Jatkan vielä pohdiskelun parissa....
En tietenkään halua väittää, että kenenkään toimintamalli on väärin, koska jokainen päättää itse omista asioistaan, mutta ainahan asiat voi tehdä toisellakin tavalla
Lähes aina ensimmäistä espressokeitintä havitteleva wannabe-kotibarista lähtee liikkeelle siitä, että paljonko rahaa voi laittaa keittimeen (ja tietenkin yleensä jättäen myllyn täysin huomioimatta).
Se on vähän kuin yrittäisi edetä persus edellä puuhun (enkä halua loukata ketään, samalla lailla olen itsekin tehnyt - en puuhun kiipeilyssä, vaan espressokeittimen kanssa, sillä erotuksella että hankin sen myllyn samalla, vaikka lompakossa kirpaisikin).
Mielestäni on toki syytä päättää jonkinlainen lähtötaso, millä homma startataan, mutta se että ensin määritellään budjetti ja sen jälkeen katsotaan, että mitähän sillä nyt sitten saa, on heikko toimintamalli.
Kokeneemmat kotibaristat harvemmin kyselevät nettifoorumeilla, että budjetti on 3000, mitä ostaisin? Siinä vaiheessa harrastusta, kun tuollaisista summista puhutaan, on yleensä sen verran tietoa että osataan itse päätellä, mihin suuntaan harrastusta (lue: elämäntapaa) halutaan kehittää. Se unelmalaitteisto hankitaan sitten, kun aika on sille kypsä. Ei siten, että kappas mulla on vähän ylimääräistä, mitähän sillä saisi.
Aloittelijan ongelma on toki siinä, että tietoa ja kokemusta asioista ei ole vielä kovinkaan paljoa, ei välttämättä lainkaan. Suosittelisin vilpittömästi perehtymään suosituimpiin keittimiin niin pitkälle kuin motivaatiota löytyy ja sen jälkeen päättämään laitteiston, joka miellyttää ominaisuuksiltaan (ja hinnaltaan). Sen voi sitten hankkia kun aika on sille kypsä. Tai heti kun lompakko sallii. "Haluan keittimen, se voi maksaa näin paljon" -asenne ei ole kovin pitkänäköinen espressomaailmassa(kaan).
Parille tutulleni on käynyt niinkin että on hankittu kotiin espressokeitin, joka ei sitten olekaan kiva, mutta vaimo ei anna lupaa hankkia uutta, kun sellainen on jo.
En tietenkään suosittele ketään aloittamaan heti kalliimmilla keittimillä/myllyillä, koska aina voi käydä niin ettei kahvi maistukaan, tai että vaivaa on yksinkertaisesti liikaa. Toisaalta se, että entry-level -laitteiston ostoon käyttää harkintaa ja kenties päätyy laitteisiin, joilla on myös jälleenmyyntiarvoa, mahdollistaa sen että joskus (on sitten kyse päivittämisestä tai totaalisesta luopumisesta) voi saada osan rahasta takaisin. Pilipalikeittimistä voi olla vaikea saada takaisin edes murto-osaa maksetusta hinnasta. Kunnollisesta koneesta voi vielä viiden vuoden päästäkin saada puolet uuden hinnasta, koska kunnon laitteet on tehty kestämään ja huollettavaksi.
En pyri saarnaamaan enkä osoittelemaan ketään (tämä ei siis koske viestiketjun aloittajaa henkilökohtaisesti), mutta olenpahan vaan pistänyt merkille (ja muistan vielä jotenkuten oman taipaaleeni alkuaskeleetkin), että niin tällä kotimaisella kuin kaikilla ulkomaisillakin foorumeilla ensimmäistä laitteistoaan pohtivat tuppaavat lähtemään liikkeelle budjetti edellä - ja usein sitten hammasta kiristellen päätyvät sitä venyttämään (jotenkuten muistan senkin). Niinhän se nimittäin myös yleensä menee, että niissä muiden ehdotuksissa budjetin rajoja venytetään, niin että paukkuu.
Tärkeämpää siis olisi mielestäni miettiä hintaluokkaa - ei niinkään budjettia. Sillä tavalla harrastuksen saattaa saada käyntiin ilman että heti kättelyssä alkaa ketuttaa, että miksi edes piti harkita koko asiaa
Kirjoittaja
Aihe: Espressokeitin hakusessa (Luettu 12462 kertaa)