Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: Rouva Papunen - Kesäkuu 16, 2023, 11:26:09 ap
-
Tervehdys, kahvitietoinen herrasväki. Mielipiteitä kaivataan!
Etsin hyvää konetta joka kestäisi parikymmentä vuotta ja jolla saisi helposti mainiota, tasalaatuista espressoa.
Ymmärrän että myllyn pitää olla hyvä ja papujen laatu merkitsee eniten.
Kahvin tarve olisi noin 2-10 tsufetta päivässä, joista osa aamiais-maitojuomia. Olisi hyvä että höyryntuotto ei hyytyisi kesken, jos tekee useamman cappuccinon.
Ongelmana myös matala keittiön kaapisto. Tilaa korkeussuunnassa on 43 cm. On lähes mahdotonta ladata vettä ylhäältä koneen takaosaan.
La Marzoccoissa on tippakaukalon alta ladattava "serbatoio" eli vesisäiliö, mikä olisi hyvin houkuttelevaa. Mitä mieltä olette Linea Micrasta? Menisikö hermot, kun portafilterin alle jää niin vähän tilaa ja höyrytyssauva on niin pieni?
Vai pitäisikö ajatella jopa Linea Miniä. Ulkonäkö noissa on brutalistinen, mutta tavallaan huvittava.
Saa kai noihin huoltoa Suomessa?
Hinnathan noissa Marsuissa on hirmuiset.
Lelit Biancaa on suositeltu (kiitos Oscu facebookissa), siinä on speksit ilmeisen kohdallaan mutta en oikein lämpene sen ulkonäölle, samoin korkeutta taitaa tulla sen puumelan kanssa liikaa.
-
Marsun leluversioiden mukapaddle on ensimmäinen joka pitää korjata. Siihen, ainakin Miniin on saatavana joltain firmalta kallis modi, jolla sen saa oikeaksi.
Mini on muuten puolihyvä, micran huono puoli, ja taatusti ei siis voi ola loppuelämän kone siksi: on sen kännyohjaus. Mikäs virma tekee sen apin ja onko takuuta ylläpidosta vuodeksi, kahdeksi? Ja käykö niin että taloudessa ylläpidetään jotain kymmenen vuotta vanhaa puhelinta vain siksi, että "se on ainoa tapa säätää meidän kahvikonetta!"
-
Niinpä, kiitos Osku. Tuo sovelluksen vanheneminen on otettava huomioon.
-
Tervehdys. Pari viikkoa on nyt mennyt tässä koneiden ja myllyjen kaninkolossa ja pää on pyörällä kuin sisävesisoutajalla, jonka pitäisi yks kaks oppia ajamaan ruotsinlaivaa.
Välillä tulee epäilys, että opinko... harraste näyttää olevan kaiken lisäksi varsin miehinen.
Kiitos Oskulle viime viestistä, josta sain aika vahvasti käsityksen, että Marsuissa on tietty lelumainen fiilis ja että ongelmia on odotettavissa, jos sovellusten päivitys loppuu. Marsut on helppo unohtaa, ei vähiten hinnan takia.
Palasin Lelit Biancaan, vaikka sen puiset melat ja piparit (hm) näyttävät ainakin kromiversiossa aika kurjilta. Netissä tuli vastaan valkoinen malli, ja mitat eivät ole niin pahat kuin muistelin ja suurena avuna on vesisäiliö, jonka voi ripustaa koneen kolmelle eri kantille. Säätömahdollisuuksia on hirveän paljon.
Puhuin koneista miehelleni, joka sanoi, että eihän laitteen ole pakko olla ahtaassa keittiössä. Voihan se olla vaikka olohuoneen nurkassa, kun yksi kirjahylly otetaan pois.
Coffee station? Olisiko aivan hullua perustaa moinen alttari pienen olkkarin nurkkaan?
Vaikka tarvitseeko kuuttakymppiä lähestyvien enää kysyä siihen lupaa keneltäkään... ehkä anopilta?
-
Voihan kahvikoneen, myllyn, tampperiaseman ja muut tarvittavat härpäkkeet sijoittaa pyörillä varustetulle pöydälle, jota voi sitten työnnellä huoneistossa kulloinkin sopivaan paikkaan. Anopin tullessa pois olohuoneesta.
-
Laatikon ulkopuolinen ajattelu on aina hyvästä. Mullakin on ollut "Pavoni Station" muualla kuin keittiössä, mutta siinä aika äkkiä alkoi kaivata vesipistettä siihen lähemmäs kojeita. Se ei tietenkään estä kahvin valmistamista ja sen valmistamisesta nauttimista, mutta voipi vaatia oman totutun prosessin muuttamista ja uudelleenmiettimistä.
-
Hyviä pointteja, kiitos hsm ja Tomsku.
Meillä on olkkari pari askelmaa eri tasossa kuin muut tilat, niin pyörällisen tason liikuttelu ei onnistu. Tuo vesipisteen uupelo on sitten myös luultavasti todella totta. Hetihän sitä haluaa tyhjentää portafilterin, huuhtoa ja putsata välineitä ja jos näitä joutuu kuljettelemaan, sotkua syntyy.
Ehkä keittiö on kuitenkin ainoa paikka. Työtilasta tulee helposti puute mutta onneksi Moccamasterin saa ainakin pois ja komeroon.
-
Komeroon meidänkin Moccamaster on joutunut odottelemaan niitä harvinaisia vieraita, joille suodatinkahvi on se ainoa oikea. :)
-
Kun olin lapsi, meillä tehtiin suodatinkahvi melittan metallisuppilolla peltimukiin josta se jaettiin halukkaille. Tästä tavasta tuli ensin paariaa, ja nykyisin se onkin muotia -toki nimi on ollut pako vaihtaa suoadinkahvista "pöyröveriksi" ;-)
-
Joo, minäkin muistan lapsuudesta äidin Melitta-suppilon. Eipä muori tiennyt, että pour-overia loihti ;D
Ja isovanhemmat paahtoivat papuja rännälissä. Oli tuoreet tsufeet.
ECM on julkaisemassa muuten huomenna jonkun uuden yhteistyömallin. Pitää katsastaa, mikä apparaatti on tulossa.
-
Tuolla on näjemmä kaikenlaista ihmeellistä tyrkyllä taasen: https://www.youtube.com/watch?v=8RKXya5rJ4A
-
Siinäpä pojat pamisi Ateenan kahvikonemessuilla. Harmi kun en löytänyt subtituloita kun ei tuo saksa oikein onnistu. Olsiikohan tuossa Profitecin uutuudessa (Profitec pro 700) jotain oleellista jännää? Pitää guugeltaa.
-
Itselläni on muutaman vuoden kokemus Linea Ministä. En vaihtaisi pois ja ostaisin uudelleen. Laite on hirmuisen kallis, mutta laatu näkyy useissa pienissä yksityiskohdissa joista pidän. Esimerkiksi rosterista valmistetut kahvat säilyvät kirkkaina ja puhtaina verrattuna kromipinnoitettuihin messinkisiin . Laite pystyy tuottamaan kerta toisensa jälkeen tasalaatuista kahvia, riippumatta montako kuppia valmistat. Koska kahvin uuttamiseen tarvittava boileri on hyvin pieni, on kahviin tuleva vesi aina tuoretta, toisn kuin monissa tuplaboilerikoneissa. Höyryputken teho on todella suuri. Maidon vaahdotus onnistuu näin hyvin helposti. Vesisäiliö on erittäin kätevässä paikassa ja tippakaukalo tilava. Laite sopii minulle, joka haluan yksinkertaisen koneen, joka tekee loistavaa kahvia. Käytän konetta käytännössä aina kännykän kautta, sillä se on erittäin helppoa, kun voi valita haluamansa parametrit suoraan puhelimen näytöltä. Aika usein laitan koneen sovelluksen kautta lämpiämään jo kodin ulkopuolella ja se on valmiina kun saavun. Konetta voi hyvin käyttää myös ilman sovellusta, mutta esim. lämpötilan säätöpyörä on hölmössä paikassa koneen sivussa. Eräs kätevä piirre, joka tuli päivityksenä, on koneen puhdistusohjelma. Pulverit vain sokkolaippaan ja ohjelma käyntiin ja kone hoitaa itse loput. Tuosta käyttöliittymästä en olisi huolissani. Vastaavaa käytetään kotien lämpöpatterien tai ilmalämpöpumppujen kanssa ja se ei ole puhelinvalmistajaan sidottu. Mikäli WiFi ei katoa maailmasta, asian voi unohtaa.
Tämä kone sopii sellaiselle, joka haluaa hyvin pelkistetyn laitteen, mutta kuitenkin sellaisen josta tulee hyvää kahvia uutettuna täsmälleen halutulla lämpötilalla. Nyt ei tarvitse arvailla miltä kahvi tänään maistuu, tiedän sen jo etukäteen. Koneen tunnusomainen käyttökytkin eli ”Padi” on vain sähköinen kytkin, mutta hyvin miellyttävä käyttää. Sellaiselle, joka haluaa keskittyä esiuuton salaisuuksiin ei Mini ole oikea valinta. Mini on mielestäni ehkä vastakohta Decent koneille. Vähän kuin B&O HiFi:n puolella. Makuasia mistä pitää. Itse olen ”Less is more” tyyppi, joku toinen taas kaipaa jotakin ihan toisenlaista. Micra on aika lähellä Miniä. Itseäni saataisi kiusata kovin pieni tila grupon ja tippakaukalon välillä. Mini on nimestään huolimatta melkoinen järkäle ja vaatii riittävän tilan keittiössä, tämäkin voi olla joillekin rajoittava tekijä. Jos Minin hankkii, kannattaa se valita uudella kuumentumattomalla höyryputkella.
-
Laite sopii minulle, joka haluan yksinkertaisen koneen, joka tekee loistavaa kahvia.
Tämä oli minullakin syy ostaa Mini, ja komppaan tekstiäsi täysin sen ominaisuuksista.
Käytän konetta käytännössä aina kännykän kautta,
Mutta tässä homma eroaa. Olen säätänyt kännykällä asetukset kuntoon ja sen jälkeen en ole siihen koskenut kuin puhdistusohjelman takia. Puhdistuksenkin voi tehdä ilman, mutta tuo on vaivattomampi.
Decent kyllä kiinnostaisi myös, mutta en tiedä jaksaisinko ja ehtisinkö perehtyä tarpeeksi kaiken säätöön, ainakaan juuri nyt? (Jos joku haluaa vaihtaa Decentin Miniin, niin ota yhteyttä!) Decentissä myös mietityttää mahdolliset huollot ja firman tulevaisuus. Mini on mielestäni turvallinen valinta tuon suhteen, kun etsitään konetta johon saa varaosia vielä 10v päästäkin ja huollon Suomessa.
-
Juu en itsekään tee kännykän kautta, sen jälkeen kun olen kerran saanut käytetylle kahville itselleni mieluisat asetukset, käytännössä muuta kuin laitan koneen käyntiin. Yleensä vuoteessa aamulla herätessäni. Joskus käytän myös ajastuksen mahdollisuutta, joka tuossa koneessa on. Sitten vain kahvit sihtiin ja käännän tuosta ”Paddle” kytkimestä.
Eräs seikka josta pidän, on koneen pysyminen helposti puhtaana. Kun olen tehnyt kahvin, lasken hieman vettä gruposta ja koneen gruppo on sen jälkeen ihan puhdas. Jostain syystä Minin gruppoon ei jää kahvijäämiä samalla lailla kuin aiemmissa koneissani.
Leluna en tuota laitetta osaa pitää. Koneessa on kuitenkin suurelta osin samat komponentit kuin kahviloiden suurissa Lineoissa. Kone on myös sertifioitu kahvilakäyttöön, liittynee ilmeisesti joihinkin hygieniamääräyksiin tms.
Millään muulla koneella en itse laiskana ole osannut tehdä näin helposti näin hyvää kahvia. Joskus La Pavoni hyvällä tuurilla tarjosi myös upeita shotteja, mutta vain yhden satsin jonka jälkeen gruppo kuumeni liikaa. Rocket oli HX koneena hieno, mutta grupon huuhtelutarve aina pieni arvoitus. Linealla voin tehdä vaikka kymmenen kahvia peräkkäin ja ne maistuvat samalta jos kahvimäärä ja jauhatus on sama. Vaaka on kova sana tässä.
-
Kiitos herroille LMLM:n arvioista. Nämä olivat valaisevia. Mielenkiintoisia yksityiskohtia esim. boilerin koosta. Kaipaisin tosiaan tuollaista vakaata suorittajaa, en niinkään jatkuvaa pelailua koneen kanssa.
Mutta hinta - yli 5200e ja siihen mylly päälle .... onko tällainen enää käyttötavara vai onko se mielenterveyshäiriö?
No, ne piirtää, joilla on liitua.
-
Kaipaisin tosiaan tuollaista vakaata suorittajaa, en niinkään jatkuvaa pelailua koneen kanssa.
Siihen Mini on mielestäni täydellinen valinta. Kahvin laatu on todella hyvää, ja pysyy sellaisena myös seuraavaan kuppiin, ihan kuten Ristoretto kirjoitti. Tuo yllätti minut verrattuna edelliseen E61 koneeseen.
Mutta hinta - yli 5200e ja siihen mylly päälle .... onko tällainen enää käyttötavara vai onko se mielenterveyshäiriö?
Se on lelu. Leluja pitää olla. Lapselle riittää halpa lelu, aikuiselle kalliimpi. On se sitten moottoripyörä tai Mini, kummassakaan ei ole sinällään järkeä. Tai suunnilleen saman hintainen kahvimylly.
-
Tämä ei vastaa kenenkään muun ajatusta tuosta "loppuelämän koneesta" mutta itse olen ollut vuosikausia varma että Boscon kahvakone se on. Mutta kun ACS Vesuvius Evo Levan tulosta alkoi tulla juttua, aloin miettimään hieman uusiksi.
https://www.youtube.com/watch?v=p2r7xIzxPbY
Ja tietenkin Nurrin uutuus paddleineen vaikutti myös erittäin kiinnostavalta:
https://www.youtube.com/watch?v=qNb1PWerei0
ja sitten aloin katsoa ACS Vostokkia.
https://www.youtube.com/watch?v=j4UtmXO9zVU
Kunnes huomasin taas olevani sitä mieltä että Bosco Sorrento. Eli onkohan ihminen rakennettu "loppuelämän tuuliviiriksi" ;-)
-
Itse ajattelen, että jos vain taivas on rajana ja vapaasti voisi valita, niin Kees Van der Westen.
www.keesvanderwesten.com
-
Upeita kahvakoneita!
Ekassa videossa tosin kelpo tsufee pilattiin kauramaidolla. Olisin lisännyt vain puoli lusikkaa sokeria ja kietaissut kituseen, kuten Italiassa.
Nurri oli kaunis. Siinä herralla oli upea alttari, eihän siitä puuttunut kuin Ave Maria ja rukousnauha.
Ottaisin Nurrin tai Vesuvion jos annettaisiin, mutta en jaksaisi vääntää vipua.
Tosin en edes tiedä, mitkä vipukoneiden edut on?
Totta kai loppuelämällä voi olla monta pituutta ja konemaku ja vaatimukset vaihtuvat ja karttuvat. Kunhan masina nyt kestäisi kauemmin kuin nykyinen hallitus (mikä ei välttämättä ole vaikeaa).
Mulla asiaan vaikuttaa se, että olen saamassa muutaman tonneroisen ylimääräistä tuloa, ja tämä tilanne ei tule luultavasti toistumaan.
Kahvikonekeskusteluissa tulee usein esille, että on löydettävä laite, josta ei tule vaimon kanssa riitaa ja jota vaimo ja lapset osaisivat käyttää. Minun taas on hankittava jotain, johon mies suostuu ja jota hän ja aikuiset poikamme oppivat ilman suurempaa ajanmenoa käyttämään. Ja jossa olisi mahdollisimman vähän syvällisempää huoltoa. Harmittaa, kun en lapsuudessa/nuoruudessa saanut mitään sähköön liittyvää harjoitusta tai koulutusta, en pysty ottamaan käytettyä konetta askartelun alle. Se olisi kyllä hauskinta!
Olisi kiva päästä maistelemaan hyvää kahvia. Moccamaster on alkanut masentaa. Tänään vain mulkaisen sitä rumasti.
-
Ei kahvakoneen kahva ole raskas. Sitä kun kuitenkin vedetään osin omaa painoa hyväksikäyttäen. Toki ei siihen märällä tassulla kannata tarttua, kun ei sitä kannata myöskään lipsauttaa auki kesken. Aika hentoinen neiti on täällä opetellut Astoriaa käyttämään.
Kahvakoneiden etu on ollut ääriyksinkertainen systeemi (jota toki nämä uuden konffausmahdolisuuksineen muuttavat) Omaa konettani voi esim. käyttää jopa ilman sähköä. Ja sähköllä siinä on pari anturia ja vastus.
Ei siis ole pumppua, ei pumpun moottoria, ei mitään ohjauspiirejä.
Kahvin suhteen etuna on loiva, laskeva painekäyrä. Homma on helppo, mutta toisaalta konffaus on omassa kädessä. Esiuutto on niin pitkä kuin itse päättää, ja laskevan käyrän saa pidemmäksi kun jarruttaa kahvaa, uuton pituuden voi lyhentää ottamalla kuppi alta pois jne.
Yksinkertainen rakenne, jolloin on vähemmän osia jotka menisivät rikki. Jos e61 gruppo on "tappovarma täysmekaaninen klassikko" niin on sekin aika monimutkainen, ja pitää putsailla huoltaa ja rasvata. Sama koskee kahvakoneen gruppoja, pitää niitäkin avata rasvata ja vaihtaa tiivisteitä, mutta kenelläpä olisi gruppo jonka tiivisteitä ei pitäisi.
Omasta konestani meni juuri sähkökytkin rikki pari päivää sitten, eli voi kymenessä vuodessa niistä vähistäkin osista jokin hajota. Ei yksinkertaisuus toki mikään tae koskaan ole, minulla on ollut kaksi kuplaa ja yksi pakettivolkkari 76-vuodelta, ja ne harvat osat mitä näissä on, kaikki ne aina rikki olivat ;-D
https://www.espressoxxl.de/DREHSCHALTER-STELLUNGEN-1-0-2-TYP-CS0177412-690V-20A-FUeR-ASTORIA-CMA-WEGA-MODELLE-SIEHE-TABELLE-FUeR-UNIVERSELLE-ANWENDUNG
-
Eräs yksityiskohta, joka ainakin osassa kahvakoneita on otettava huomioon, on uuton jälkeen gruppoon jäävä ylipaine. La Pavonissa olen useamman kerran saanut kuumat kahvit syliini, kun olen liian aikaisin avannut kahvan. Sitten onkin aika siivoaminen edessä, kun keittiössä on kahvinpurut pitkin pöytiä. Kahvakoneissa on todella mahdollisuus säätää uuttoa käsivoiman avulla, ellei sitten ole ns. jousikone, jossa jousi tuottaa vakiovoiman. Toisaalta käsivoiman pitäminen oikeana halutun lopputuloksen saamiseksi on sitten toinen juttu. Sopii osaavalle baristalle, mutta ei ehkä helppoa konetta haluavalle.
Mieleeni tulee hauska vertaus äänentoiston puolelta. ”Muusikot kuuntelevat laitteillaan musiikkia, hifistit kohinoita ja säröjä.” Molemmat siis nauttivat harrastuksestaan, mutta hieman eri tulokulmalla.
Espressolaitteissa ei minusta sähköpuoli ole lainkaan niin olennaista, kuin hydrauliikka. Koneet kun ensisijaisesti käsittelevät kuumaa vettä. Putkimiehen koulutus olisi parempi tausta näissä kuin sähkömiehen.
Juuri kuten OskuK sanoi, kaikissa koneissa on kuluvia tiivisteitä ja kumiosia. Niiden vaihto ei kuitenkaan ole rakettitiedettä ja ainakin useimpiin Suomessa myytäviin koneisiin saa huoltoapuakin.
La Pavonissa muuten ainoa rikki mennyt osa on ollut itse Kahva! Sen haarapäädyn metalli väsyi ajan myötä ja katkesi. Sen vaihto oli helppo tehdä kuitenkin itse. Tiivisteitä on toki joutunut vaihtamaan aika ajoin.
-
Juupa, koriin jää uuton jälkeen hetkeksi painetta, mutta sekin on taitolaji: samalla tavalla kun voi jousikoneessa loiventaa sitä painekäyrää, voi myös poistaa sen paineen: painamalla hiukan kahvaa.
-
Näin varmaan monissa jousikoneissa onkin. La Pavonissa sen sijaan pitäisi nostaa kahvaa, mutta silloin nousee helposti koko kone pöydältä ilmaan. Ainoa järkevä tapa on siinä odottaa hetki, ja sitten hyvin varovasti avata kahvaa hieman ja antaa paineen pihistä ennen kuin kokonaan vääntää sen auki. Itsekin arvostan kahvakoneita, ja varmasti tosi hifistelijälle ne tuovat säätömahdollisuuksia kaikkein eniten. La Pavoni on muuten pienen budjetin koneista yksi kaikkein varteenotettavimpia vaihtoehtoja. Ei helppo, mutta ei myöskään häpeä kahvin maun osalta lainkaan. Kaikkia osia saa myöskin, joten omanikin on jo parikymmentä vuotta vanha ja nykyisin kesämökillä käytössä.
Linea Minin hinta on näemmä noussut melkoisesti siitä kun itse sen hankin. Itse halusin koneen, joka on erittäin selkeä ja helppo, mutta kahvin mausta yhtään tinkimättä. Sellaisen myös sain. Kallista hintaa olen kompensoinut olemalla käymättä kahviloissa. Jos joka päivä investoisi 5€ kahvilaan, tulisi siitä yhdessä vuodessa kuluja jo melkein kaksi tonnia. Muutamassa vuodessa kone maksaa näin ajatellen itsensä lähes takaisin. Ehkä tämä on vain tapa huijata itseäni. :)
OskuK:lle ja muillekin kysymys. Millä lämpötiloilla yleensä itse uutatte kahvinne? Itse liikun aika lailla kapealla 92C-93C alueella. Itselläni tummapaahtoiset kahvit maitopohjaisiin juomiin kyseessä.
-
HX koneena hieno, mutta grupon huuhtelutarve aina pieni arvoitus.
Arvoituksen ratkaisun toki näkee ja kuulee. ;)
-
Kyllä kuulee ja näkee, mutta toki vain kohtuullisella tarkkuudella. itse hankin aikoinaan Rocketiin gruppoon lämpömittarin ja se auttoi huomattavasti huuhtelun tekoa. Samalla se paljasti kuinka paljon lämpötila noissa heilahtelee. Suosittelen sellaisen hankkimista, jos omistaa E61-gruppoisen HX koneen.
-
Kyllä kuulee ja näkee, mutta toki vain kohtuullisella tarkkuudella. itse hankin aikoinaan Rocketiin gruppoon lämpömittarin ja se auttoi huomattavasti huuhtelun tekoa. Samalla se paljasti kuinka paljon lämpötila noissa heilahtelee. Suosittelen sellaisen hankkimista, jos omistaa E61-gruppoisen HX koneen.
Joo, se lämpömittari on hyvä apuväline, jos/kun HX:n lämpökäyttäytyminen vaikuttaa arvoitukselta. Itsekin hankin joskus aikoinaan sen EricS:n lämpömittarin, mutta luovutin sen aika pian eteenpäin a) koska se ei ole esteettisesti kovin näyttävä törrötin grupossa ja b) koska ei niissä lämpötiloissa omilla huuhteluillani merkittäviä eroja ollut. Rocketin grupon rajoittimet ovat tunnetusti aika hyviä. Jollain ärhäkämmällä grupolla se aivan varmasti voi olla tarpeellisempi apuväline ja työkalu. Toki se, että itse aikoinaan siirryin Rocketin HX:ään yksiboilerillisesta pidaamattomasta Isomacista, oli tietysti hyvin opettavaisesta ja lämpötilahallinnallisesti jokseenkin haastavasta keittimestä aika helppo askel eteenpäin. ;)
-
Vaikeuksien määrittely on aina vaikeaa: onko hiihtäminen, polkupyörälläajo tai kengurukepillä hyppiminen vaikeaa? Kumpi onvaikeampaa, lukea karttaa vai selvittää missä appi ohjaa väärään paikkaan? Joka auton kytkinkin on erilainen, mutta että onko käsivaihteiston hallinta vaikeaa? Jos pid näyttää 93 astetta ja kuppiin tulee 79 asteista, täytyy konffailla offsetteja yms mukavaa, vaikka oli automaatti. Se mikä lämpötila missäkin on, on toki irrelevanttia siinä tilanteessa, jos juo mieleistään kahvia. Mutta jos kahvissa on vikaa, alkaa asioiden tila ja säätäminen kiinnostaa. Ja toivoo säätävänsä oikaa asiaa.
-
Kahvi on kimurantti raaka-aine, kun siinä on samanaikaisesti lukuisia erilaista yhdistettä, joista osa on erittäin hyvänmakuisia ja osa taas pahanmakuisia. Meidän hyvästä kahvista pitävien onneksi ne uuttuvat hieman eri lämpötiloissa. Lämpötila-alue, jossa hyvää kahvia on saatavissa on suhteellisen kapea. Noin 90-96C, riippuu toki henkilökohtaisista mieltymyksistä ja käytetyistä kahvipavuista. Ilmiön huomaa hyvin, kun saatuaan uutettua oikein hyvää kahvia haistelee sihdissä ollutta kahvikakkua. Se haisee pahalle, eli tällöin oikeat ainesosat ovat päässeet läpi kuppiin ja vähemmän toivotut aromit jääneet sihtiin.
Eipä teekään ole vapaa tästä. Japanilaisissa vihreän teen pakkauksissa oli tarkka ohje lämpötilasta ja liotusajasta 70-80C ja 90 sek.
Asiasta toiseen, kahvissa on kafestolia ja kahveolia, jotka valitettavasti estävät kolesteroli synteesin säätelyä ja nostavat näin haitallisen LDL-kolesterlin määrää veressä. Jostain syystä tämä ilmiö esiintyy lähinnä miehillä. Suodatinpaperi estää näiden haitallisten diterpeenien pääsyn kahviin, ainakin tavallista suodatinkahvia valmistettaessa. Pannukahvissa ja Aeropress-tyyppisillä kannuilla valmistetussa kahvissa näitä oli eniten, espressossa hieman vähemmän. Kokeilin huvikseni pyöreätä suodatinpaperia sihdin pohjalla ja tulos oli oikein hyvä maun osalta, mutta yllättävää kyllä se edellytti jauhatuksen säätämistä selvästi hienommalle. Tämä johtunee siitä, että kahvinpurut eivät pääse tukkimaan sihdin reikiä ja vastus on näin tavallista pienempi. Youtubesta löytyy useampikin video aiheesta kiinnostuneille.
-
Asiasta toiseen, kahvissa on kafestolia ja kahveolia, jotka valitettavasti estävät kolesteroli synteesin säätelyä ja nostavat näin haitallisen LDL-kolesterlin määrää veressä. Jostain syystä tämä ilmiö esiintyy lähinnä miehillä. Suodatinpaperi estää näiden haitallisten diterpeenien pääsyn kahviin, ainakin tavallista suodatinkahvia valmistettaessa. Pannukahvissa ja Aeropress-tyyppisillä kannuilla valmistetussa kahvissa näitä oli eniten, espressossa hieman vähemmän. Kokeilin huvikseni pyöreätä suodatinpaperia sihdin pohjalla ja tulos oli oikein hyvä maun osalta, mutta yllättävää kyllä se edellytti jauhatuksen säätämistä selvästi hienommalle. Tämä johtunee siitä, että kahvinpurut eivät pääse tukkimaan sihdin reikiä ja vastus on näin tavallista pienempi. Youtubesta löytyy useampikin video aiheesta kiinnostuneille.
Harmi, etten itse ole juurikaan ihastunut paperilla suodatettuihin kahveihin. Vaimo tuli onneksi hankkineeksi Chemexin, jonka maku on yllättävän pehmeä ja miellyttävä tällaiselle kaikenmaailman suodatinkahveille vähän nokkaansa nypristelevälle espresson ystävällekin. Siihenhän voisi alkaa suhtautua terveyskahvina, vaikka yleensä kyllä tykkään juuri niistä kahvin rasvoista. Ne tuovat kivaa bodia makuun sekä runsaampaa suutuntumaa.
Noista 'paperifilsuista sihdin pohjalle' -kokeiluista olen kuullutkin, mutten vielä ole innostunut testaamaan. Ehkä, kun kolesteroliarvot seuraavan kerran mitataan, innostus siihenkin voi kasvaa. ;)
Duodecim toisaalta näyttää kertovan myös diterpeenien mahdollisista hyödyistä: https://www.duodecimlehti.fi/duo95329
"Jos diterpeenien edulliset vaikutukset maksan toimintaan ja maksasairauksien riskiin voidaan varmistaa, käynee niin, että espressokahvi osoittautuu optimaaliseksi juomaksi pyrkiessämme luovimaan turvallisesti hyperkolesterolemian ja maksakirroosin riskien välillä."
Tiedä sitten tuosta. Ainahan tuokin on jo voinut vanhentua. Vaikka tutkimus, johon tuossa viitataan kumosikin aiemman 1990-luvun lopun tutkimuksen, on tuostakin jo kulunut kohta parikymmentä vuotta. Duodecimin terveyskirjasto antaa tänä vuonna toistaiseksi ymmärtää, että kahvin haittavaikutukset ovat lieviä ja että asiaa yhä tutkitaan vielä. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01000
Grupon lämpömittarista vielä sen verran, että en sitä millään lailla dissaa. Sehän tuo varsinkin harrastuksen alkutaipaleella mukavaa mielenrauhaa siihen, että kuinka hyvin osaa uuton lämpötilan pitää toistettavana. Numeerinen arvo on hyvin selkeästi tulkittavissa olevaa informaatiota. Onhan toki sekin, että maistuuko shotti kerrasta toiseen samalta vai ei selkeästi tulkittava, mutta jos maku heittelee kerta toisensa jälkeen suuntaan tai toiseen, niin syy siihen voi olla monenmoinen ja jopa useamman tekijän summa. Silloin mielenrauha on helpommin hallittavissa, jos edes samana pysyvästä lämpötilasta voi olla varma. Sen sai pidaamattoman yksiboilerin (jossa termostaatin sykli oli aika laaja) kanssa opetella kantapään kautta. Onneksi ameriikan foorumeilta löytyi ainakin silloin vajaat 20 vuotta sitten paljon tietoa lämpötilasurffaamisesta. Silvian omistajathan joutuivat silloin painiskelemaan sen saman asian kanssa, kunnes joku keksi, että näihinhän voisi asentaa PID:in helpottamaan asiaa.
Osku kirjoitti kartasta ja appista, että kumpi on vaikeampi... no kartta on toki parempi ja toimintavarmempi (jos se on ajantasalla ja osaa lukea sitä ja käyttää kompassia, siis osaa suunnistaa - ihan hyvä perustaito sinänsä, jos metsään haluaa mennä) kuin appi, mutta toisaalta kokemattomalle luonnossa liikkujalle se, että appi näyttää maastokartalta, missä kohdassa nyt ollaan tuo kivasti sitä kaivattua mielenrauhaa, jos helposti tunnistettavia maamerkkejä (tai opastetta) ei ole näkyvissä. Kyllä se kartta+kompassi on silti hyvä olla mukana, jos/kun tuntemattomaan umpimetsään lähtee. Mutta eipä juurikaan enää pääkaupunkiseudun metsissä tule kanniskeltua karttaa mukana. Täyteen ladattu puhelin riittää hyvin päiväretkille. Ja ainahan se täällä jossain päin humisee joku moottoritie.
-
Suodatinpaperi, oli sitten millainen tahansa, kannattaa aina kastella ensin vedellä. Se vie paperin maun pois. Kostea paperi liimaantuu sihdin pohjaan mukavasti ja pysyy hyvin paikallaan jauhatuksen aikana. Maussa on pieni ero, mutta ei suuren suuri. Taitaa olla niin, että osa aromeista asuu noissa diterpeeneissä. Kuitenkin hyvä vaihtoehto, jos perimä on epäsuosiollinen kolesterolin osalta. Hyvänä puolena on sihdin pysyminen puhtaampana, huonona se, että tällä hetkellä joutuu itse leikkelemään suodatinkiekot. Itse olen käyttänyt Aeropressin suodattimista tuunattuja. Yhtä hyvin toki mistä tahansa suodatinpaperista. Täytyy hankkia jokin kätevä viritys ns. paper punch, jolla homma kävisi silmänräpäyksessä. Valmiinakin noita saa ulkomailta tilattua.
Kompassista puheen ollen: Opettaja kuvaili oppilailleen miten ihmeellistä on se, että muuttolinnut osaavat lentää Suomeen ilman kompassia. Pikku poika vastasi, että olisi se vielä ihmeellisempää jos ne lentäisivät kompassin kanssa.
-
Suodatinpaperi, oli sitten millainen tahansa, kannattaa aina kastella ensin vedellä.
Aeropress-paperin olen aina kastellut, mutta espresso-paperia en. Netistä löytyy juttua puolesta ja vastaan espresso-paperin kastelusta. Paikallaan pysymisessä ei ole ollut ongelmia, mutta jauhan blind shakeriin. Maun suhteen jäin heti koukkuun niihin kun kokeilin ekoja kertoja.
Paperina käytän Weberin EPF:ää: https://weberworkshops.com/products/epf?variant=40783925149749 (https://weberworkshops.com/products/epf?variant=40783925149749) Aeropress-paperi on hieman paksumpaa, joten ehkä siitä leikattu vaatii kastelun?
-
Mistä olet tilannut nuo paperit? Saako niitä EU-alueelta netistä?
-
Mistä olet tilannut nuo paperit? Saako niitä EU-alueelta netistä?
Weberin omasta nettikaupasta, eli tuo antamani linkki. Ennen maksua lukee toimitustapa. Jos siinä lukee "Deutsche Post", niin ne tulevat Saksasta ja eivät joudu tulliin. Jos siinä lukee DHL, niin Taiwanista ja tulliin. Joskus toimitustapa muuttuu Taiwan->Saksa jos koriin lisää esim Puck Screenin pelkkien paperien lisäksi.
Kaipaako joku muuten käyttämätöntä Puck Screeniä? Olisi yksi ylimääräinen avaamattomassa paketissa.
-
Nonni,
nyt on arpa heitetty. Mies halusi terästä ja steampunkkia joten tilaukseen lähti ECM Synchronika ja Eureka Oro Mignon XL. Nyt huilaan ja teen ristinmerkin. Kahviakin on tilattu mutta tuoreudesta en sitten tiedä.
360 millilitran ECM:n maitokannu klikattiin mukaan. Vielä en osaa arvioida, pitäisikö olla myös suurempi. Koneen mukana tulee ECM:n teräksinen
tamppausteline ja nakukahva (Kahvikaverin kaupanpäälliset). Mylly on Cremasta.
Hirvittää tämä oheissälän määrä. Onko se vaaka oikeasti myös kovin tärkeä?
-
Vaaka on toisille olennainen ja toisille ei. Itse saatan kerran pariin vuoteen katsoa mihin olen päätynyt annoksissa ja uuttosuhteissa, silloin käytän jopa kelloakin. Yleensä tuolloin syynä puolihuumori kuin tarve.
Toki noista on itsellenikin iloa jos olisi uudet vehkeet pöydällä ja haluaisi pysyä hypyn päällä kun säätää myllyä ensi kertaa. Jos innostuisin kerta-annosmyllyyn, niin pakollinenhan se olisi.
-
Hyvä Reg Barberin tampperi, just sopiva VST-sihtiin.
Sit toki se vaaka, sen ottaa aika ajoin esiin jos tuntuu, ettei shotti ota osuakseen. Kaks kannua, se pieni yhteen juomaan ja iso josta kahteen.
Nakukahva, ihan vaan noron katselua varten.
Hyvännäköinen knockboxi.
Eiköhän niillä jo pärjää.
Toi tamppausteline oli itsellä aika mukava, vaikka alkuun mietin tarpeellisuutta.
-
Joo, yllättävästi voi lorotuselämä muuttua nakukahvalla ja minun tapauksesani IMS-kopalla.
Ei välttämättä helpompaanpäin kyllä.
-
Mitäköhän tämmöiset Slayerit mahtaa maksaa?
Olis paddle. Ulkonäkö hiukan ufo muttei ihan kamalasti...
https://slayerespresso.com/product/single-group/
Googlea peliin: melko tarkkaan kymppi.
https://www.espressocoffeeshop.com/en/dual-boiler-espresso-machines/522-0-slayer-espresso-single-group-espresso-machine.html