Tämä viikko suditaan Etelä-Koreassa ja eletään toivossa, että kahvin suhteen saisi sekä uusia elämyksiä, mutta ettei puutteessa tarvitsisi elää. Pohjaolettamus on, että paikallinen kahvi on mietoa, koska korealainen kollega ei kovin mielellään vedä meikäläisen keittämää suodatin- tai espressokahvia laimentamatta sitä reilusti vedellä.
Hakeuduin siis paikalliseen kahvilaan sillä kriteerillä, että ulkona luki "cafe" ja "beer". Paikka oli jotakuinkin länsimaisen oloinen, asiakaskunta nuorta ja pärjäävän näköistä, barista veisteli juomaa hyvän tovin ja ne molemmat englanninkieliset sanat tuli varsin selkeästi. Subjektiivisesti arvioiden tuplakapu ei ollut halpa eikä mikään laadun keisari, mutta päivän ensimmäinen maistuu aina hyvältä.
Jotain Porschen katalogeja oli myös kirjahyllyssä, mutta en jäänyt ihmettelemään tarkemmin. Take-away kahvittelua haittaa hivenen se, että roskiksia ei löydy niin mistään...
Paikallisessa elektroniikkaliikkeessä oli kahvilaitteita tarjolla, mutta ei ihan siinä määrin mitä Suomessa. Pienestä lähikaupasta ei itse asiassa kahvipaketit silmään sattuneet, mutta en niitä etsinytkään. Kuulemma pikakahvilla mennään aika usein ja hotellihuoneessakin on pikakahvipurua tarjolla, mikäli pakkauksen kuva ja sisältö pitää yhtä.
Miten on muilla raadin jäsenillä kokemusta korealaisestai (tai ylipäätään aasialaisesta) kahvikulttuurista?