Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: mugi - Joulukuu 30, 2009, 23:40:12 ip
-
Pitäisi löytää Silvian kahvaan sopiva 18-21g kokoluokan suodatin, ja vaihtoehtoja ilmeisesti on enemmänkin. Rancilion oma "17-18g" suodatin vanhalla koodilla 40-100-010 vetää kuulemma käytännössä vain 14g, uudella koodilla niitä ei kai ole edes vielä saatavilla (uudessa Silvia 2009:ssä oli koodit 40-100-101 ja 40-100-102 jotka 1 ja 2 kupin viimeisen numeron mukaisesti, grammat eivät tiedossa). Kuvien mukaan päättelisin, että uudella koodilla olevat suodattimet kenties ovat hieman aiemmasta kehitettyjä ja ainakin muodoltaan selvästi poikkeavat aiemmista. Siispä kysymykset suodattimista:
1) Sopiiko muun merkkiset suodattimet esim. La Marzocco tai Reneka tuohon Rancilion 2009 kahvaan? Tilaa siellä näyttäisi olevan kohtuudella.
2) Onko noissa laadullisia eroja?
3) Onko esim. paineessa suuria eroja sen mukaan mitä suodatinta käyttää?
4) Ehdotuksia hyviksi suodattimiksi Silviaan?
5) Onko kukaan kokeillut pasmarosen myymiä teflon tms. pinnoitettuja suodattimia? esim. http://cafekultur.squarespace.com/black-beauty/sieb-basket/1940670
Sitten seuraava kysymys koskeekin maitokannua. Vaihtoehdot ovat lähinnä kaksi 600 ml kannua joista toisen reunat ovat lähes suorat tai suorat (cafekultur 600 ml) ja toinen kapenee selvästi ylöspäin (WMF Barista). Kumpi muoto on kokemuksen perusteella parempi maidon vaahdottamiseen? Ostin halvan rst-kannun joka jättää toivomisen varaa, ja nämä molemmat ovat varmasti parempia. Suoraseinäisestä varmaan roiskuu enemmän ympärille kuin ylöspäin kaventuvasta? Vaan onko kapenemisesta haittaa vaahdottamisen kannalta?
-
1) Sopiiko muun merkkiset suodattimet esim. La Marzocco tai Reneka tuohon Rancilion 2009 kahvaan? Tilaa siellä näyttäisi olevan kohtuudella.
Olettaen että portafiltterissä on tilaa, niin kaikki 58mm halkaisijalla varustetut filtterit sopivat.
5) Onko kukaan kokeillut pasmarosen myymiä teflon tms. pinnoitettuja suodattimia? esim. http://cafekultur.squarespace.com/black-beauty/sieb-basket/1940670
Kokemuksia on vain portafilttereistä mutta ehkä ne ovat yleistettävissä tähänkin. Edut eivät todennäköisesti tule vastaan kotikäytössä mutta nuo pysyvät pidempään puhtaina ja ovat toisaalta helpompi puhdistaa kertyneestä liasta. Pinnoituksen kanssa on syytä olla tarkkana sillä portafiltterin sisäpinta on melko kovalla kulutuksella. Jos päädyt hankkimaan noita, niin raportoisitko kokemuksia.
Sitten seuraava kysymys koskeekin maitokannua. Vaihtoehdot ovat lähinnä kaksi 600 ml kannua joista toisen reunat ovat lähes suorat tai suorat (cafekultur 600 ml) ja toinen kapenee selvästi ylöspäin (WMF Barista). Kumpi muoto on kokemuksen perusteella parempi maidon vaahdottamiseen? Ostin halvan rst-kannun joka jättää toivomisen varaa, ja nämä molemmat ovat varmasti parempia. Suoraseinäisestä varmaan roiskuu enemmän ympärille kuin ylöspäin kaventuvasta? Vaan onko kapenemisesta haittaa vaahdottamisen kannalta?
Molemmat noista kannuista ovat melko suuria ja pelkään rancilion (ja monen muunkin koneen) nikottelevan täyden kannun kanssa. Suorareunaisessa kannussa on mielestäni helpompi arvioida maidon venymistä. Kaatamista ajatellen on tuollainen korkea ja kapeneva malli suvereeni verrattuna jostain omituisesta syystä suosittuun lättänään ja paksuun kannumalliin. Korkealla ja kapenevalla kannulla on helpompi päästä lähelle kahvin pintaa.
-
Olettaen että portafiltterissä on tilaa, niin kaikki 58mm halkaisijalla varustetut filtterit sopivat.
Oletan, että esim. nuo La Marzocco ja Reneka ovat 58 mm filsuja? Ajattelin jomman kumman tilata nakukahvan kanssa samalla rahdilla joskin pasmarosen rahdit ovat kerrassaan asialliset (kuten Saksassa yleensäkin).
Pinnoituksen kanssa on syytä olla tarkkana sillä portafiltterin sisäpinta on melko kovalla kulutuksella. Jos päädyt hankkimaan noita, niin raportoisitko kokemuksia.
Ok, jos päädyn La Marzoccon 21g suodattimeen, niin tuo näyttää olevan ainoa vaihtoehto pasmarosen valikoimissa nykyisellään. Renekaa olisi tavallisenakin.
Molemmat noista kannuista ovat melko suuria ja pelkään rancilion (ja monen muunkin koneen) nikottelevan täyden kannun kanssa. Suorareunaisessa kannussa on mielestäni helpompi arvioida maidon venymistä. Kaatamista ajatellen on tuollainen korkea ja kapeneva malli suvereeni verrattuna jostain omituisesta syystä suosittuun lättänään ja paksuun kannumalliin. Korkealla ja kapenevalla kannulla on helpompi päästä lähelle kahvin pintaa.
Olen tavannut vaahdottaa n. 250-300g maitoa kerralla (2 kupille) ja tuntuisi, että pienempi kannu ei tulisi kyseeseen kuin 500-600 ml, joskaan kokemusta ei ole niin valtavasti karttunut vielä. (Mikrovaahtoa en todellakaan saa suuria määriä (>1/3) aikaiseksi vielä, kovempaa makrovaahtoa tulee sekaan aina väistämättä.) Tuo 600 ml versio cafekultur kannusta on sen verran hoikempi sekin, että ehkä se ajaisi asian. Onko tällaisessa setupissa lähtökohtaisesti jokin pielessä? (Silvialla vaahdottaminen voi kai olla monenkin mielestä sekin lähtökohtaisesti pielessä;-)
-
Oletan, että esim. nuo La Marzocco ja Reneka ovat 58 mm filsuja?
Marsu ainakin on. Renekasta en ole varma.
Olen tavannut vaahdottaa n. 250-300g maitoa kerralla (2 kupille) ja tuntuisi, että pienempi kannu ei tulisi kyseeseen kuin 500-600 ml, joskaan kokemusta ei ole niin valtavasti karttunut vielä. (Mikrovaahtoa en todellakaan saa suuria määriä (>1/3) aikaiseksi vielä, kovempaa makrovaahtoa tulee sekaan aina väistämättä.) Tuo 600 ml versio cafekultur kannusta on sen verran hoikempi sekin, että ehkä se ajaisi asian. Onko tällaisessa setupissa lähtökohtaisesti jokin pielessä? (Silvialla vaahdottaminen voi kai olla monenkin mielestä sekin lähtökohtaisesti pielessä;-)
Suuri maitomäärä vaatii myös ison maitokannunkin. Suuri maitomäärä on kuitenkin vaikeampi saada pyörimään kuin pieni määrä maitoa. Pyörittäminen (ja muutamat muut keinot) taas sekoittaa mainitsemasi kerrokset yhdeksi tasaiseksi mikrovaahdoksi. Itse olen ihastunut coffeehitin 3 dl:n kannuun, mutta ei sillä kahta lattea vaahdoteta.
Ja vielä suluissaolevasta. Mielestäni lähtökohtaisesti oikein on ottaa kaikki irti omista laitteistaan. :)
-
Ok, kiitos. Laite on ollut talossa vasta 9 päivää, joten kai sen vaahdottamisen laatu paranee jatkossakin. UHT:ta joku kehui, mutta Liiterin saksalainen UHT ei tuntunut ainakaan paremmalta vaahdottaa kuin kotimainen punainen maito. Pitääpä kokeilla huomenna yhden kupillisen satsilla jos vaikka onnistuisi helpommin. Tuntuu että painetta on helposti liikaakin, ja kun noudattaa ohjetta että "kaikki tehot heti käyttöön" tuntuu se heiluttaminen yms. jäävän sivualalle ettei maidot ole seinillä... Ehkäpä PID tuo sitten joskus helpotusta tuohonkin.
-
Pitäisi löytää Silvian kahvaan sopiva 18-21g kokoluokan suodatin, ja vaihtoehtoja ilmeisesti on enemmänkin.
La Marzoccon 21g filtteriin olen itse ollut tyytyväinen Silvian kanssa.
Pasmarosen Black Beauty (minulla pinnoittamaton 14g versio) ei sovi kovin hyvin Silvian kahvaan. Silvian kahvan yläreunus ei mahdu filtterin yläreunan kaarteen sisään. Filtteri jää liian ylös kahvan päälle eikä jousiurakaan napsahda kiinni joten tampatessa filtteri keikkuu ja kahvan kiristys on vaikeampaa. Jousen poistosta ei ole apua.
Maitokannuista valitsisin tuon suppenevan ja terävänokkaisemman. Olettaisin että maitoa kaataessa tästä kannumallista maidon saa helpommin ulos pienenä ja vauhdikkaana norona latte art -tarkoituksiin. Mahtaisikohan jostain löytyä kannua vieläkin pidemmällä nokalla? Taitavat baristat eivät tosin tällaisia näytä tarvisevan vaan art onnistuu myös suoraseinäisellä kannulla.
-
Reneka on alle 58mm, en tiedä sitten mahtuuko kuitenkin "normikahvoihin". Jos kone on vasta muutaman päivän ollut, niin se maitovaahto ei todellakaan ole kiinni kannusta. Mutta eipä se uuden kannun ostaminen todennäköisesti maailmaa kaadakaan..
-
Jos kone on vasta muutaman päivän ollut, niin se maitovaahto ei todellakaan ole kiinni kannusta.
... tosin vaihtaminen pienempään maitomäärään ja kapeampaan kannuun voi auttaa. Lisää aiheesta maidonvaahdotusketjussa (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=212.0).
-
La Marzoccon 21g filtteriin olen itse ollut tyytyväinen Silvian kanssa.
Saat mahtumaan siihen 21 g ja toimimaan Silvialla (ilmeisesti nakukahvalla?)
-
Saat mahtumaan siihen 21 g ja toimimaan Silvialla (ilmeisesti nakukahvalla?)
LM21g toimii hyvin mutta nakukahva tosiaan tarvitaan, omani tilasin juuri Pasmarosesta. Hieman tuon triplafiltterin viehätys on jo haalistunut, useimmiten tulee käytettyä nakukahvassa tuplafiltteriä ja 14g annosta.
-
... tosin vaihtaminen pienempään maitomäärään ja kapeampaan kannuun voi auttaa. Lisää aiheesta maidonvaahdotusketjussa (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=212.0).
Joo, jos liian iso kannu on, niin silloin pienempi auttaa, mutta lähinnä kannun muotoon otin kantaa, joskin hieman epäselvästi..
-
@Tirofaux: Ilmeisesti LM 21g kannattaa sitten jättää väliin jos mahtuu vain nakukahvaan. Ajatus kun on ollut käyttää sitä 1,5x annoksiin kahta kupillista kerralla tehdessä. Eli ilmeisesti pitää hankkia Rancilion oma 17-18g filsu tai LM 18g jos ne mahtuvat Silvian 2009 kahvaan?
@Nasse: nykyisen kannun vika on ettei siinä ole nokkaa. Espron Toroid vaikuttaa kiinnostavalta kannulta, eikä maksa oikeastaan juuri WMF:ää enempää. Toroid varmaan tykkäisi 1-reikäisen kärjen vaihtamisesta 3-reikäiseen, mene ja tiedä.
Kuinkas tarkkaan saman kokoinen tampperin pitäisi muuten olla? Koneen mukana tullut rst-tampperi on 57,0 mm ja nuo uudet Silvian filtterit (joissa sisäpinta sorvattu/hiottu tehtaalla reikien alueelta) vastaavasti eilen mitattuna muitaakseni tupla 58,5 ja sinkku 58,9 mm. Tuo 1,5 millin välys tuntuu käytännössä yllättävän suurelta. Onko fiksumpaa sijoittaa ensin uuteen 58+ tampperiin ja sitten vasta joskus hankkia nakukahva (yritän hillitä hankintoja: mylly ensi viikolla tulossa ja PID kohta menossa tilaukseen jne...). Espron 58mm kupera kyllä houkuttelisi.
Vaahdotuksessa mietityttää pitäisikö kokeilla 3-reikäistä Silvian kärkeä kun tuo 12/2009 tehtaalta lähteneen koneen 1-reikäinen käyttäytyy ilmeisesti aika eri tavalla kuin 3-reikäinen. Paine jakaantuu 3-reikäisessä varmasti fiksummin, 1-reikäisessä vaatinee myös aivan toisenlaista kulmaa pillille kuin 3-reikäisessä. Kai niitä 3-reikäisikäkin saa jostakin? 1-reikäinen näyttää olevan Cafetoriassa ihan edullinen varuste. Onkos joku kokeillut Silvia 2009-mallia molemmilla kärjillä? Näkemyksiä suuntaan tai toiseen?
-
@Tirofaux: Ilmeisesti LM 21g kannattaa sitten jättää väliin jos mahtuu vain nakukahvaan. Ajatus kun on ollut käyttää sitä 1,5x annoksiin kahta kupillista kerralla tehdessä. Eli ilmeisesti pitää hankkia Rancilion oma 17-18g filsu tai LM 18g jos ne mahtuvat Silvian 2009 kahvaan?
LM21g ei mahdu Silvian normikahvaan, 18g malleja en ole kokeillut. Sihtejä tilatessa/tiedustellessa kannattaa pyytää myyjää kokeilemaan sihdin mahtuvuutta Silvian kahvaan sekä 58mm tampperin mahtumista sihdin sisään tarpeeksi syvälle. Itse valmistan runsaasti maitoa sisältävät kahvijuomat Silvialla yksi kerrallaan nakukahvalla 14g tai 21g sihdillä. Nakukahvalla uuton seuraaminen on antoisampaa.
Mistäs tuo "Rancilion oma 18g" filtteri löytyikään?
Onkos joku kokeillut Silvia 2009-mallia molemmilla kärjillä? Näkemyksiä suuntaan tai toiseen?
Tarkoitus oli kokeilla molempia, mutta kun vaahdotus alkoikin onnistumaan 3-kärkisellä niin 1-reikäisen tilaus unohtui. 3-kärkisellä näyttäisi saavan jopa 2,5-kertaisen venytyksen maidolle. Tämä tapahtui puolivahingossa muutama päivä sitten yrittäessäni vajaata 2-kertaista venytystä samoin kuin oheisessa videossa (http://www.youtube.com/watch?v=7G6a4GKRS4k). Ei maitoa tarvitse näin paljoa venyttää, mutta on hyvä tietää etteivät ainakaan laitteet ole venytyksen esteenä. Käytän samaista mittakuppia usein pienten maitomäärien vaahdottamiseen.
-
LM21g ei mahdu Silvian normikahvaan, 18g malleja en ole kokeillut. Sihtejä tilatessa/tiedustellessa kannattaa pyytää myyjää kokeilemaan sihdin mahtuvuutta Silvian kahvaan sekä 58mm tampperin mahtumista sihdin sisään tarpeeksi syvälle. Itse valmistan runsaasti maitoa sisältävät kahvijuomat Silvialla yksi kerrallaan nakukahvalla 14g tai 21g sihdillä. Nakukahvalla uuton seuraaminen on antoisampaa.
Millä kahvimäärillä käytät em. sihtejä? 12/18g vai täydet 14/21g? Kuinka täysi on oikein täytetty sihti? Epäilen nimittäin, että olen täyttänyt liian täyteen.
Mistäs tuo "Rancilion oma 18g" filtteri löytyikään?
http://www.pasmarose.de/catalog/product_info.php/cPath/119_81_207/products_id/247?osCsid=eea23721b738ce7e3a979c171395a14d
Tarkoitus oli kokeilla molempia, mutta kun vaahdotus alkoikin onnistumaan 3-kärkisellä niin 1-reikäisen tilaus unohtui. 3-kärkisellä näyttäisi saavan jopa 2,5-kertaisen venytyksen maidolle. Tämä tapahtui puolivahingossa muutama päivä sitten yrittäessäni vajaata 2-kertaista venytystä samoin kuin oheisessa videossa (http://www.youtube.com/watch?v=7G6a4GKRS4k). Ei maitoa tarvitse näin paljoa venyttää, mutta on hyvä tietää etteivät ainakaan laitteet ole venytyksen esteenä. Käytän samaista mittakuppia usein pienten maitomäärien vaahdottamiseen.
Mielenkiintoinen mittakuppi, mistä sellaisen löysit?
-
Millä kahvimäärillä käytät em. sihtejä? 12/18g vai täydet 14/21g? Kuinka täysi on oikein täytetty sihti? Epäilen nimittäin, että olen täyttänyt liian täyteen.
Täytän sihdit 14g/21g. Silvian puolesta sihdin täytössä tulee pari rajapyykkiä: kiristettäessä kahvikakun pinta osuu uuttopään ruuviin ja kakun pintaan jää jälki tai kakku osuu lisäksi myös uttopään sihtiin. Jälkimmäistä kannattaa välttää, itse yritin välttää myös ensimmäistä ajatellen että rikkoontunut pinta voisi tuottaa epätoivottua kanavointia.
Käytäthän vaakaa?
http://www.pasmarose.de/catalog/product_info.php/cPath/119_81_207/products_id/247?osCsid=eea23721b738ce7e3a979c171395a14d
Itse en pidä Rancilion sihdeistä. Käytössäni olevan tuplasihdin reunojen ja pohjan välinen kulma on niin pyöreä että pelkään sen aiheuttavan kakun liikkumista ylöspäin kahvin turvotessa. Uuton jälkeen kahvikakku löytyy usein irronneena uuttopäähän kiinni imeytyneenä. Suorempiseinäisissä sihdeissä ongelmaa ei esiinny.
Mielenkiintoinen mittakuppi, mistä sellaisen löysit?
Etolasta taisi löytyä.
-
Täytän sihdit 14g/21g. Silvian puolesta sihdin täytössä tulee pari rajapyykkiä: kiristettäessä kahvikakun pinta osuu uuttopään ruuviin ja kakun pintaan jää jälki tai kakku osuu lisäksi myös uttopään sihtiin. Jälkimmäistä kannattaa välttää, itse yritin välttää myös ensimmäistä ajatellen että rikkoontunut pinta voisi tuottaa epätoivottua kanavointia.
Käytäthän vaakaa?
Usein on toistaiseksi vielä ottanut kiinni uuttopäähän, siitä pitää siis päästä eroon. Käytän sen verran kevyttä papua että 7/14g on varmaankin mahdoton määrä vakiosihdeillä jos tuota haluaa välttää. Preinfusion tuntuu olevan must.
Vaaka on tosiaan 1g toleranssilla ja 5kg asti eli ei tähän käyttöön kovin optimaalinen. Pitää jossakin vaiheessa ostaa 0,1g tarkkuudella varustettu vehje. Vaakaa olen käyttänyt pari kertaa jotta tiedän missä suunnilleen mennään. Pidemmän päälle on tarkoitus olla silmämääräinen observointi ja sillä sitten selvitä ihan käytännön syistä.
Itse en pidä Rancilion sihdeistä. Käytössäni olevan tuplasihdin reunojen ja pohjan välinen kulma on niin pyöreä että pelkään sen aiheuttavan kakun liikkumista ylöspäin kahvin turvotessa. Uuton jälkeen kahvikakku löytyy usein irronneena uuttopäähän kiinni imeytyneenä. Suorempiseinäisissä sihdeissä ongelmaa ei esiinny.
Voi olla että minulla on uudemmat sihdit, onko sinulla jo ne -101 ja -102 loppuiset vai aiemmat? (Uusissa on sisäpohja sorvattu/jyrsitty mitä kuvien perusteella aiemmissa ilmeisesti ei ole ollut.) Uudessa tuplassa kulman pyöristys pohjassa on kohtuullisen tiukka ja seinämät melko jyrkät, enkä ole huomannut irtoamisia. Uuttopäähän ei ole jäänyt kertaakaan kiinni, tosin vasta noin 25 uuttoa keittimellä takana.
Ilmeisesti Rancilion evoluutio on jatkuvaa, pienissä erissä pitkin vuotta malli tai tarvikkeet muuttuvat. Tuota 3-reikäistä höyrytysputken päätä pitää kyllä päästä jossakin välissä testaamaan.
-
@Nasse: nykyisen kannun vika on ettei siinä ole nokkaa. Espron Toroid vaikuttaa kiinnostavalta kannulta, eikä maksa oikeastaan juuri WMF:ää enempää. Toroid varmaan tykkäisi 1-reikäisen kärjen vaihtamisesta 3-reikäiseen, mene ja tiedä.
Ja taas olin väärässä. Tuossa tapauksessa sillä kannulla voikin oikeasti olla suurempaakin merkitystä. Jostain sain sellaisen käsityksen, että sinulla olisi jo joku "oikea" vaahdotuskannu, joka ei nyt jo viikon harjoittelun jälkeen toimi... :)
-
mugi: Jokos olit löytänyt uuttosuhdetaulukon (http://www.home-barista.com/tips/brewing-ratios-for-espresso-beverages-t2402.html) ja saat taulukon mukaisia suositusannoskokoja, esim. 12g jauhettusta kahvista 24g kahvijuomaa (tuplaespresso) noin 25sek uuttoajalla?
-
Ja taas olin väärässä. Tuossa tapauksessa sillä kannulla voikin oikeasti olla suurempaakin merkitystä. Jostain sain sellaisen käsityksen, että sinulla olisi jo joku "oikea" vaahdotuskannu, joka ei nyt jo viikon harjoittelun jälkeen toimi... :)
Tavallaan olit myös oikeassa, eli se tekniikka on todellakin vielä puutteellinen. Ja se alkuperäinen kannu on muuten ihan ok (muoto vähän kuin toroidissa), mutta nokkaa kun ei ole niin ei se lopullinen ratkaisu voi oikein olla.
Punaisella maidolla tuntuu onnistuvan tasaisesti aina cappucino-vaahto (makrovaahdon ja mikrovaahdon välimuoto lienee oikea kuvaus), mutta puhdasta valuvaa mikrovaahtoa en vielä ole saanut kyllä vakioitua. Saksalaisella UHT:lla yhden tölkin taannoin yritin ja se oli mahdotonta, kevytmaidolla myös selvästi vaikeampaa kuin tuolla punaisella. Isomman maitomäärän kanssa kun edelleen tuota teen (kertaakaan en ole alle 2 dl maidolla edes kokeillut, ehkä 2,5 dl ollut minimissään ja 3,5 maksimissaan), voisi olla joskus syytä kokeilla vähemmälläkin maidolla.
Silvian paine 1-reikäisellä vaahdotuspäällä on sen verran raju (kun kääntää nupista 270-astetta että on varmasti kokonaan auki), että 3-reikäinen voisi tehdä prosessista paremmin hallittavan. Mitään heiluttamista kun ei tunnu tarvittavan sillä melkoinen myrsky siellä maidon seassa on heiluttamattakin, ja siihen se 3-reikäinen saattaisi kenties myös auttaa (jos painetta ei voi säätää vaivatta niin kai se virtausnopeus laskee 3-reikäisen myötä elleivät ne reiät ole poikkipinta-alaltaan yhteensä saman suuruiset kuin se yksi reikä 1-reikäisessä). Tarkoitus kai on että olosuhteet ovat vakiot (hana aina auki, höyry tasalämpöistä, maito tasalämpöistä ennen vaahdotusta ja tulos aina suunnilleen sama ja oikea).
-
mugi: Jokos olit löytänyt uuttosuhdetaulukon (http://www.home-barista.com/tips/brewing-ratios-for-espresso-beverages-t2402.html) ja saat taulukon mukaisia suositusannoskokoja, esim. 12g jauhettusta kahvista 24g kahvijuomaa (tuplaespresso) noin 25sek uuttoajalla?
Ei olla vielä siellä. Tällä hetkellä uuton tulos on kuralla koska jauhatus on tehty 6 pv sitten. Ei sillä 6 pv sitten jauhetulla Brutalella mitään laatua saa enää aikaan. Eli ensi viikolla kun mylly saapuu voi alkaa miettiä tuollaisia, mutta PID:in tuo selvästi vaatii jos ja kun ei jaksa sekunttikellon kanssa pysyvästi räpläillä.
-
Itse en pidä Rancilion sihdeistä. Käytössäni olevan tuplasihdin reunojen ja pohjan välinen kulma on niin pyöreä että pelkään sen aiheuttavan kakun liikkumista ylöspäin kahvin turvotessa. Uuton jälkeen kahvikakku löytyy usein irronneena uuttopäähän kiinni imeytyneenä. Suorempiseinäisissä sihdeissä ongelmaa ei esiinny.
Tuosta mysteeristä olisi mukava saada selkoa mistä johtui. Nimittäin ne Rancilion sihdit eivät kuitenkaan poikkea muotoilultaan merkittävästi noista omista "E61" bulkkifilsuista enkä niillä ole vastaavaan ilmiöön törmännyt.
Miltä tuolla tavalla käyttäytynyt uutto on näyttänyt nakukahvalla? Oliko uutossa mitään muuta vialla kuin tuo kakun kiinnijääminen?
Se että kakku nousisi uuton aikana ylöspäin kuulostaa hieman oudolle - ottaen huomioon että sitä painetaan melkoisella voimalla alaspäin uuton aikana.
Punaisella maidolla tuntuu onnistuvan tasaisesti aina cappucino-vaahto (makrovaahdon ja mikrovaahdon välimuoto lienee oikea kuvaus), mutta puhdasta valuvaa mikrovaahtoa en vielä ole saanut kyllä vakioitua.
Cappuccino-vaahdon (kuten minkä tahansa vaahdon) pitäisi olla mikrovaahtoa - se on vain paksumpaa sellaista, mutta valuu yhtälailla.
-
Cappuccino-vaahdon (kuten minkä tahansa vaahdon) pitäisi olla mikrovaahtoa - se on vain paksumpaa sellaista, mutta valuu yhtälailla.
Valuu se, mutta heikommin kuin haluaisin. No asiaan tulee selkeyttä piakkoin kun mylly, papuja, Espro-tampperi ja Toroid-kannu nykyistä digitalista helpomman lämpömittarin kera saapuvan alkavan viikon aikana. Jos vaikka tapahtuisi harppaus kohti vakioitua maitovaahtoa jo ennen kuin saan PID:in joskus aikaiseksi.
EDIT: Ketkäs kaikki myyvät Suomessa Rancilion varaosia? Myös kohtuullisin rahtikuluin varustetut ulkomaiset kelpaavat oikein hyvin. Pitäisi löytää sinkkukahva uutta mallia, 3-reikäinen vaahdotusputken kärkiosa mallia 2009 ja 17-18g sihti (mielellään uutta sarjaa eli koodin viimeinen numerosarja alkaa ykkösellä).
-
Ketkäs kaikki myyvät Suomessa Rancilion varaosia? Myös kohtuullisin rahtikuluin varustetut ulkomaiset kelpaavat oikein hyvin. Pitäisi löytää sinkkukahva uutta mallia, 3-reikäinen vaahdotusputken kärkiosa mallia 2009 ja 17-18g sihti (mielellään uutta sarjaa eli koodin viimeinen numerosarja alkaa ykkösellä).
Varmaankin cafetorialta ja espressivolta kannattaa kysyä. Haluat siis kahvan jossa yksi nokka? Noita nokkia saa ostettua erikseen ja voit vaihtaa sellaisen normaaliin tuplanokalliseen tilalle. Esim. coffeehitistä löytyy jos jonkinlaista: linkki (http://www.coffeehit.co.uk/PRD_SearchResults.aspx?searchstring=spout).
-
Täytän sihdit 14g/21g. Silvian puolesta sihdin täytössä tulee pari rajapyykkiä: kiristettäessä kahvikakun pinta osuu uuttopään ruuviin ja kakun pintaan jää jälki tai kakku osuu lisäksi myös uttopään sihtiin. Jälkimmäistä kannattaa välttää, itse yritin välttää myös ensimmäistä ajatellen että rikkoontunut pinta voisi tuottaa epätoivottua kanavointia.
Ovatko nuo aiheuttaneet kanavointia? Jos ovat niin mistä kohtaa?
Ei olla vielä siellä. Tällä hetkellä uuton tulos on kuralla koska jauhatus on tehty 6 pv sitten. Ei sillä 6 pv sitten jauhetulla Brutalella mitään laatua saa enää aikaan. Eli ensi viikolla kun mylly saapuu voi alkaa miettiä tuollaisia, mutta PID:in tuo selvästi vaatii jos ja kun ei jaksa sekunttikellon kanssa pysyvästi räpläillä.
Miten se PID vaikuttaa sekuntikellon kanssa räpläämiseen?
-
Miten se PID vaikuttaa sekuntikellon kanssa räpläämiseen?
Auberin kolmesta vaihtoehdosta se kallein jossa on Preinfusion + Steam control sisältää myös kellon, eli asetetaan preinfuusion aika + tauko + uuttoaika asetuksiin oman mielen mukaan. Kun laitetta käytetään painetaan vain nuolinappulaa ja em. satsi käydään läpi kuten säädettyä.
Nykyisellään kun ei ole PIDiä edes termostaatille niin lämpötilan surffailuissa olen toistaiseksi paremman puutteessa käyttänyt erästä suositusta joka kuului: 90 sek odotus sen jälkeen kun lämmitys lopetetaan (valo sammuu). Ei hajuakaan minkä lämpöinen boileri silloin on, mutta kai se selviää kun se PID joskus tulee tilattua & saapuu.
-
Boileri on silloin kuumimmillaan. Lähteenä: http://www.coffeegeek.com/images/32382/stock-tstat-C.jpg. Jos termostaatti kytkee lämmityksen pois 100c kohdassa, niin noin 90 sekan kuluttua ollaan huipussa. Kyllähän tuon omasta lämpömittaristakin voisi katsoa... Ehkä vielä teenkin niin.
-
Tässä olisi parin vuoden takaista kokeilua (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=610.msg3569#msg3569), jossa varsinkin tuon lämpötilan nousu boilerin katkaisun jälkeen näkyy selvästi.
Kannattaa seurata tuota ketjua eteenpäin, sillä mittaukset alkoivat melko lailla taitojen nollapisteestä.
-
Taidan joka tapauksessa hankkia sen Auberin PID:in lähiaikoina (tammikuu), joten tuskin viitsin käyttää aikaa sitä ennen lämpötilan funtsimiseen tai kokeiluihin koska niillä ei paljon tee sen jälkeen kun PID on käytössä muutaman viikon päästä.
Saas nähdä tuleeko hommattua Silviaan myös painemittari, LM:n mittari näytti ainakin tyylikkäältä kandidaatilta. Gruppossa pitäisi olla yksi M6 lähtö tulpalla valmiina, eli jos ei muita ihmeellisempiä asenteluja (kuten ylimääräinen painekammiojärjestelmä kuten E61 grupoissa) ole tarkoitus viritellä, voisi ajatella että sen käyttäisi painemittarille. Mukavinta olisi varmaankin jos löytyisi siisti laadukas mittari jossa tulo on sivulta siten, että mittari mahtuisi vaahdotusputken taakse siihen suoraan rosteripeltiin ettei tarvitsisi sitä etutauluun porailla.
-
Tuosta mysteeristä olisi mukava saada selkoa mistä johtui. Nimittäin ne Rancilion sihdit eivät kuitenkaan poikkea muotoilultaan merkittävästi noista omista "E61" bulkkifilsuista enkä niillä ole vastaavaan ilmiöön törmännyt.
Miltä tuolla tavalla käyttäytynyt uutto on näyttänyt nakukahvalla? Oliko uutossa mitään muuta vialla kuin tuo kakun kiinnijääminen?
Se että kakku nousisi uuton aikana ylöspäin kuulostaa hieman oudolle - ottaen huomioon että sitä painetaan melkoisella voimalla alaspäin uuton aikana.
En osaa juuri paljon muuta sanoa kuin että kakun irtoaminen tapahtuu minulla vain Rancilion sihdeillä mutta ei suoraseinäisemmillä sihdeillä. Mielestäni suoraseinäinen sihti on myös parempi alusta weissaamiselle, ainakin kun käytössä on tuollainen monipiikkinen laite kuten minulla. Kaareutuva sihdin alaosahan nostaa weissaria tarpeettomasti ylöspäin tai sitten laitimmainen piikki taipuu heikentäen reuna-alueen weissausta.
Kakun irtoamista voi harmittavasti havainnoida vain uuton jälkeen. Ja nyt menee arvailujen puolelle. Paine on suuri, mutta kakkuhan vaikuttaa silti turpoavan ja kasvattavan tilavuutta, ilmeisesti myös paineen alla. Mielestäni Ranciliomainen pohjalta pyöreähkö sihti ohjaa turpoamista ylöspäin pyöristetyn osan alueella kun taas pystyseinäisempi ei tee tätä niin paljon kun kakku laajenee leveyssuunnassa. Ongelmat korostunevat kovempien (vanhempien) papujen kanssa joilla jauhatus on kuivempi eikä kakku takerru yhtä hyvin sihtiin. Fiilis sellainen että kakun irtoaminen vaikuttaisi esiintyvän useimmiten ylipitkiksi venähteiden shottien kanssa.
Pienempi ongelma on sihtiin liimautunut kakku uuton jälkeen. Sen saa helposti irti napauttamalla uuttokytkintä. Tosin vaiva on suurempi ja operaatio sotkuisempi kuin kakun poistaminen kahvasta/sihdistä.
Suorempiseinäisessä sihdissä vaikuttaisi olevan siis vähemmän ongelmia.
mugi: Miten muuten satuit päätymään juuri Silviaan? Tavoitteisiisi olisi voinut sopia paremmin jokin järeämpi laite.
-
En osaa juuri paljon muuta sanoa kuin että kakun irtoaminen tapahtuu minulla vain Rancilion sihdeillä mutta ei suoraseinäisemmillä sihdeillä. Mielestäni suoraseinäinen sihti on myös parempi alusta weissaamiselle, ainakin kun käytössä on tuollainen monipiikkinen laite kuten minulla. Kaareutuva sihdin alaosahan nostaa weissaria tarpeettomasti ylöspäin tai sitten laitimmainen piikki taipuu heikentäen reuna-alueen weissausta.
Toiseen ketjuun laittamasi kuvan (http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=1413.30) mukaan sinulla on sihti "noname" jonka muodot vastaavat uutta Rancilion -102 loppuista sihtiäni, paitsi että rei´ityksen osalta on eroa eli Rancilion sihdissä ei ole reunoilla tuollaisia osin tukossa olevia reikiä (nonamessa halpa/hätänen valumuotti). Myös em. ketjun 1. sivulla olevan kuvasi sihdeistäsi sivulta vastaa noname-sihdin osalta varsin tarkkaan Rancilion uutta -102 sihtiä (ehkä taitos on tässä "napakampi" näin ulkomuistista, eilen vertailin noita kuvia ja samalta näytti). Rancilion nykyinen -101 sihti taas on sellainen hatun muotoinen, poikkeaa kaikista sihdeistäsi täysin.
-
Kyllähän tuon omasta lämpömittaristakin voisi katsoa... Ehkä vielä teenkin niin.
Testaukset tehty hieman normaalilämpötiloja korkeammalla, jotta olen voinut kontrolloida lämmitystä höyrykytkimellä ilman että PID alkaa tehdä omiaan välissä..
Täysin kylmä kone, lämpösensorin ilmoittama lukema oli huipussaan vajaa minuutti vastuksen poiskytkennän jälkeen. 90 sekunnin kohdalla oltiin palattu melkein siihen lämpötilaan, jossa vastus laitettiin pois päältä.
Lämpimämmällä koneella 90 sekunnin kohdalla oltiin lähempänä huippulämpöjä, mutta lämpötila oli jo laskussa.
En saanut niin paljoa aikaiseksi, että olisin kokeillut käyttölämpimällä (60min lämmitys) koneella.
-
Laitetaan nyt tähän ketjuun tilannetietoja:
Espro Toroid saapui torstaina, ja kaksi vaahdotusta vasta takana. Toimii erinomaisesti, parempi kuin vähän niin kuin Toroid-jäljitelmäksi paljastunut espressocoffeeshopin rst-kannu (jossa ei kaatonokkaa). Ehkä oleellisempi uudistus on ollut aloittaa vaahdotus paljon ennen kuin termostaatti kytkee lämmityksen pois, sen myötä tuosta Silviastani saa mikrovaahtoa punaisella maidolla takuuvarmasti. Jos odottaa lämmön nousua loppuun asti ampuu Silvia liian suurella paineella eikä vaahdotus suuremmilla (3-3,5 dl) määrillä onnistu yhtä hyvin (kelvollisesti kyllä mutta ei hyvin). Espro Toroid on siis helppo, viimeistelyltään ihan laadukas ja toimii Silvian 1-reikäisen vaahdotuspään kanssa mukavasti. Ei tarvi lainkaan heilutella kannua vaahdottaessaan, pitää vaan suuttimen keskellä ja korkeuden sopivana.
Espron tampperi (flat 58,0 mm) on myös oikein mukava ostos, tuntuma käyttäessä viittaisi siihen että laitteen sisällä on metalliliuska joka kuprahtaa toiseen ääriasentoon painettaessa ja palautuu ennalleen kun paine helpottaa. Liian lujaa olen aiemmin painanut, mutta ei kai siitä ole ollut haittaakaan (ehkä aiemmin 15-18 kg painolla tjsp).