Terve,
Minimokan (M203) putsauksen jälkeen onnistuin ilmeisesti vääntämään terät kiinni toisiinsa (olin tehnyt ylämyllyn ratashärdelliin merkin, jonka mukaan yritin veivata systeemin oikealle kierrokselle, mutta merkin paikkahan ei tietysti päde ylämyllyn irrottamisen jälkeen). Todensin tilanteen mitä epäfiksuimmalla tavalla, yrittämällä käynnistää myllyn jolloin kuului vaimea yskähdys. "Jaahas, oli sitten terät kiinni toisissaan. Löysätäänpä vähän."
No, Minimoka ei sitten enää inahtanutkaan. Kotitohtorin diagnoosi on, että sulake on palanut ja siihen saataneen apua huomenna. Arto tuosta naapurista ystävällisesti kiikutti vanhan Krupsin tänään iltapäiväksi ja huomisaamuksi lainaan, ja totesin muutamia asioita. Ensinnäkin Krupsin asetuksilla oikea jauhatus uuttoajan suhteen ei ole kauhean montaa pykälää hienompi kuin mitä se olisi vanhan AEG:n kanssa.
Toinen havaintoni koski creman määrää ja laatua. Olen hieman ylpeillytkin itsekseni Venus+Minimokan jylhänsävyisestä ja käsittämättömän runsaasta cremanmuodostuksesta. Nyt Krupsilla jauhasessa hailakanväristä cremaa tulikin aika vähän ja se haihtui hyvinkin nopeasti. Valutusaika tosiaan oli aika lailla kohdallaan, hienommilla jauhatuksilla Venuksen sai vallan tukkoonkin. Makukaan ei mielestäni ollut oikein sitä luokkaa, mihin aiemmin on tottunut.
Toki tässä vaihtui papukin, aiemmin vedettiin viimeiset pari viikkoa seisseestä Moak Servitosta loistavin cremoin, tämä uusi on eilen illalla myllysäätämien yhteydessä avattua Illya. Jotenkin tuntuisi että crema-asiat eivät voi olla vain pavuista kiinni, vaikka Moakissa kai aika tötsy robustaa onkin. Kysymys koskeekin siis sitä, mikä varsinaisesti saa näistä kahdesta myllystä pääsevän kahvin olemaan niin erilaista? Valutusajoista voisi kuitenkin päätellä jauhettujen partikkelien keskikoon olevan samaa luokkaa.