Ehkä kysymyksen KH:n ja GH:n eroavaisuuksista voisi kysyä niinkin, että onko veden liuotuskyvyllä isompi vaikutus kuin sillä, että veden mineraalit (alkalisuus) pehmentäisivät kahvin hapokkuutta.
Tarkoitatko oikeasti alkalisuutta(emäksisyyttä) vaiko alkaliteettia (veden kykyä vastustaa ph:n muutosta)?
Hyvinkin emäksisen veden ph voi romahtaa pienestäkin happomäärästä ellei sillä ole riittävää puskurointikykyä happoja vastaan (alkaliteettiä). Joten sen vuoksi alkalisuuden sinänsä ei uskoisi vaikuttavan kauheasti kahvin makuun.
Suositellut GH-luvut kahville on tyyliin 80-100ppm ja KH:lle ~50ppm. Helsingissä noiden keskinäiden suhde on väärä, koska täällä KH on helsingin veden mukaan ~80ppm ja GH 60ppm. Tämä on oikeastaan syy miksi aloin pohtimaan, olisiko liian suurella alkaliteetillä ja samanaikaisesti liian pienellä kovuudella vaikutusta kahvin makuun.
Toisaalta taas, jos Scott Raon kirjaa on uskominen, niin kokonais TDS:n pitäisi pääpiirteissään muodostua kovuuden ja alkaliteetin summasta, mutta akallion mittaukset eivät tue tätä. Olen hyvin ymmälläni asiasta... Ehkä pitäisi laittaa mailia vaikkapa helsingin vedelle, josko he osaisivat selittää asian.
-Mikko-