Minun mielestäni pitäisi mieluummin puhua siitä, että esim. kyseessä on erittäin rajatusti ko. alueelle tyypillinen pesty/natural kahvi, joka on kasvanut yli xxxx m korkeudessa ja korjattu vasta oikean kypsyisenä jne. Opetellaan puhutaan kahvista kahvina, eikä apinoida viinihörhöjen tyylistä kielikuvastoa.
Minä olen kyllä vastarannan kiiski tälle ajatukselle. Jos makua yritetään kuvailla esittämilläsi tavoilla, ei puhuta mausta, vaan kasvupaikasta, prosessointimenetelmästä. Lisäksi voi teknisesti puhua paahdosta jne... Mutta ne eivät ole varsinaisesti mausta keskustelemista.
Kun puhumme mausta, puhuimmepa ruuasta tai juomista, käytämme makuun liittyviä termejä, joita ovat: suolaisuus, makeus, hapokkuus, kirpeys, tasapainoisuus jne. Lisäksi voidaan käyttää termejä, jotka kuvaavat suuntuntumaa: pehmeys, pyöreys, samettisuus, ohuus jne.... Näiden lisäksi makua voi kuvata makumielleyhtymillä, joita voi nyt olla vaikka se sikarisuus tai hedelmäisyys, sitruksisuus jne...
Ei tämä ole mitään viinihörhöilyä. Jos nyt vaikka nautit hyvän aterian, niin kai sinäkin kommentoit sitä sanoen esim. suolaisuus ja makeus olivat tasapainossa, kypsennys toi hyvin raaka-aineen luontaisen makeuden ja tasapaanoinen maustaminen lisäsi raikkautta, jossa oli hedelmäistä pehmeyttä, vaikka hedelmiä ruuassa ei ollutkaan.
Mutta en oleta sinun kommeintoivan ateriaa sanomalla: Porkkanat oli kasvatettu Salossa tasaisella maalla. Perunat olivat Ahvenanmaalta ja suola oli Perulaista ruususuolaa. Lantut oli poimittu syksyllä Pohjois-Karjalassa Kontiolahden 50 metriä korkealla rinteellä olevalla pellolla, joka avautuu pohjoiseen. Tietenkin voi todeta, että nämä kotipuutarhassa kasvatetut tomaatit, ovat paljon makeampia kuin espanjalaiset tuontitomaatit, pastakastikkeessa korostuu niiden sokerisuus, vaikkei sokeria lisäisikään pannulle.
Kyllä alkuperä, kasvatus, prosessointi ja paahto ovat makukeskustelussa mukana niin viiini kuin kahvikeskustelussakin. Mutta niilläkin viitataan siihen, miten ne vaikuttavat makuominaisuuksiin. Esim. Honeyprosessointi korostaa hienosti pavun luontaista makeutta tai Natural prosessoinnin kautta pavussa ovat tallella etiopialaiselle kahville tyypilliset hedelmäiset maut esim. greippisyys, tai koska papua ei ole paahdettu liian tummaksi, on siinä tallella Bluemountainille tyypillinen pähkinäisyys.
Tietenkin on niin, että kahvia harrastavat ja maistelevat ihmiset tietävät mitä odottaa, kun joku mainitsee jonkin alkuperän ja prosessointimenetelmän jollekin pavulle, mutta tämäkin odotus voidaan mitätöidä esim. paahdolla, jolloin taas viitataan näihin makumielleyhtymiin. Esim. Tämä etiopialainen Yirgacheffe on paahdettu pariisilaispaahtoon, joka on pilannut pavun greippisyyden. Kahvi maistuu miltei hiiltyneelle, en ymmärrä miksi hienoa papua on käytetty näin tummaan paahtoon. Mutta pelkkä kasvuolosuhteista kertominen ei kerro mitään harrastuksen alussa oleville.
Ei tällainen kommunikointi ole mitään hörhöilyä, vaan mausta keskustelemista. Tietenkin makumielleyhtymissä voi yliampua, jos keksimällä keksii mielleyhtymiä, vaikka sellaisia ei tulisi mieleen. Toman mainitsema Sweet Tomato, kuulostaa kahvissa kyllä aika kaukaa haetulta. Tietenkin esim. vastattain maistamani etiopialainen vaaleaksi paahdettu Guji-papu, oli sellaista, ettei se peruskahvinjuojalle olisi edes sokkona kahviksi tunnistettavissa. Se oli kyllä hieno kahvi, jolle voisi hakea mielleyhtymiä, joita ei helposti kahviin liittäisi. Itse en osannut kyllä kuvata sitä muilla sanoilla kuin hedelmäinen ja voimakkaan hapokas - espressona, miltei haastavan hapan, ellei jopa käyneen hedelmämehun makuinen.