Ei onneksi vaikuta kamalan pahalta tilanteelta.
Helpoimmillaan tuo lähtee sillä, että ottaa ruuvinnysästä kiinni kunnollisilla pihdeillä tai vaikka kiinnittää nysä suoraan akkuporakoneen istukkaan ja kääntää auki. Kamalaa voimaa ei kannata käyttää, koska ruuvi saattaa katketa pahemmasta kohdasta. Muutama kevyt kopaus vasaralla ruuvinpätkään ennen vääntöä saattaa riittää irrottamaan ruuvin.
Yksinkertaisen vääntämisen jälkeen tai lisäksi voidaan kokeilla lämmittää kappaleita. Messingin ja muidenkin kuparimetallien lämpölaajenemiskerroin on selvästi suurempi kuin teräksen, jolloin yksinkertainen lämmittäminen saattaa hyvinkin tepsiä. Lämmmittäminen laajentaa tuota ruuvin ympärillä olevaa kappaletta enemmän kuin ruuvia, jolloin ruuvin ja kappaleen välinen pito heikkenee. Kone lämpimäiseksi ja ruuvia auki. Älä polta itseäsi.
Mikäli koputtelu ja vääntö tai lämpö ei tepsi, on seuraava keino yleensä laittaa jotain sopivaa irrotusainetta ruuvin juureen. Sitä varten tuo olisi hyvä saada niinpäin, että ko. aine pääsee painovoimaisesti kulkeutumaan kierteisiin. Ohut öljy, esim fillarin ketjuöljy, voi riittää, mutta joskus voi olla, että tarvitaan kunnollisia irroitusaineita. No irroitusaineiden huono puoli on siinä, että ne eivät ole kovin kehuttavan makuisia. Jos näitä päätyy käyttämään, tulee homman jälkeen tehdä perusteellinen ja pitkällinen puhdistus, jotta päästään aineista eroon.
Siinäpä ne kotioloissa käytettävät keinot melkein ovatkin.
Ongelma on tosiaan siinä, että on käytetty ruostuvaista ruuvia. Pitää käyttää ruostumatonta tai messinkiruuvia.