Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

[tirofaux]

Skerton näyttää maksavan 40 euroa Suomessa, joka lienee se halvin hyvä uusi käsimylly? Tein edelliseen viestiin laajaa taustatyötä ja sain selville, että Caffi myy ihan pätevän oloista Wilfa-sähkömyllyä 100 eurolla. Sitten on se Koneboxin 70 euron Elektrolux. Molemmat vaikuttavat päällisin puolin robustimmalta kuin Krups. Eli jotain tarjontaa tuohon väliin on ainakin syntymässä.

Kovin näyttää Caffin Wilfa (99e) samalta kuin Gigantin Wilfa (59,90e verkkohinta).

Vertaileva makututkimus olisi mukavaa halpismyllyjen osalta, sanotaan vaikka hintaryhmässä alle 150e. Voin tuoda omat myllyni paikalle jos joku on innokas toimimaan järjestäjänä. Ehkä itse lukisin mielelläni jotain Tekniikan maailma -lehden tyylisiä helposti lähestyttäviä vertailuja. Käsi- tai sähkökäyttöisyyden merkityksen voisi jättää myllyn ostajan harkintaan.

[Tinuri]

Ottamatta kantaa aloittelijan tai edistyneemmän harrastajan myllyihin...

Itse jauhan kotona "hyvällä myllyllä". Työmaalla, kaikki tehdään omalla kätösellä, ne styrkkarit mukaanlukien.

Täällä on varustuksena Kyocera käsimylly, jonka TB taannoin hankki jostakin ulkomailta. Sillä veivataan arvoilta 3-4 tuplaa päivittäin.
Paattireissulla käytän samaa myllyä, joka ei olekaan koolla pilattu ja on helppo vipata kassin pohjalle. Mylly vaikuttaa keraamisine terineen jokseenkin ikuiselta. Jauhatus ei liene erityisen hyvä, koskapa tamppauksen jälkeen kakun pinta näyttää karkealta ja silti pölyäkin on mukana.
Puru kuitenkin kelpaa duunissa Piccololle ja paatissa Handpressolle ihan hyvin.
Onhan siinä vaivansa, kun veivaa, mutta minuutissa siitä suoriutuu. Suunnilleen
Luulisin, että tuon tyypin myllyllä jo pääsee asiallisen kahvin makuun kiinni.

O.K.

[Tuomas]

Onpas kiihkeä keskustelu.

Mielestäni kyse on tyylieroista ja siitä mitä harrastukselta hakee. Mutta kun suosituksia kysytään on suosituksia annettava ja niitä on suotavaa antaa.

"Oppina" näistä se, että en suosittele kenellekkään aloittelijalle vaihtoehtoja 1 & 2 ja suosittelen aloittamaan tutustumalla kahviin, ei laitteisiin,

Jep, itse aloitin juuri näin. Keittelin tosin "turkkilaisittain", mutta nimen omaan erilaisia kahveja maistellen. Ei ollut kallis harrastus. Joku voi olla toista mieltä "turkkilaisen" keittelyn sopivuudesta alkuperäkahveihin, mutta tykkäsin hommasta.

Joku toinen voi sitten haluta oikotien espressoon ilman kalliita sijoitusta ja silloin halpa krups voi olla siedettävä tie, Etenkään jos kahvin makumaailma ei kiinnosta. Kyllähän "lelukeittimelläkin" saa parempaa espressoa kuin keskiverto kahvilasta - kunnon kahvilat on sitten toinen juttu.

Mitä tulee tuohon käsin veivaamiseen tai sähköiseen. Itse aloitin käsin veivaamalla. Tämänhetkinen tilanne on se, etten jaksa nähdä vaivaa, vaikka tulos olisi parempi. Siispä käytän halpaa krupsia, jolla tulos on joka tapauksessa parempi kuin valmispuruilla. Eli helppo tie, muttei täydellinen.

voisi kysyä toisin päin: jos teidän pitäisi luopua kaikista nykyisistä kahvilaitteista ja tämän jälkeen pärjätä seuraava vuosi halvalla sähkömyllyllä taikka samanhintaisella käsimyllyllä, niin kumman valitsisitte?

Luopuisin myllystä kokonaan ja käyttäisin kahvin jauhamiseen valurautaista morttelia. Kahvin keittäisin pannukahvina ja pavut paahtaisin uunissa. Ei mikään oikeaoppinen tie, mutta minulle sopiva olisi se.

Kahviharrastuksen ei tarvitse olla kallista, jos hakee nimenomaan kahvin maistelua ja eri papuihin tutustumista laitteisto voi olla hyvin edullinen ja yksinkertainen (maistellessa on ehkä myös aikaa jauhaa kahvit käsin). Jos harrastaa kahvilaitteita ja eri valmistusmetodeja, menee myös rahaa. Jos taas haluaa halvalla keskiverto espressoa, ei mielestäni voi puhua kahviharrastuksesta (Krupsien suosio kertonee tästä tarpeesta). Suositteluja kysyessä pitäisi kertoa, millaiseen tarpeeseen ohjeita haluaa - kaikkien ei  kannata ajaa nelostietä, määränpää voi olla jonkun muun tien varrella. Oletteko samaa mieltä?

[jiitee]

Toinen ketju voi olla pian tarpeen...

Mitä alunperin sanoit, oli jotain tämänsuuntaista predikaattilogiikalla esitettynä:

( p(X) -> kaikille Y p(Y) ) = EPÄTOSI

Oikeastaan sanoin, että saat totuusarvon ylipäätään määriteltyä vain tilanteessa: ( p(X) -> ainakin yhdelle Y p(Y) )   (= TOSI), mikäli tulkitsen oikein notaatiosi. Jos siis päätellään formaalisti eikä tiedetä muuta.

Eli yhdelle X:lle, tässä tapauksessa henkilölle, pätevästä asiasta p ei voida johtaa, että sama asia p pätee kaikille. Ja näinhän se toki on.

Paitsi jos oletat sopivan induktioaskeleen.

Absoluuttisia johtopäätöksiä ei voida tehdä, joten tarvitaan formalismi, jolla voidaan käsitellä epävarmuutta, eli esimerkiksi frekventistinen tai bayesilainen todennäköisyyskalkyyli.

Jotka ovat periaatteessa vain tietyntyyppisiä (hyviä) perusteluja ns. "valistuneelle arvaukselle" yleisestä tilanteesta?

Pelkästä yhdestä havainnosta ei voida vielä päätellä mitään, edes epävarmuus sallien. Tarvitaan myös alkuoletuksia. Tässä tapauksessa tärkeimmät niistä olivat: "minun havainnot ovat samansuuntaisia kuin muidenkin, koska olemme kaikki ihmisiä", ja: "jos en minäkään jaksa, niin miten jaksaa aloittelija, joka ei ole sisäistänyt myllyn veivaamisen tärkeyttä". Ensimmäinen on aika selvä, mutta toki myös triviaali. Toinen sanoo, että aloittelijoiden populaatioon sijoitettuna minä edustaisin keskimääräistä motivoituneempaa myllyn käyttäjää. Sen voi toki kyseenalaistaakin.

Tässä kohdin en oikein ymmärrä kuinka voit tuon toisen ottaa alkuoletukseksi? Siinähän jollain tapaa oletat halutun "lopputuloksen" (ja on itseasiassa osittain kysymysmuodossa) - voisitko täsmentää siis (ja sinähän et voi enää sijoittua aloittelijoiden populaatioonkaan)? Ensimmäistä en sanoisi triviaaliksi, mutta "erittäin erittäin perustelluksi", jotta elämässä olisi jotain tolkkua (eli ei sotkeuduta nyt siihen että olemmeko me kaikki ihmisiä, onko muita kuin sinä, jne...  ).

Bayesilainen ajattelisi asian kai jotenkin näin. Meillä on data D (havainto yhden henkilön myllynkäytöstä) ja malli H (myllynkäyttötottumukset koko populaatiossa). Näiden todennäköisyydet noudattavat Bayesin lakiin perustuvaa kaavaa:

P(H|D) = ( P(D|H) P(H) ) / P(D)

P(H|D) on "lopputilanne", eli datan pohjalta päivitetyn mallin todennäköisyys. P(H) on "lähtötilanne", eli malli ennen datan näkemistä. P(D|H) on datan todennäköisyys kun malli on annettu eli datan "yllätyksellisyys". P(D) on datan todennäköisyys, joka usein jätetään huomiotta. Päättely on todennäköisyyksien päivittämistä datan pohjalta. Jos meidän malli olisi "käsimyllyn käyttö ei ole ihmeempi vaiva kenellekään" ja data "yhden henkilön mielestä käsimyllyn käyttö on vaivalloista", niin data olisi yllätyksellinen ja sen pohjalta voitaisiin päivittää todennäköisyyksiä. Päättelyä olisi siis tapahtunut. Kuitenkin jos todennäköisyydet olisi järkevästi määritetty, niin yhden henkilön pohjalta populaatioita koskevia todennäköisyyksiä päivitettäisiin minimaalisen vähän.

Entä jos malli on "käsimyllyn käyttö ei ole kaikille vaivalloista" (niinkuin väitän)? Jos tällöin haluaisit yllätyksellisen datan, niin sitä pitäisi olla ennenkaikkea paljon taikka että havainnoidessa sieltä saisi tulla vain käytännössä yhtä tapausta - ymmärsinkö oikein? Entä jos antamassasi datassa olisi käyty läpi todella suuri määrä henkilöitä joista vain muutamalla (tai yhdellä) olisi vaivaa käsimyllyn kanssa - kuinka yllätyksellistä data olisi silloin omaan malliisi nähden?

(on muuten saatu näppärästi tuossa itselle teoreema/kaava pyörittelemällä ehdollisen todennäköisyyden määritelmää sopivalla oletuksella positiivisesta todennäköisyydestä  - toki iso krediitti tulee siitä että on ymmärretty se mihin voidaan soveltaa ja miten).

Muun muassa edellä mainituilla tavoilla voidaan omista kokemuksista päätellä jotain, jonka voidaan uskoa todennäköisesti koskevan myös muita. Jos minun pitäisi siis valita vallitseva järjestelmä, niin valitsisin sellaisen järjestelmän, joka mahdollistaa ihmisten välisen kanssakäynnin ja muut arkiset asiat. En siis haluaisi, että esimerkiksi kaikkia nettifoorumien viestejä tulkittaisiin ilman alkuoletuksia ja loogisina rakenteina...

Toki näin tiettyyn rajaan, kunnes kokemukset menevät kovin subjektiivisiksi "psyykkisellä" tasolla. Tässä tilanteessa esimerkiksi meidän (subjektiiviset) kokemuksemme ovat erilaisia ja tässä pitäisi olla jo riittävästi vastaesimerkkiä siitä että et voi sanoa muuta kuin "joillekin henkilöille myllyn veivaaminen on liian työlästä koska minä olen (tällä hetkellä) yksi heistä" ilman suurempaa otantaa.

Eli: Jos minä pelkäisin hämähäkkejä, niin ei ole vielä kovin paljoa perusteita "uskoa" tämän koskevan myös muita. Mutta jos käteeni tulee palohaavoja ja koskee kun laitan sen kuumalle hellalle, niin tämän voi "uskoa" koskevan myös muita. Toki myllyn veivaamisessa on se fyysinen ponnistus jonka pitäisi olla työmääränä kaikille sama, mutta se kuinka tuo työmäärä (ja aika) koetaan on taas subjektiivista...

Esimerkiksi empiirisessä frekventistisessä tapauksessa kiinnitetään huomioita havaintojen määrään. Itselläni on n=2: omistin alunperin sellaisen koristemyllyn, joka oli vähän työläs veivata. Muistaakseni asiasta varoittelin silloinkin foorumilla, tosin epävarmuussanojen siivittämänä. Sitten hankin Hario Mini Slimin, joka ei parantanut asiaa mielestäni paljon ollenkaan. Tämän jälkeen olen vähentänyt epävarmuussanojen määrää. Toki kahden myllyn kokemuksella ei voida vielä henkseleitä paukutella. Varsinkin aloittelijoita neuvoessa aika usein tulee nojattua vähäisiin kokemuksiin varsinaisesta asiasta: harva on kokeillut montaa aloittelijan tietyntyyppistä välinettä, vaan useimmiten nollaa tai yhtä. Tämä saattaa aina joskus unohtua.

Itsellänikin on n=2 (tämän foorumin ulkopuolelta). Omat kokemukseni ja tuttavani kokemus (veivasi myllyä reilun vuoden HX -koneen kanssa, ei valitellut koskaan vaivalloisuutta. Kunnon sähkömyllyn hankinnan perusteena oli halu parempaan lopputulokseen).

Minun oletukseni "jos en minäkään jaksa, niin miten jaksaa aloittelija, joka ei ole sisäistänyt myllyn veivaamisen tärkeyttä", menee vähän tähän kategoriaan. Puolustukseksi pitää sanoa, että oletukseen kuitenkin sisältyi vähän jotain perusteluakin.

Oletuksesi siis oikeastaan on "koska minäkään en jaksa, niin ei jaksa aloittelijakaan, joka ei ole sisäistänyt kahvin makuun vaikuttavia tekijöitä eikä tiedä vielä tarkalleen mitä kahviltaan haluaa"? (tuohon kain viittaat "veivaamisen tärkeydellä"?). Pointtini onkin, että aloittelijalle olisi syytä tuoda esille tuota makuaspektia ja sitä mitä kahvi voi olla/merkitä. Mikäli ainoa seikka jota korostetaan on vaivalloisuus taikka helppous, niin toki minäkin (paremmasta tietämättä) menisin helppouden mukaan. Mutta jos tuodaan esille myös toinen näkökanta, niin osalle se saattaisi ollakin vaivan arvoista (mm. henkilöt jotka ovat tottuneet muuallakin näkemään vaivaa kulinarististen herkkujen eteen).

Oikeastaan voisin sanoa suoraan, ettei minua juurikaan kiinnosta neuvoa ketään valmistamaan pelkästään parempaa "kulutusjuomaa", johtuen siitä miten rikkaana asiana kahvin itse koen. Toisaalta tämä on vain oma näkökantani asiaan ja ymmärrän sitä toistakin näkökantaa enkä pidä sitä missään nimessä vääränä - vain omalta kannaltani täysin mielenkiinnottomana. Mutta eikös tällaisten foorumeiden ideana olekin että minunkinlaiseni hörhöt voivat purkaa tuntojaan...   

[akallio]

Luopuisin myllystä kokonaan ja käyttäisin kahvin jauhamiseen valurautaista morttelia.

Oletko muuten kokeillut morttelilla jauhamista? Itse olen kokeillut marmorisella morttelilla ja sekös vasta työlästä olikin. Tuntui itseasiassa, että riittävän hienoa ei tullut koskaan, työmäärästä riippumatta. Karheampi mortteli varmastikin auttaisi asiaan.

[Tinuri]

Oletko muuten kokeillut morttelilla jauhamista? Itse olen kokeillut marmorisella morttelilla ja sekös vasta työlästä olikin. Tuntui itseasiassa, että riittävän hienoa ei tullut koskaan, työmäärästä riippumatta. Karheampi mortteli varmastikin auttaisi asiaan.

Itse olen ollut tosi iloinen, kun olen löytänyt aikoinaan morttelin korvikkeeksi ruotsalaisen Skeppshultin valmistaman aparaatin. Siinä on kaksi valurautaista "kuppia" sisäkkäin. Sylinterien vastakkain osuvissa pinnoissa on karkeat kuviot. Kun laittaa väliin vaikkapa chiliä, tai habaneroa, ei tarvikaan hengityssuojaa ja parilla kiertoliikkeellä saadaan tavarat hienoksi jauheeksi.
Kahvilla en ole kokeillut, mutta pienillä määrillä tuo peittoaa morttelit helposti ainakin pippureissa ja muissa jauhettavissa.
Kevyt kiertoliike vain ja pytyssä on jauhetta... hyvä peli tosiaan. Ostin aikoinaan ehkä Stockkalta.
Vehje on aika pieni, mutta painaa valurautaisena kilon. Päällisylinterissä on vielä luonnonkorkkikansi, johon jauheita voi halutessaan säilöä...
Olen joskus käyttänyt jopa kuivattuun suppilovahveroonkin. Varmaan soveltuu kahvillekin hienosti?

O.K.

[akallio]

Jotka ovat periaatteessa vain tietyntyyppisiä (hyviä) perusteluja ns. "valistuneelle arvaukselle" yleisestä tilanteesta?

Ovat ne ainakin vähän enemmän kuin arvauksia, koska järjestelmien avulla päätelmät voidaan palauttaa johonkin vähän konkreettisempaan, eli esimerkiksi todennäköisyys palauttaa havaintojen asymptoottiseen konvergenssiin. Tämän vuoksi niitä voidaan koetella pelkkiä arvauksia paljon tarkemmin tekemällä lisää havaintoja.

Tässä kohdin en oikein ymmärrä kuinka voit tuon toisen ottaa alkuoletukseksi? Siinähän jollain tapaa oletat halutun "lopputuloksen" (ja on itseasiassa osittain kysymysmuodossa) - voisitko täsmentää siis (ja sinähän et voi enää sijoittua aloittelijoiden populaatioonkaan)?

Muotoilu oli aika vapaamuotoinen. Oikeampi olisi: "olen motivoituneempi myllynpyörittäjä kuin aloittelijapopulaation mediaaniyksilö", ja tälle sitten kevyt perustelu, joka ei kuitenkaan ole osa varsinaista oletusta, kuten totesit.

Entä jos malli on "käsimyllyn käyttö ei ole kaikille vaivalloista" (niinkuin väitän)? Jos tällöin haluaisit yllätyksellisen datan, niin sitä pitäisi olla ennenkaikkea paljon taikka että havainnoidessa sieltä saisi tulla vain käytännössä yhtä tapausta - ymmärsinkö oikein?

Tuo malli on tavallaan paljon "heikompi", joten siitä on vaikeampi päätellä. Yllätyksellinen data tosiaan olisi sellainen, jossa on paljon ihmisiä ja vain ihmisiä, jotka kokevat asian vaivalloiseksi.

Itseasiassa ihmisistä puhuttaessa tuo on jo käytännössä tautologia ("outliereita on olemassa"). Ihmisten käyttäytymisen mittareiden voidaan ajatella olevan normaalijakautuneita, koska mittaustulokset tuottaa paljon osatekijöitä yhdistelevä prosessi (tekijöiden summautuminen). Asetetaanpa vaivalloisuuden rajaksi mikä tahansa, niin normaalijakaumassa rajan ylittävien tapausten todennäköisyys on suurempi kuin nolla. Suomeksi sanoen: aina löytyy joku, joka on eri mieltä.

Parempi muotoilu olisi vahvempi, kuten esimerkiksi: "kolmasosan mielestä käsimyllyn käyttäminen ei ole vaivalloista". Tämä kertoisi jo jotain kiinnostavaa todellisuudesta ja tätä tietoa voisi myös käyttää oikeasti hyväkseen.

Eli: Jos minä pelkäisin hämähäkkejä, niin ei ole vielä kovin paljoa perusteita "uskoa" tämän koskevan myös muita. Mutta jos käteeni tulee palohaavoja ja koskee kun laitan sen kuumalle hellalle, niin tämän voi "uskoa" koskevan myös muita. Toki myllyn veivaamisessa on se fyysinen ponnistus jonka pitäisi olla työmääränä kaikille sama, mutta se kuinka tuo työmäärä (ja aika) koetaan on taas subjektiivista...

Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä havaintoja pidetään niinä kaikista vaikeimpana käsitellä tilastollisesti (tai ylipäänsä formaalisti). Kaikki on subjektiivista ja siihen subjektiivisuuten liittyy myös mm. se, että ihmiset reagoivat mitattuna olemiseen joskus erittäin monimutkaisella tavalla. Vaivalloisuuden mittaaminen jotenkin uskottavasti olisi tosiaan todella vaikeaa. Varmaan käytännössä sille joutuisi kehittämään jonkin sijaismuuttujan (proxy), jota voisi mitata - kuten sitä, että onko käsimylly päivittäisessä käytössä vielä kuukausi hankinnan jälkeen.

Oletuksesi siis oikeastaan on "koska minäkään en jaksa, niin ei jaksa aloittelijakaan, joka ei ole sisäistänyt kahvin makuun vaikuttavia tekijöitä eikä tiedä vielä tarkalleen mitä kahviltaan haluaa"? (tuohon kain viittaat "veivaamisen tärkeydellä"?). Pointtini onkin, että aloittelijalle olisi syytä tuoda esille tuota makuaspektia ja sitä mitä kahvi voi olla/merkitä. Mikäli ainoa seikka jota korostetaan on vaivalloisuus taikka helppous, niin toki minäkin (paremmasta tietämättä) menisin helppouden mukaan. Mutta jos tuodaan esille myös toinen näkökanta, niin osalle se saattaisi ollakin vaivan arvoista (mm. henkilöt jotka ovat tottuneet muuallakin näkemään vaivaa kulinarististen herkkujen eteen).

Olen täysin samaa mieltä, että makuaspekti on tärkeä selostaa myös aloittelijoille. Mutta minusta myös "realismiaspekti" pitää muistaa, eikä antaa sellaista kuvaa, etteikö kompromissejakin voisi tehdä. Väittäisin että aloittelijan näkökulmasta tämän foorumin keskusteluissa kuitenkin korostetaan paljon "oikeaoppista" tapaa tehdä asioita, ja tässä oikeaoppisuus on se, joka tuottaa parhaan kupin (tai kuvitellaan niin tekevän). Eli itse olisin enemmän huolissaan makuaspektin ylipainosta kuin alipainosta noissa aloittelijoiden keskusteluissa.

Oikeastaan voisin sanoa suoraan, ettei minua juurikaan kiinnosta neuvoa ketään valmistamaan pelkästään parempaa "kulutusjuomaa", johtuen siitä miten rikkaana asiana kahvin itse koen. Toisaalta tämä on vain oma näkökantani asiaan ja ymmärrän sitä toistakin näkökantaa enkä pidä sitä missään nimessä vääränä - vain omalta kannaltani täysin mielenkiinnottomana.

Minun lähestymiseni on se, että haluan ohjata ihmiset ihan samaan paikkaan eli oikeasti hyvän kahvin ääreen, mutta neuvoa heille sellaisen polun, jossa yksikään askel ei ole liian suuri harpattavaksi.

[raakapapu]

 Tässä ketjussahan on oikein "sanahelinää.."
 
 Kyllä mielestäni krupsin -50€ myllyllä pärjää aluksi , varsinkin jos espressokone ei ole mallia pro.
 Krupseissahan vaan on tuo laadun heitto on aika iso,,eka mulla kesti parikin vuotta mutta viimesin
 ei jauhanu kuin nuppineulanpään kokoisia palleroita, no sehän meni takas kauppaan...
 

[McJones]

Täältä kommenttina, että lankomies keittelee Krupsin thermoblokilla ja myllyn virkaa toimittaa silppurimallin mylly, hintaa 25e. Toimii hienosti. Kahvilaadun vaihtaminen on helppoa, eikä keitin ole mitenkään ronkeli jauhatuskarkeudelle (painekahva) tai tamppaamiselle (automaagitamppaus). Keittää parempaa kuin allekirjoittaneen Handpresso + Hario Skerton (käsimylly), ja ennen kaikkea pienemmällä vaivalla!

[Tuomas]

Keittää parempaa kuin allekirjoittaneen Handpresso + Hario Skerton (käsimylly), ja ennen kaikkea pienemmällä vaivalla!

Kysehän on juuri siitä mitä halajaa. Jos halkuaa kelpo "espressoa" halvalla ja helposti, tuokin setti toimii. Jos taas haluaa huippukamaa, tarvii lähteä liikkeelle jostain muusta, ettei mene rahaa hukkavaiheisiin. Jos taas haluaa maistella eri laatuja ei tarvitse kalliita keittovälineitä. Kahvin maistelussahan annos uutetaan kuppiin.

[Tuomas]

Itse olen kokeillut marmorisella morttelilla ja sekös vasta työlästä olikin. Tuntui itseasiassa, että riittävän hienoa ei tullut koskaan, työmäärästä riippumatta. Karheampi mortteli varmastikin auttaisi asiaan.

Kesämökillä valurautamorttelilla useasti itse nuotiolla paahdettua kahvia, pannuun keitettynä. Herkullista on eikä ole niin tasalaatuista oltava. Esikuvana siis etiopialainen kahviseremonia, vaikken mitään seremoniaa sinällään suoritakaan.

Mitä tuolta keittelyltä hakee, siitä on mielestäni kysymys. Harrastaa voi monella tapaa...ei kai yhtä  oikeaa tapaa harrastaa kahvia ja keittää sitä olekaan. Gourmet-kokkikin voi tykätä silakkalaatikosta, Samoin hyvää kahvia saa monella eri tapaa. Ei tällaisista asioista pitäisi peistä väistää

[Toma]

Kesämökillä valurautamorttelilla useasti itse nuotiolla paahdettua kahvia, pannuun keitettynä. Herkullista on eikä ole niin tasalaatuista oltava. Esikuvana siis etiopialainen kahviseremonia, vaikken mitään seremoniaa sinällään suoritakaan.

Mitä tuolta keittelyltä hakee, siitä on mielestäni kysymys. Harrastaa voi monella tapaa...ei kai yhtä  oikeaa tapaa harrastaa kahvia ja keittää sitä olekaan. Gourmet-kokkikin voi tykätä silakkalaatikosta, Samoin hyvää kahvia saa monella eri tapaa. Ei tällaisista asioista pitäisi peistä väistää

Veit sitten jalat suustani.

Kävi hetken mielessä manuaalinen yhdistettynä elektroniseen, mutta sitten muistinkin jo tirofauxin tehneen sen clas ohlsonin myllylle

Mutta otsikkoon vastaukseni olisi (olettaen että halutaan suodatin ja espressokarkeutta) halpis krups, joka itselläni jauhenteli molempia. Koneboxin eletrolux voisi olla toinen, mutta siitä ei ole kokemuksia.
Ääneni annan sähköiselle myllylle.

[Tuomas]

Veit sitten jalat suustani.

Mistäs se minulle tuli tuo Peitsen väistäminen - vääntämistähän sen piti olla. Kai se tulee urheilumiekkailusta, siellä torjunnasta käytetään termiä "väistäminen". Tuon jälkeen lähtee kyllä "jalatkin suusta".

Mutta Krupsia minäkin käyttelen ja kelpaa Krupsin koneelle ja minun tarpeille hyvin.

[hannukarvonen]

Voiko mitenkään etukäteen tietää onko oma (tässä tapauksessa halpa) mylly tarpeeksi hyvä jauhamaan espressojauhatusta? Siis tarkoitan tapauksessa että vaihtaa thermoblock Krubsin vaikkapa Europiccoloon, Silviaan tms.
Onko jossain vaikka kuvina millaista jauhatusta pitäisi suurinpiirtein olla, ymmärrän että pavutkin vaikuttavat mutta noin suurinpiirtein.

Hannu

[tirofaux]

Voiko mitenkään etukäteen tietää onko oma (tässä tapauksessa halpa) mylly tarpeeksi hyvä jauhamaan espressojauhatusta?

Lähetä jauhatusnäyte espressolaitteen omaavalle kaverille ja pyydä kokeilemaan. Voin avustaa tarvittaessa. Tai toisinpäin: pyydä jostain (esim. espressokahvilasta) jauhatusnäyte kotiin ja tee vertailua silmämääräisesti ja tunnustellen.