Hiivahan syö sokeria ja kakkii etanolia ja hiilidioksidia. Ehkäpä sen aineenvaihdunta on tällaista vain siksi, että sille ei ole sattunut kehittymään sellaisia soluelimiä kuin eläinten mitokondriot, jotka osaisivat hyödyntää sokerin energian paremmin. Mutta voi hyvin olla niinkin, että hiivalle etanolin kakkiminen on ase kilpailevia bakteereja vastaan. Bakteerithan kestävät etanolia huonommin kuin hiiva. Varmaan on noin kuin jiitee arveli, että alkoholipitoisuus harvemmin pääsee luonnonoloissa nousemaan hiivan itsensäkin tappavalle tasolle.
Kofeiini on piriste. Se palkitsee piristämällä. En tiedä, liittyykö siihen suoraa mielihyvävaikutusta. Vahvoilla piristeillä ainakin liittyy. Kyllähän kofeiiniinkin voi samalla lailla addiktoitua kuin vahvempiin huumeisiin, että sen kaipaaminen ei liity piristymiseen vaan vieroitusoireiden lopettamiseen. Kofeiiniriippuvuus on kuitenkin niitä miedoimpia. Tuskinpa siitä vieroittuminen kenellekään kovin vaikeaa on, jos haluaa lopettaa kofeiinin käytön. Kaikille kopfeiini ei sovi, ja jos kahvista tulee ikävän levoton olo tai peräti sydämentykytyksiä, kannattaa vähentää tai lopettaa kokonaan kofeiinin käyttö. Onneksi ei tarvitse jättää kahvia sen takia.
Riippuvuudessa on monta puolta. Yleensä addikti ei saa huumeestaan enää juurikaan mitään euforiaa, vaan ainoastaan normaalin olon. Tämä normalisoituminen kuitenkin koetaan hyvinkin palkitsevaksi. Esimerkiksi nikotiinivieroitusoireiden aiheuttama hermostuneisuus loppuu nopeasti kun polttaa tupakan ja siksi koetaan, että tupakka rauhoittaa, vaikka oikeastihan se tupakka juuri aiheuttaa sen hermostumisen.