Ei toimi noi Lidlit ihan samalla logiikalla kuin muut marketit
Lidlin hyllyjen asettelulogiikka on kotoisin eri oppikirjasta, kuin suomalaisissa marketeissa. Meillä lähdetään siitä, että kuluttaja on aivoton osto-eläin, jota marketin suunnittelija kuljettaa kädestä pitäen pitkin myymälää. Maidot takaseinälle ja kulkureitti erilaisten tarjouskorien välistä, jne. Layout pyrkii siis ohjaamaan kuluttajan liikkumista ja maksimoimaan kuluttajan kertaostomäärää "muistatuttamalla" kävelyreitin avulla, että onhan-sinulla-nyt-vessapaperia ja onhan-sinulla-nyt-sokeria, jne. Ei, en oivaltanut tätä itse, mutta olen olen kuunnellut kokenutta myymäläsuunnittelijaa.
Lidlin asema Europpassa on ns. täydennysmyymälän rooli. Perheellä on ykkösmyymälä ja Liiteristä haetaan sitten edulliset bulkkituotteet. Suomen Lidl on poikkeus, kokeillaan ns. täyden valikoiman konseptia (mm. paikallisia tuotteita) ja tavoitellaan myymälöiden roolia myös ns. ykköskaupaksi. Tätäkään viisautta en oivaltanut itse, vaan opin sen Suomen Lidlin edelliseltä toimarilta.
No-joo, tällainen pitkä alustus. Mutta johtuen Lidlin roolista, myymälöitä ei ole suunniteltu ensisijaisesti kuluttajan käyttäytymis/kävelyttämismallin mukaisesti, vaan logistiikan tehokkuuden mukaisesti. Lidlissä on perusvalkoima, joka seisoo kiltisti omalla paikallaan. Lisäksi Lidlissä on viikottaiset tarjouserät erilaisia tuotteita. Ne sijoitetaan premium-tarjoushyllyihin, joista kuluttaja löytää ne helposti. Kun tulee uusi tarjouskatalogi, niin jäljelle jääneet vanhat tarjoustuotteet kärrätään sivummalle öö-luokan sijaintipaikalle, mistä ne sitten pikkuhiljaa ostetaan pois. Ja näin kierto jatkuu. Logistisesti yksinkertaista, kustannustehokasta ja helppo manageerata. Sen takia jotku eksoottinen tarjouserä, esim. joku bio-bio-kahvi, saattaa vaeltaa myymälässä eri paikkoihin - mutta takuuvarmasti sitä ei löydy kahvihyllystä.