Suoritin sitten keittimen putsauksen (kalkinpoiston) jälkeen parit mittaukset.
Toimenpide eteni seuraavasti: Kuvissa näkyvän "Sarja A : 104C -> 86C" tapauksessa gruppo oli 104 celsiusasteen alkulämmössä kun huuhtelu (=veden juoksutus) alkoi ja vettä valutettiin kunnes mittari näytti 86 astetta, jolloin juoksutus siis lopetettiin. Heti vedenjuoksun päättymisen jälkeen näkyy miten lämpötila pomppaa kun mittarin ohi ei valu enää viileää vettä vaan grupon lämpö pääsee taas sellaisenaan mittariin käsiksi. Tämän jälkeen alkaa verkkainen lämpötilan lasku, joka johtuu siis siitä että lämmönvaihtimessa ja thermosyphon loopissa oleva gruppoa viileämpi vesi imee lämpöä gruposta pois. Kun lämmönvaihtimen vesi pääsee tarpeeksi lämpöisiin lukemiin, alkaa lämmön siirtyminen takaisin gruppoon ja tämä näkyy lämpötilakäyrän kääntymisenä nousuun. Edellä kuvatusta tapahtumasarjasta löytyy nätti graafi
täältä jossa on mukana grupon lämmön lisäksi lämpötilat vesikierron tulo- ja lähtöpuolelta. Annoin lämmön nousta 95 asteen lukemiin, jossa sitten toistin huuhteluoperaation ja tätä kuvaa graafi "Sarja A : 95C -> 85.9C".
Tämän jälkeen kone oli kotvan rauhassa, kunnes vuoroon tuli "Sarja B", missä mittaukset on suoritettu samalla tavalla peräjälkeen.
Jokaisen sarjan alussa ja suorituksen aikana gruppo oli ilman portafiltteriä ja huuhtelu yritettiin pysäyttää mahdollisimman lähelle 86 astetta. Koneen (Andreja) pressosaatti naksahteli välillä 1.1-1.25 bar (poiskytkeytymisen jälkeen nousi aina 1.3 bar asti).
Ensimmäisessä kuvassa näkyvät siis kaikkien mittausten tulokset, toiseen on otettu erilleen kummastakin sarjasta tilanteet joissa grupon alkulämpö on 95 astetta - menevät varsin nätisti päällekkäin. Suurin ero tuolla toipumisjakson aikana on kohdan 01:52 tuntumassa, noin 0.4 astetta. Viimeisessä kuvassa on kuumimman huuhtelun graafi itsekseen.
Tuo kuumimman huuhtelun graafi on itsekseen siitä syystä, että siihen olisi tarkoitus jatkossa verrata koneen toimintaa. Kalkkeutumisen vaikutuksesta tuon "toipumisen" pitäisi nimittäin hidastua. Referenssiksi voi ottaa vaikka ajan mikä kuluu 86 asteesta siihen tilanteeseen kun lämpötila on 93 astetta tuolla nousun (>2 min) puolella - nyt siihen kului 01:48. Vertailumittaus tulee siis jatkossa suorittaa vastaavalla tavalla - eli kone niin kuumana kuin mahdollista noilla samoilla pressostaatin lukemilla.
Käppyrät (lämpötilat) järjestyvät varsin loogisesti - mitä kuumempi gruppo on alussa niin sitä ylempänä lämpö tuolla huuhtelun jälkeisellä ajalla on.
Tällaisella huuhtelulla siis toimittaisiin mikäli haluttaisiin säätää lämpötila uuttoa varten kohdilleen sillä "pitkä huuhtelu ja pitkä odottelu" -tekniikalla. Mikäli haluttaisiin uuttaa esimerkiksi lähellä 94 astetta, niin odotettaisiin että lämpötila kääntyy nousuun ja päätyy 92 asteen tuntumaan. Kun uuton aloittaa tällöin, niin grupon sen hetkinen lämpö ja lämmönvaihtimen veden lämpö löytävät ns. "maagisen harmonian" ja uuttolämpö tulee asettumaan lähelle haluttua (ks. ensimmäinen kuva
tässä viestissä). Melko vinhaa.
Kannattaa huomata, että tuon kuumimman tilanteen tapauksessa olisi gruppoa pitänyt huuhdella viileämmäksi (82-83 asteen tuntumaan) mikäli olisi halunnut suorittaa 94 asteen uuton tällä tekniikalla - nyt tehdyllä huuhtelulla ei lämpötila käynyt koskaan alle 92.6 asteessa.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin mittaukset saatiin tietokonemuotoon kuvaamalla koko operaatio videokameralla ja katsomalla sieltä lukemat jälkikäteen... (joululomalla on aikaa!
) - tosin tähän kului loppupeleissä yllättävän vähän aikaa.