Toinen varmistusta kaipaava asia olisi tarkistaa, paljonko tehoa ja energiaa menee veden lämmittämiseen, sillä osahan menee boilerin seinämän lämpötilan nostamiseen.
Minunkin oli pitänyt mainita asiasta, jonka olin sittemmin unohtanut. Silviassa on huomattavan paljon metallia (messinkiä), jolla haetaan stabiilisuutta lämpötilojen suhteen. Nostan hattua kun on nähty vaivaa ja käytetty paljon aikaa hienon excel taulukon tekemiseen, jolla mallinnetaan silvian käyttäytymistä. Malli olisi varmasti parempi, jos siinä otettaisiin huomioon ympäröivän metallin vaimentava vaikutus lämpötilamuutoksiin.
japa, Boilerin lämpötilaa kuvaavassa mallissa on huomioitu löysästi sanottuna "kaikki boilerin vesi ja metalli ja siihen liittyvä muu materia keskimääräisesti." Eli ympäröivän metallin vaikutus on huomioitu.
japa & Pentu, Periaatteessa malli ja sen vertailu koetuloksiin osoittaa, että boilerin sisältämän veden ja sen seinämien osalta lämpötilan muutos uuton aikana johtuu
lähinnä suoraan sisään virtaavasta vedestä ja boilerin jo sisältämästä vedestä ilman että boilerin seinämillä olisi suuri vaikutus asiaan. Nimittäin teorian ja mittausten mukainen Silvian n. 1,4 kJ/K lämmönvarastointikyky tulee jo lähes pelkästään siitä noin 3 desilitrasta vettä, joka boileriin mahtuu. Siis lämpöstabiilisuus tässä kohtaa tulee enemmänkin vesitilavuudesta kuin messingin massasta. (Veden ominaislämpökapasiteetti on n. 11 kertainen messinkiin verrattuna).
On paikallaan muistuttaa, että kuten teoriadokumentissakin todettua, malli ei nykyisellään suoraan ota kantaa siihen, mitä tapahtuu vedelle sen lähtiessä boilerista kulkien messinkisen grupon läpi. Tätä varten mallia pitää jatkokehittää. Näin siis teoriadokumentti ja sen perusteella tehty laskuri ovat suunnattuja nimenomaan boilerin metallisen seinämän ja sen taakse jäävän veden lämpötilan käyttäytymisen mallintamiseen.
On kuitenkin totta, että boilerista lähtiessään Silvian tässä osassa suhteellisen pientä vesimäärää (sinkku-uuton aikana yhteensä ~ 0,6 dl) ympäröi suhteellisen suuri messinkimassa (boilerin pohjaosat, gruppo). Voimme silti lähtökohtaisesti kuitenkin otaksua, että se lämpötila, jolla vesi boilerista lähtee eteenpäin vaikuttaa siihen, mitä gruposta ulos tulee; vähintäänkin uuton loppua kohti. Tässäkin mielessä mallin ennusteet jo nykyiselläänkin herättävät kysymyksiä, joihin toki mieluiten hankitaan kokeellinen vastaus.
Ennen gruppomallin kehitystä pitää vielä kokeellisesti varmistua siitäkin, että boilerimalli kuvaa riittävän hyvin boilerin veden lämpötilaa (kuten alustavasti näyttää).