat Oskarin jurnuttaa kumiblindia vasten ja sitten katkaiset pumpusta virran, niin eikö silloin laske tippa-altaaseen mitään?
-
Nyt Osku hieman jäitä hattuun. Ensinnäkin, jos ymmärsin oikein, niin ostit Oskarin vasta äskettäin? Siinä tapauksessa vasta tuossa kevään/kesän korvilla olisi aikaisintaan ollut aihetta miettiä sitä kalkinpoistoa. Nyt tuo sitruunahapon juoksuttaminen oli aika turhaa (ja konetta ei tarvitse kallistella - jos ei boilerin vedestä maistu, niin poissa on).
Ju, kyllä arvelin itsekin ettei tuota tarviytse tehdä, mutta koska asia kinnosti, niin asennoiduin siihen harjoituksena. Monessa keskustelussa on puhuttu siitä että kalkkia muodostuu, pinnan yläpuolelle, että boileri pitäisi saada normaalia täydemmäksi. Tämän saavuttakseen anturia huijataan kallistamalla konetta. Minä huljuttelin lientä huviseni muutenkin.
Isopropanoli myös putsaa varmasti (ainakin desinfioi?), mutta todennäköisesti oikea puhditusaine toimisi tehokkaammin ja olisi ehkä hieman turvallisempaakin...
Eli kun annat Oskarin jurnuttaa kumiblindia vasten ja sitten katkaiset pumpusta virran, niin eikö silloin laske tippa-altaaseen mitään?
Pitipä tehdä uusintatutkimus, kun tuo kaukalo peittää noiden putkien lirutuksen väliseinällään...
Kyllä, oikeanpuoliseen rasiaan tuli katkaisun jälkeen ihan reilusti vettä. Vasenkin sai ihan pikkulirun jossian vaiheessa, ja nyt grupon jokin ylipainetsydemi päästi grupon oikeasta reunasta suihkua kattilaan. Tuota kummastelin myös aijemmin, että miksei sitä tapahtunut tukitulla sihdillä...kun sitä oli tapahtunut kuitenkin tiukalla kakulla....
-
Salossa tuskin on cafitsaa kaupan hyllyssä, joten olikos sijaista tarjolla? Ajattelin josko esim. kotivininysväyshyllyssä tms. olisi jotain vastaavaa tuotetta? Mitä muut ovat käyttäneet?
-
Ruokasooda on vastaavaa, mutta ei kai yhtä väkevää.
-
Salossa tuskin on cafitsaa kaupan hyllyssä
Saa tilaamalla, Suomestakin, esimerkiksi täältä: linkki (http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=13_31&products_id=66). Kestää ns. "ikuisuuden". Itselläni tuollainen purkki puolivälissä ja kohta kolme vuotta ollut käytössä. Putsattu muutakin kahvivälineistöä kuin espressokeitintä.
-
Wanha juonne, mutta Juutupissa on ohjetta boilerin puhdistukseen:
http://www.youtube.com/watch?v=-eXlC-Eo1h0&playnext=1&list=PL856D79A24EE924B5
-
Vaihdoin gruppoon uuden tiivisteen, oli aikamoista ohivuotoa, vaikka tiiviste aika ok. Oli aika putsaamista tiivisteen alta, itse tiivisteen vaihto oli helppo. Toistaiseksi, kahden kahvin kokemuksella homma vaikutti jelpanneen. Uusi tiiviste paljon vanhaa matalampi, ainakin on NS-tuote silti...
-
Oskari alkoi tehdä tuommoista, että väitti olevansa lämmin mutta selvästi valehteli, kolmella-neljällä höyrypillisuihkaus-lämmitys-syklillä vasta oikea lämpötila. Enenpiä ihmettelemättä tuon Juutuub-ohjeen mukainen puhdistus, ja päätin päästellä myös gruposta silloin tällöin, jotta lämmönvaihdinkin tulee samalla putsattua. Kaikki meni kuin elokuvissa, kallisatamala sain boilerin täydemmäksi ja sitten Oskari sai vartin välein käännön eri poskelleen, makasi siis liemi sisällä nopan joka numeron. Kiinnostavaa oli, että sain sinivihreää vettä aikaiseksi vain gruposta. Miten nyt jatkossa lämpiää, se jää nähtäväksi.
-
Mikään ei ole muuttunut. Jostain syystä Oskari luulee kovasti lämmenneensä.
-
Mikään ei ole muuttunut. Jostain syystä Oskari luulee kovasti lämmenneensä.
Vacuum breaker jämähtänyt kiinni asentoon?
-Mikko-
-
Muistelen jostain lukeneeni ettei oscarissa olisi vacuum breakeria vakiona, vaan ilma pitäisi päästää pois boilerista höyryputken kautta joka käynnistyksen jälkeen ihan tuosta koneen ominaisuudesta johtuen.
-
ilma pitäisi päästää pois boilerista höyryputken kautta joka käynnistyksen jälkeen ihan tuosta koneen ominaisuudesta johtuen.
Juu, kerran, mutta nyt pitää ainakin kolme-neljä kertaa tehdä sama.
-
Lämpeneekö se miten ajan kanssa? HX ei varmaan ole sisäpuolelta (enää) kovin kalkkinen, joten äkisti ajateltuna joko boileri ei lämpene kunnolla tai lämpö ei siirry lämmönvaihtimene kunnolla. Tuossa kalkinpoistossa erikoiselta kuulostaa, että gruposta on tullut vihreää vettä, mutta eikö sitten boilerista? Miten tyhjensit boilerin? (höyrypillistä vai tyhjennyspropusta?)
Itselläni olleen Oscarin lämpöjä tuli joskus mittailtua IR-mittarilla, sillä voisi päästä jyvälle miten se lämpiää. Jos ei lämpiä, pressostaatti voi olla epävireessä (boilerin kyljessä on lämpöanturikin). Vesimäärä säätyy taas päällä olevan anturitikun mukaan, kannattaa tarkistaa myös se.
-
Kuten mainittu, putsasin tuon juutuubvideon mukaan. Lämpenemättömyyden tiedän jo siitä, että valo samuu mutaman minuutin päästä, kun vartti olisi loogisempi -ja kun suihkauttaa sekunnin purskeen pillistä, alkaa lämmetä uudestaan, mutta taas sammuu valo parin minuutin, eikä vartin päästä jne. Joten höyryä ei tule, ei voi tulla, eikä hx ole lämmennyt tietenkään myöskään, eikä gruppo ole kuin kylmä.
Eli jos haluaa demota, ihan saman tuloksen saa kuka tahansa omasta keittimestään, kun ottaa virrat pois kolmen minuutin päästä ;-)
Maalaisjärki sanoo, että termoistaatissa matoja, mutta en ole koskaan funtsinut miksi termostaattiin vaikuttaa paine...
-
Termostaatti mittaa lämpöä eikä siihen kai vaikuta paine, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin hx- eli lämmönvaihdinkeittimissä, kuten Oscarissa, termostaatin tilalla käytetään painetta mittaavaa anturia eli pressostaattia.
Pressostaattikin säätää boilerin lämpötilaa, mutta epäsuorasti. Kun vesi boilerissa kuumuu 100 asteiseksi se alkaa kiehua. Kun kiehumisen synnyttämä vesihöyry ei pääse pakenemaan boilerista ulos, se alkaa pakkautua tiiviimmäksi, jolloin boileriin muodostuu painetta ja vesi jatkaa lämpenemistään yli sadan asteen. Mitä enemmän boilerin vesi lämpenee, sitä kovemmin se pyrkii muuttumaan höyryksi ja paine kasvaa. Kun paine on kasvanut tiettyn kynnyksenyli katkaisee pressostaatti virran lämmitysvastukselta, veden kiehuminen lakkaa ja boileri alkaa hitaasti jäähtyä ja sen paine laskea kunnes vastus taas kytkeytyy uudelleen päälle.
Yli 100 asteessa tietty paine boilerissa vastaa tiettyä veden lämpötilaa ja pressostaatti pyritään säätämään sitä siten että lämmönvaihtimessa gruppoon virtaava vesi lämpenee espressolle sopivaksi.
Boileriin päässyt ilma sotkee pressostaatin toiminnan kokonaan, koska se (toisin kuin vesi, joka on nestemmäistä 100 asteeseen saakka) laajenee lämmetessään koko ajan jo ennen 100 astetta ja aiheuttaa painetta boileriin, jolloin pressostaatti voi katkaista lämmityksen, vaikkei vesi edes kiehiu.
Voisi kokeilla (jos et niin ole jo tehnyt) pitää pillin hanaa reilusti auki niin kauan että siitä alkaa tulla höyryä jatkuvalla syötöllä ja sulkea venttiili vasta sitten. Eli kunnes boilerissa oleva vesi alkaa kiehua ja syntyvä höyry puhaltaa kaiken ilman tieltään ulos.
-
Tuo ilman poispäästäminen on myytti ja mahdottomuus.
Kun vesi alkaa höyrystymään, vesihöyry ja ilma sekoittuvat ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Kaasut sekottuvat kovin tehokkaasti, eikä kaasuihin muodostu sellaisia faseja kuin esim. veden ja öljyn välille.
Pillistä tulee aina ilman ja vesihöyryn sekoitusta.
Valepainekin on erittäin kehno ilmaisu ko. ilmiölle, sillä paine on kyllä ihan todellista.
Kyse on vain siitä, että pressostaatti saattaa tuon mukana olevan ilman laajenemisen johdosta katkaista virran hieman liian aikaisin. On täysin yhdentekevää, mitenkä painetta boilerissa höllennetään, veden päästäminen gruposta esim. kuppien lämmittämiseksi toimii aivan yhtä hyvin kuin ilma-vesihöyryseoksen vapauttaminen pillistä.
-
Hieman o.t. mutta
Samaa mieltä.
En ole oikein paneutunut tuohon Simonelli-ongelmaan, mutta vipuPiccolan kanssa pelanneena olen kuullut, että tuo "valepaine" pitää perusteellisesti poistaa, jotta pressostaatti ei erehdy.
Toiminnassa ei ole mitään havaittavaa muutosta, päästätpä valheet pois, tai et. Saattaa tietysti olla, että jokin ero veden lämmössä olisi, mutta sekään ei vaikuta lopputulokseen, kun lämmitän grupon vettä valuttelemalla ja loppulämpö paljastuu "soundista" joka tapauksessa.
Olli
-
Termostaatti mittaa lämpöä eikä siihen kai vaikuta paine, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin hx- eli lämmönvaihdinkeittimissä, kuten Oscarissa, termostaatin tilalla käytetään painetta mittaavaa anturia eli pressostaattia.
Oscarin termari tosiaankin saattaa olla jonkin sortin fail safe -funktiota varten, säädöt tehdään minunkin ymmärtääkseni paineen perusteella (pressostaatilla).
-
Oscarin termari tosiaankin saattaa olla jonkin sortin fail safe -funktiota varten, säädöt tehdään minunkin ymmärtääkseni paineen perusteella (pressostaatilla).
Varmaankin, termari kun on scemaankin merkitty teemalla "09500004-01/03/08" eli tuolloin lisätty.
Elektrosi.it sivuilla aika hyviä vinkkejä, tosin ne ei likkään aina mene heti jakeluun.
http://www.elektros.it/en/tips_and_tricks.html
Esim. jos värkki ei lämpiä, se voi johtua väärästä nestepinnasta, ja tuo teflonpintainen anturi voidaan kai kalibroida uudestaan, mutta jäi hämäräksi miten. Tuo mutterin avaus anturin työntö ja kiristys, mitä se jelppaa? Ah, olinpas tyhmä: siinä oletetaan että tankki tulee liian täyteen, jolloin anturi pitää olla syvemmällä, mutta mitäs sitten kun säätövara loppuu? Ja miksi käsketään tyhjentämään boileri? Ja itse asiassa: miksi pinnankorkeus vaikuttaa veden lämpöön? Pitäisiköhän mennä nukkumaan... ;-)
Tuolla on muuten ohjeet myös vacuum-breakerin ja ovp:n asennukseen ja settinä myydään osatkin.
..ja jos olisi ostamassa Oskaria niin 40e:llä ne asentavat valmiiksi. Kas kas.
-
Kai se on uuden mittatikun paikka kun säätövara loppuu. Vaihdoin itselläni olleeseen tuon tikun samalla kun tuli tehtyä täyshuolto ja ainakin uusi tikku oli paaaljon pidempi. Veikkaan, että termarin osanumero on vaihtunut aikojen saatossa, mutta olettaisin, että termari on aina ollut.
-
Kai se on uuden mittatikun paikka kun säätövara loppuu. Vaihdoin itselläni olleeseen tuon tikun samalla kun tuli tehtyä täyshuolto ja ainakin uusi tikku oli paaaljon pidempi. Veikkaan, että termarin osanumero on vaihtunut aikojen saatossa, mutta olettaisin, että termari on aina ollut.
Ok, miten säädit tikun korkeuden oikeaksi?
ja noilta italiansivuilta selvisi, että sähkömittarilla voi katsoa onko onko pressostaatissa vikaa, mutta miten sitä mahdollisesti säädetään? Meinaan jos pressostaatti toimii mutta väärin..
-
Minulla taisi olla siinä vaiheessa boileri kätösessä, mutta eniveis, tavoitehan on saada vettä niin paljon, että lämmitysvastus pysyy pinnan alla, mutta ei kuitenkaan liikaa. Wanha tikku taisi olla ihan pohjassa asti, joten eipä paljoa olisi voinut säätääkään. Uuden siis säädin em. periaatteen mukaan, en mitannut kuitenkaan tarkasti mitään.
Yksi asia, minkä voisit tikusta tarkistaa, on kalkkeutumat. Sitä varten tikku pitää irroittaa kauluksineen boilerista, eikä se vaikuta säätöihin, muttä näkee vähän tilannetta.
Oliko sähkömittari jo sanonut jotain pressostaatista?
Pressostaattia en lähtenyt sitä säätämään, vaan vaihdoin sen suosiolla uuteen. Jos pressostaatti toimii väärin, niin vika ei luultavasti korjaudu pelkällä säätämisellä.
Oscareissa on vissiin aikojen saatossa ollut pariakin erilaista pressostaattia. Omassani oli säädettävä, mutta tilalle vaihtamani uudempi näytti siltä, ettei sitä suositella säädettäväksi, kun säätöruuvi oli "sinetöity" punaisella värillä.
-
Minulla taisi olla siinä vaiheessa boileri kätösessä, mutta eniveis, tavoitehan on saada vettä niin paljon, että lämmitysvastus pysyy pinnan alla, mutta ei kuitenkaan liikaa. Wanha tikku taisi olla ihan pohjassa asti, joten eipä paljoa olisi voinut säätääkään. Uuden siis säädin em. periaatteen mukaan, en mitannut kuitenkaan tarkasti mitään.
Yksi asia, minkä voisit tikusta tarkistaa, on kalkkeutumat. Sitä varten tikku pitää irroittaa kauluksineen boilerista, eikä se vaikuta säätöihin, muttä näkee vähän tilannetta.
Oliko sähkömittari jo sanonut jotain pressostaatista?
Pressostaattia en lähtenyt sitä säätämään, vaan vaihdoin sen suosiolla uuteen. Jos pressostaatti toimii väärin, niin vika ei luultavasti korjaudu pelkällä säätämisellä.
Oscareissa on vissiin aikojen saatossa ollut pariakin erilaista pressostaattia. Omassani oli säädettävä, mutta tilalle vaihtamani uudempi näytti siltä, ettei sitä suositella säädettäväksi, kun säätöruuvi oli "sinetöity" punaisella värillä.
Sama pressostaatti minullakin (eikä valmista paikkaa vacuum breakerille)
Tuota, milläs tiivistän sen boilerin pinta-anturin mutskun? En viitsi avata, ennenkuin tiedän mitä lämmintä kestävää siihen voin tirvaista.
Ohmimittari sanoo 0,5 pressosaatin navoista.
Missäs se termari on? Ei kummassakaan boilerin päässä näy.
Ja tuo "tyhjä" punaisen nuolen putkenpää, saisikos siihen vesijohtoliitännän?
-
Heh, ei löydä termostaattia (http://www.home-barista.com/espresso-machines/nuova-simonelli-oscar-doesnt-heat-up-t9933.html) Oskarista kaikki muutkaan ;-)
-
Otin hieman aikaa.
Väänsin höryn auki, pistin koneen päälle ja suljin höyryn. Ihan turhaa sinänsä tuo, koska ei mitään painetta tuossa vaiheessa ole. 6min päästä naksahti lämpö pois päältä, päästin hörypillistä proisketta ja lämmitys alkoi taas. 3min päästä naksahti taas ja sain jo puoli-ok höyryä. Tämän jälkeen naksahti jo 30s. päästä pois päältä. Lorottelin vähän grupon läpi ja värkkäsin shotin.
En viisastunut, aijemmin tuntui että ensimmäinen kerta pois päältä olisi jo parin minutin päästä, joten koneen vieressä täytyy tosiaan käkkiä, mutta tällä kertaa toiminta ei ollut erityisen omituista tai ärsyttävää.
..ehkä ruuvaan kannen kiinni ;-)
Edith. Uusi ajoitus: 4min lämmitys, pitkä höyrynpäästö
3min, uusi päästö, aika hyvä höyry
30s. lämmitys, grupon lorotus
30s. katkesi. Tein essun.
-
Missäs se termari on? Ei kummassakaan boilerin päässä näy.
Ja tuo "tyhjä" punaisen nuolen putkenpää, saisikos siihen vesijohtoliitännän?
Termari on boilerin päässä, samassa päässä missä lämmitysvastuksen liitännät, boilerin yläreunassa.
"Tyhjä" punaisen nuolen putkenpää on boilerin tyhjennysproppu. Siitä on muuten ihan mukava tyhjentää boileri, mutta valuttaa vaan vedet helpolla koneen sisään.
-
Termari on boilerin päässä, samassa päässä missä lämmitysvastuksen liitännät, boilerin yläreunassa.
No mulla ei moista siis ole, kuten kuvastakin näkyy.
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=1966.0;attach=3400;image
"Tyhjä" punaisen nuolen putkenpää on boilerin tyhjennysproppu. Siitä on muuten ihan mukava tyhjentää boileri, mutta valuttaa vaan vedet helpolla koneen sisään.
Ok kiitoksia, ehkä tyhjennän edelleen höyryputken kautta, tosin sen kautta ei saa millään tyhjäksi, vaan vain sen verran kuin painetta riitti...
-
Terve,
Tuli ongelmia Oscarin kanssa. Vesi lakkasi virtaamasta kunnolla ja luulin aluksi että nyt on pumppu sökö.
Purin ensin pumpun, mutta siellä vaikutti kaikki olevan kunnossa. Myöskin boilerin täyttö tuntui toimivan normaalisti. Seuraava vaihtoehto oli tukos jossakin päin konetta. Purin solenoidin ennen boileria, mutta sekin oli puhdas ja kunnossa. Lopuksi purin grupon. Liitosputkissa gruppoon ei ollut pahemmin mitään, mutta sitten purin grupon kolmitieventtiilin (solenoidi) ja sieltähän se syy löytyi.
https://goo.gl/photos/Ci99uCgQ1D5A5Eay9
Tollainen 6mm pitkä vihreä tappi sieltä löytyi joka esti ventiilin kunnollisen avautumisen uuton aikana. En oo kyllä ihan varma että mistä päin konetta tuo on kulkeutunut tonne, mutta yksi vahva ehdokas on vesisäiliön pohjaventtiili jossa on saman värinen muoviosa pohjassa.
Tälläistä tällä erää.
Edit: Taitaa sittenkin olla tuo tappi peräisin tuolta yksitie venttiilistä: http://www.home-barista.com/espresso-machines/nuova-simonelli-oscar-with-brewing-trouble-t23240.html
-
Tuli eilen korjattua tuo Oscarin venttiili. Se vaikutti yllättävän paljon koneen toimintaan.
HX-looppi toimii paremmin kun kuuma vesi ei pääse enää virtaamaan pumpulle ja paineet nousee uutossa puolet nopeammin kun venttiili on suorassa ja päästää veden kunnolla läpi.
Gianni Elektrokselta vihjasi että heillä on joku paranneltu versio tuosta yksitieventtiilistä. Ilmeisesti tuo on ollut aika yleisesti hajoava kohta.
-
Tuli eilen korjattua tuo Oscarin venttiili. Se vaikutti yllättävän paljon koneen toimintaan.
HX-looppi toimii paremmin kun kuuma vesi ei pääse enää virtaamaan pumpulle ja paineet nousee uutossa puolet nopeammin kun venttiili on suorassa ja päästää veden kunnolla läpi.
Gianni Elektrokselta vihjasi että heillä on joku paranneltu versio tuosta yksitieventtiilistä. Ilmeisesti tuo on ollut aika yleisesti hajoava kohta.
Joo, itsellä oli noita kai kolme ja jokaisessa erilainen säätö, ja yksi oli viallinen.