Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: laspazi - Marraskuu 22, 2012, 11:03:23 ap
-
Vähän taustaa itsestäni: Joskus viime vuosituhannella hankin ensimmäisen oikean espressokeittimeni Italian-matkallani suoraan italialaisesta kodinkoneliikkeestä. Kone oli merkiltään Quick ja se palveli pitkään keittiössä. Seuraava hankintani oli sitten La Pavonin europiccola, joka on edelleen käytössä. Mutta sitten tämän hetken tilanteeseeni:
Aina Italiaan mennessäni ensimmäinen asia on ollut mennä ensimmäiseen huoltoaseman baariin nauttimaan oikealla isolla baarikoneella tehtyä espressoa. Ja vähitellen sain päähäni ajatuksen että miksi en voisi kotona tehdä samanlaisella koneella kahveja? Uudet koneet ovat hintavia mutta Italian Keltaisesta Pörssistä (subito.it) löytyy sitten siedettävämpään hintaan laitteita. No, jääräpäisesti tuumasta toimeen Italian-matkalla... löytyi La Spaziale 3000. Ja kaupat tuli.
Kotona nyt sitten pitäisi osata kytkeä tuo laite oheisvimpaimineen käyttökuntoon. Itse ison koneen lisäksi mukana tuli papumylly, sähkökäyttöinen pumppu ja paineastia. Mukana oli myös italian- ja englanninkielinen käyttöohje, jossa asennuksesta mainitaan vain että sen hoitaa ammattilainen ja että sitä varten tarvitaan vesiliitäntä, sähköliitäntä ja kaasuliitäntä... siis mitä ihmettä? Kaasuliitäntä? Kun konetta kääntelin ja tutkin tarkemmin niin todellakin, siinä on kaasuliitäntä ja pietsosähköinen sytytinkin... No minulla on kyllä kaasuliesi joten kaasun käyttö sinänsä on tuttua.
Mukana olleista metallikudosvahvistetuista letkuista ja niiden liitännöistä pystyin päättelemään että vesijohdosta vesi otetaan ensiksi tuon paineastian kyljestä sisään, josta se menee alempana olevasta aukosta ulos pumppuun ja pumpun kautta itse LaSpazialeen. Kun avasin paineastian, huomasin että se on täynnä vettä (siis niin kuvittelin) ja aloin kaatamaan sitä pois... mitä ihmettä? astiassa oli jotain ilmeisesti muovipohjaista pienen pientä kuulaa joka muodosti sammakonkutua hieman muistuttavan mössön astiaan ja sen päällä oli ohut kerros vettä. Liittyykä tämä jotenkin kalkinpoistoon vedestä jota Italiassa joudutaan harrastamaan? Joka tapauksessa suljin astian uudelleen.
Sähköpistokkeet olivat mallia Italian ammattilaispistoke (siis suomalaista voimavirtaliitintä muistuttava pistoke), ne vaihdoin tavallisiin schuko-pistokkeisiin. LaSpazialessa on kaksi johtoa, joissa toisessa on 2,5 neliön piuhat ja toisessa 1,5 neliön piuhat. Lisäksi LaSpazialesta lähtee johto erilliselle pumpulle (johto oli purkuvaiheessa vedetty puukolla poikki). Miksiköhän LaSpazialella on kaksi johtoa tulevalle sähkölle? Papumyllyssä on sitten hieman erilainen pistoke... siinä on maadoitustapin lisäksi kolme virtatappia ja koneen kyljessä merkintä 220V/380V. Pitääkö siihen tosiaan ottaa voimavirta? No, keittiössä on kyllä vanhan ison sähkölieden peruja voimavirta saatavilla kyllä...
Onko lukijoiden joukossa nyt ketään sellaista joka olisi tehnyt tämän tyyppisiä asennuksia? Apu, joko sanallinen tai ihan oikea asennusapu olisi nyt tarpeen.
-
Kaasuliitäntä, voimavirta ja vesijohtoliitäntä. Taitaa olla kyllä ennätys. :) Kannattaa tosiaan olla yhteydessä ammattilaisiin, epäilen että tämän foorumin asiantuntemus tuollaisista vehkeistä on aika ohut.
Ja kyllä siinä todella voi olla voimavirta, ammattikoneissa usein on. Mutta minun käsitykseni on ollut, että sitä tarvitaan boilerin lämmitysvastuksiin, ei pumppuun. Eli vähän ihmettelen tuota kaasua. Mihin ympäristöön kone on oikein tarkoitettu? Jos tarjolla on voimavirtaa, niin miksi boileri halutaan lämmittää kaasulla?
Se "paineastia" vaikuttaisi kuvauksen perusteella vesisuodattimelta. Vastaavanlaisia, mutta paljon pienempiä, raepurkkeja käytetään myös kotikoneissa. Niiden avulla pyritään estämään koneen kalkkeutumista, mutta ainakin ne pienet kotimallin purkit kai pitäisi "ladata" todella usein suolavedessä (?), jotta oikeasti toimivat. Minun neuvoni olisi jättää tuo suodatin asentamatta Suomessa.
-
Kylllä täällä on ihmisiä, joilla on vähintäänkin linkkejä maahantuojiin, ja onhan Suomessa ammattilaitteille huoltoakin, eli tuskin jäät sinänsä pulaan.
Tuo paineastia on taatusti vedenpehmennin, ja sitä käsittääkseni tarvitaan vain, jos vesijohtovesi ei suoraan sovellu kahville.
Veikkaan että keittimessäsi on optio kaasulle, mutta onhan se mahdollista että se olisi ainoakin lämmitys boilerille, mitä en kyllä usko. Joka tapauksessa kaasun suuttimet tuskin käyvät suoraan pullokaasulle, joka kaasu kun vaatii omansa, omasta italialaisesta liedestänikin jouduin suuttimet vaihtamaan.
Se että värkkiinmenee useita sähköliitäntöjä, johtunee kupinlämmitysoptiosta, sinä lienee sähkölämmitys kupeille.
http://www.burgessenterprises.net/espresso-machines-la-spaziale_3000.html
Tehtaan omat sivut kauppaavat kaasuoptiota joihinkin koneisiin. Veikkaan että sen saa 240volttiin kykettyä, mutta lämmitystehossa jäädään hieman. Jos siis siitä löyty vastus boilerista ;-) Se selviää taatusti boilerin kuvista.
Itse ruuvaisin laitteen peltejä vähän auki ja ottaisin paljon kuvia, noin ensinalkuun. Lisäksi pistäisi mailia Seppo La Spazialelle ja tilaisin käyttöohjeen ;-)
info@laspaziale.com
Yleinen käytöohje:
http://www.laspazialeusa.com/catalogs/Use/MUM-G_Generale_LSC%20001_Rev%2006_UK.pdf
osakaaviot:
http://www.laspazialeusa.com/catalogs/Parts/Ricambi_Generale_04.pdf
-
Yleinen käytöohje:
http://www.laspazialeusa.com/catalogs/Use/MUM-G_Generale_LSC%20001_Rev%2006_UK.pdf
osakaaviot:
http://www.laspazialeusa.com/catalogs/Parts/Ricambi_Generale_04.pdf
Jos osakaaviossa on alle sata sivua, niin tuollaisen laitteen saa pyörimään ilman ammattimiestä. Olettaen että uskaltaa vaihtaa mökillä itse kaasupullon ja liittää kaupungissa pyykkärin pesukonehanaan ilman Gigantin apua.
En viitsinyt vilkaista käyttöohjeita, koska niitä kuuluu lukea vasta sitten kun mikään muu ei auta. Mutta veikkaan että kone lämpiää hitaammin jos sen laittaa 220 volttiseen verkkoon 380 sijaan.
Jos se on ennen kytketty kaupunkikaasuun ja nyt haluat sen pullokaasulle, niin suuttimet joutuu vaihtamaan. Suosittelen myös myös vesiliitäntä puolelle paineen alenninta. Se poistaa sen potkun joka tulee aina kun vesiliitäntä suljetaan tai avataan.
Jos asut pääkaupunkiseudulla ja koneen asennus ei onnistu heittämällä, niin käy välillä kahvilla kahvila Sävyssä. Sinne hankittiin juuri vähän aikaa sitten tuollainen mobiili retkikeitin ja Mikko osaa varmaan kertoa kuinka se kytketään.
Jos ei sekään auta, niin laita minulle privaviestiä. On meinaan itsellä hankintalistalla tuollainen sähkö/kaasukeitin. Mitä noista joutuu nykyisin pulittamaan?
-
Vain papumyllyssä on voimavirtapistoke (!!??), itse LaSpaziale toimii ihan tavallisella virralla.
Tässä kuvia:
-
astiassa oli jotain ilmeisesti muovipohjaista pienen pientä kuulaa joka muodosti sammakonkutua hieman muistuttavan mössön astiaan ja sen päällä oli ohut kerros vettä. Liittyykä tämä jotenkin kalkinpoistoon vedestä jota Italiassa joudutaan harrastamaan?
"Sammakonkutu" on ioninvaihtohartsia, jolla kalkki- ja magnesiumsaostumia aiheuttavat ionit vaihdetaan ei-saostuviin. Hartsi saattaa olla elvytettävissä esim. ruokasuolalla, mutta näin ei välttämättä ole (riippuu hartsista). Suomessa ei varsinkaan kotikäytössä ole yleensä tarvetta, täällä vesi on aika pehmeää.
-
Myyjä kertoikin että tuo astia kaipaa suolaa toimiakseen. Mutta, kun Päijänne on aika vähäkalkkista ja yleensäkään kalkinpoistoa ei Suomessa tarvita (kuin ehkä ajoittain?) niin sitten lienee ihan ok että vesi kytketään suoraan pumppuun? Tarvitaanko tuossa paineenalennintakaan välissä?
-
Myyjä kertoikin että tuo astia kaipaa suolaa toimiakseen. Mutta, kun Päijänne on aika vähäkalkkista ja yleensäkään kalkinpoistoa ei Suomessa tarvita (kuin ehkä ajoittain?) niin sitten lienee ihan ok että vesi kytketään suoraan pumppuun? Tarvitaanko tuossa paineenalennintakaan välissä?
Joo. Minä olen ainakin jo vuosia käyttänyt konettani ilman "välipönttöjä". Ei ole myöskään ollut paineenalenninta. Takaiskuventtiili on, mutta se ei ilmeisesti estä koneeseen päin tulevia paineiskuja ensinkään.
-
Kuvasta päätellen ei boileri ole super3000, eikä new3000,
vaan tyyliä Rapid, ja näyttää tosiaan menevän piuhaa boileriin,
joten kaasu on vain optio.
-
Joo. Minä olen ainakin jo vuosia käyttänyt konettani ilman "välipönttöjä". Ei ole myöskään ollut paineenalenninta. Takaiskuventtiili on, mutta se ei ilmeisesti estä koneeseen päin tulevia paineiskuja ensinkään.
Takaiskuventtiilillä tarkoitat ilmeisesti imusuojaa? Sen tarkoitus on estää pesuainepitoisen veden pääsy verkkoon mahdollisen painekatkoksen aikana. Mutta kahvinkeittimessä sillä ei mielestäni ole virkaa. Nykyaikaisissa tiskareissa (aquastopp) alkaa olla jo vakiona. Imusuojan ja automaattisen vedenkatkaisun lisäksi niissä on paineenalennin joka tiputtaa konetta rasittavan vedenpaineen noin kymmenesosaan siitä mitä meidän verkko puskee. Tämä tietysti säästää konetta ja alentaa merkittävästi vesivahingon riskiä.
Jos haluaa säästää euron ja jättää paineenalentimen hankkimatta, niin kannattaa avata ja sulkea hana aina hyvin hitaasti. Ja riittänee kun sulkua avaa vain neljäsosan näin mahdollisen vahingon tapahtuessa ei kerkeä montaa litraa vettä tulemaan.
-
Takaiskuventtiilillä tarkoitat ilmeisesti imusuojaa? Sen tarkoitus on estää pesuainepitoisen veden pääsy verkkoon mahdollisen painekatkoksen aikana. Mutta kahvinkeittimessä sillä ei mielestäni ole virkaa.
Joo, näin olen itsekin ymmärtänyt.
paineenalennin joka tiputtaa konetta rasittavan vedenpaineen noin kymmenesosaan siitä mitä meidän verkko puskee. Tämä tietysti säästää konetta ja alentaa merkittävästi vesivahingon riskiä.
Näyttäisi olevan verkostopainetta mittarin mukaan 4-5 bar. Lienee rivarissa jo hieman rajattu siellä "konehuoneen" puolella. Muistaakseni rotaatiopumpun spekseissä mainittiin max. 4bar.
Jos haluaa säästää euron ja jättää paineenalentimen hankkimatta, niin kannattaa avata ja sulkea hana aina hyvin hitaasti. Ja riittänee kun sulkua avaa vain neljäsosan näin mahdollisen vahingon tapahtuessa ei kerkeä montaa litraa vettä tulemaan.
Aikoinaan kyselin paineenalenninta, niin oli ainakin paikallisissa liikkeissä satkun luokkaa hinnaltaan. Varmaan olisi ihan hyvä koneen kannalta tuollainen säätö. Tosin, rotaatiopumppu kestää käsittääkseni verkostopainetta enemmän kuin kalvopumput ja rivitaloissa on muutoinkin pienempi verkostopaine kuin esim. omakotitaloissa (ainakin omakohtaisen kokemuksen mukaan). Noh, näillä on menty ja toivottavasti mennään jatkossakin ;)
-
Näyttäisi olevan verkostopainetta mittarin mukaan 4-5 bar. Lienee rivarissa jo hieman rajattu siellä "konehuoneen" puolella. Muistaakseni rotaatiopumpun spekseissä mainittiin max.
Jos en aivan väärin muista, niin se "paineenalennin" josta minä puhun, toimii käytännössä samoin kun ihan tavallinen prikka jolla saadaan letkun sisähalkaisija hetkellisesti supistettua kymmenestä vaikka viiteen milliin. Prikka kuulema tiputtaa 9 Bar paine iskun kuuteen. Lukeeko rotaatio pumpussa veden tulopuolella todella noin alhainen max paine? Luulisi että se on käytännössä vain hyrrä jolle on ihan sama mikä on tulopuolen paine. Mä lähden tässä omassa tulovesi puolen ahdistamisessa siitä liikkeelle, että ei turhaan rasitettaisi vanhan koneen mahdollisesti haperoita liitoksia.
-
Jos osakaaviossa on alle sata sivua, niin tuollaisen laitteen saa pyörimään ilman ammattimiestä. Olettaen että uskaltaa vaihtaa mökillä itse kaasupullon ja liittää kaupungissa pyykkärin pesukonehanaan ilman Gigantin apua.
Kyse ei ole osaamisesta, vaan vastuusta. Kun itse asentelee, niin kannattaa miettiä mikä voi mennä pieleen, ja tosiaalta tietääkö asiasta riittävästi, että ylipäänsä osaa arvioida riskejä. Ja sekin kannattaa selvittää, että mitä vakuutusyhtiön ja mahdollisen taloyhtiön säännöt sanovat. On eri asia saada laite pyörimään, kuin saada se pyörimään varmasti ja turvallisesti.
Kaasuliitännät ei tosiaan ole ongelma, jos on asentamassa keitintä mökin pihalle siihen grillin viereen. Eikä vesiliitännät, jos on rakentamassa kahvipistettä kylppärin kosteisiin tiloihin pyykkärin viereen. Eli tahdon siis sanoa, että nuo vertaukset oli kyllä aikas ontuvia.
Jos en aivan väärin muista, niin se "paineenalennin" josta minä puhun, toimii käytännössä samoin kun ihan tavallinen prikka jolla saadaan letkun sisähalkaisija hetkellisesti supistettua kymmenestä vaikka viiteen milliin. Prikka kuulema tiputtaa 9 Bar paine iskun kuuteen.
Paineenalentimella kai varsinaisesti tarkoitetaan laitetta, jolla saadaan ulos joku tietty tunnettu paine (säädettävä tai vakio). Tuollainen kuristinhan vastustaa virtausta, joka tilanteesta riippuen joko tiputtaa painetta suhteessa sisääntulopaineeseen tai sitten ei tee sille mitään. Toki vähintään sellainen on fiksu laittaa keittimen eteen.
Turvallisuuden ja koneen pitkäikäisyyden lisäksi paineenalennusta voi tarvita oikean uuttopaineen saamiseksi. Jos pumpussa ei ole balanced bypassia, niin se vaatii tasaisen sisääntulopaineen. Jos on, niin sitten ei ole väliä, kunhan sisääntulopaine osuu pumpun speksien sisään.
-
Lukeeko rotaatio pumpussa veden tulopuolella todella noin alhainen max paine? Luulisi että se on käytännössä vain hyrrä jolle on ihan sama mikä on tulopuolen paine.
Ei ollutkaan pumpussa, kuten muistelin, vaan keittimen manuaaleissa. Speksien mukaan sisääntulevan paineen tulisi olla 1-4 bar.
-
Kyse ei ole osaamisesta, vaan vastuusta. Kun itse asentelee, niin kannattaa miettiä mikä voi mennä pieleen, ja tosiaalta tietääkö asiasta riittävästi, että ylipäänsä osaa arvioida riskejä. Ja sekin kannattaa selvittää, että mitä vakuutusyhtiön ja mahdollisen taloyhtiön säännöt sanovat. On eri asia saada laite pyörimään, kuin saada se pyörimään varmasti ja turvallisesti.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tällä palstalla kauhistellaan kaasu ja vesiliitäntöjen vaaroja. Kuitenkin fakta on, että sähkölaitteet suoraan tai välillisesti tulipalon aiheuttajana ovat kiinteistöille ja ihmisille paljon konkreetisempi vaara kuin viallinen vesi- tai kaasuliitäntä. En usko, että taloyhtiöt tai vakuutusyhtiöt ovat kovin innoissaan jos kysyisi lupaa asentaa parikymmentä vuotta vanhaa tiskikonetta. Siksi terveen järjen käyttö on sallittu. Varsinaiset paineenalentajat on suunniteltu suojaamaan verkostoja, kuten rivari asujan kommenteista huomasimme. Jos taasen haluaa suojata yksittäisen laitteen ja sattuu asumaan sellaisella alueella jossa vesikatkot ovat yleisiä eikä aina etukäteen tiedossa. (Esim. Vanha taloyhtiö) Niin paras olisi aquastopp jos sen osaa sähköpuolelle oikein kytkeä. Seuraavaksi paras ja selvästi edullisin on kuristin joka poistaa potkun kun paine palaa katkon jälkeen.
-
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tällä palstalla kauhistellaan kaasu ja vesiliitäntöjen vaaroja.
Jep, ei ole. Tosin ei tässä kukaan ole kauhistellut, mutta kumminkin.
Toisaalta jos palstalla kannustetaan täysin tuntemattomia ihmisiä korjailemaan koneita ja kytkemään niitä edellä mainittuihin liitäntöihin, tai vähätellään riskejä vertaamalla niitä huomattavasti riskittömämpiin kodinkoneasennuksiin, niin eikös siinä ole hyvä syy tuoda se toinenkin näkökulma esiin? Kun kannustukset ja varoitukset on esitetty, niin kysyjälle voi parhaimmillaan syntyä hyvä kokonaiskuva asiasta ja moniääninen keskustelupalsta hoitaa tehtävänsä.
Kuitenkin fakta on, että sähkölaitteet suoraan tai välillisesti tulipalon aiheuttajana ovat kiinteistöille ja ihmisille paljon konkreetisempi vaara kuin viallinen vesi- tai kaasuliitäntä.
Jos se kerta fakta on, niin osaatko esittää perustelut miksi kaasuliitäntä on vähemmän konkreettinen vaara kuin sähkölaitteet? Jokin tilasto? Jossa huomioidaan se, että kaasuliitäntöjä on Suomessa todella vähän?
Ja toisaalta, entä sitten? Alkuperäisessä kysymyksessä olivat mukana (voimavirta)sähkö, kaasu ja vesiliitäntä, ja näistä kaikista kolmesta varoiteltiin.
En usko, että taloyhtiöt tai vakuutusyhtiöt ovat kovin innoissaan jos kysyisi lupaa asentaa parikymmentä vuotta vanhaa tiskikonetta. Siksi terveen järjen käyttö on sallittu.
Eivät varmastikaan. Mutta en nyt oikein ymmärrä pointtia. Tarkoitatko, että jos esim. tekee jotain vakuutusehtojen vastaista, niin ei kannata kysyä lupaa, kun sitä ei saa? "Enhän minä tiennyt" ei todennäköisesti mene läpi, jos jotain tapahtuu.
Pointtini oli, että näiden laitteiden korjauksessa ei ole pelkästään kysymys siitä, että saako ne toimimaan. Kysymys on myös siitä, että saako ne toimimaan niin suurella varmuudella, että voi ottaa asiasta vastuun. Ja ymmärtää, mikä se vastuu on.
Mikäli asian suhteen on epäilystä, niin vastuun voi rahaa vastaan ulkoistaa. Esimerkiksi jos kytkee vesijohtoverkkoon parikymmentä vuotta vanhan keittimen tai tiskikoneen, jonka on korjannut ammattiliike, niin taloyhtiöllä tai vakuutusyhtiöllä ei pitäisi olla asian suhteen ongelmaa. Mikäli tulee ongelma ja syynä on virheellinen korjaus, niin silloin se menee liikkeen (vastuuvakuutuksen) piikkiin.
-
-toisaalta, jos ostaa 20 vuotta vanhan ruosteisen kahvikoneen, haluaako kaikki jeesukset selkänsä taakse? Vaikka kyllä minä voisin moralisoida nitä jotka ostavat jonkun vanhan ooppelin tyttärelleen sen takia, ettei talven tullessa oma ajonvakautuskärry vaan kohiinnu ;-) No, enpä taaskaan pysy aiheessa...
-
Jos se kerta fakta on, niin osaatko esittää perustelut miksi kaasuliitäntä on vähemmän konkreettinen vaara kuin sähkölaitteet?
Sen kaasun kanssa kun elää ja haluaa pysyä hengissä, niin sitä tulee seurattua tiedostamattaan. Sitä kun lähtee pidempään reissuun, niin kaasun ja veden muistaa sulkea, mutta tuskin jaksaa alkaa irroittelemaan sähköpistokkeita.
Jokin tilasto?
En jaksa alkaa sinulle googlettamaan, koska tällainen juupas eipäs diipadaapa ei nappaa. Mutta hatusta heitän että Suomessa syttyy satoja ajoneuvoja ja mahdollisesti lähempänä tuhat asuntopaloa vuosittain viallisen sähkölaitteen takia. En muista kovin montaa vakavampaa kaasun aiheuttamaa paloa keski euroopassa viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen.
Jossa huomioidaan se, että kaasuliitäntöjä on Suomessa todella vähän?
Tää nyt on yhtä hankalaa kuin verrata lentämisen ja autoilun turvallisuutta. Käytetäänkö mittarina matkaa vai kertoja. Esim. Moottoripyörillä ja purjeveneillä eniten onnettomuuksia sattuu kun ne on lainassa, mutta korvaukset maksetaan omistajan vakuutuksista. Tilastoja näistä on todella hankala tehdä yksiselitteisesti.
-
Uteliaisuus voitti ja kurkkasin sittenkin Googleen. Leena Korpisen sivuston mukaan vialliset sähkölaitteet aiheuttavat noin 2000 tulipaloa vuodessa.
Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, jokunen satatuhatta venettä ja asuntovaunua. Näissä käytetään aika usein kaasua lämmitykseen, jäähdytykseen ja ruoan valmistukseen. Silti kaasun aihettamat kuolemantapaukset ovat humalatilaan ja kirjavaan käyttäjäkuntaan nähden hyvin harvinaisia.
-
Se juupas eipäs diipadaapa on sitä, että pitäisi perustella omat näkemyksensä ja vielä tavalla, joka kestää edes kevyttä kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi Leena Korpisen sivuilta poimitun irtonaisen tilaston ja vertailukelvottoman mutun yhdistäminen ja siitä "faktan" johtaminen on sellainen perustelu, joka helpostaa saa jonkun älähtämään. Mutta jätän tämän madon koukkuun, ehkä joku muu siihen tarttuu... :)
Jos palataan alkujuurille, niin voisin muotoilla pointtini uudelleen näin: kun miettii riskikysymyksiä, niin kannattaa suhtautua kriittisesti yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Selvää on, että juuri koskaan mitään ei tapahdu, mutta nyt pitäisi tietää että kuinka usein tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Erilaiset säädökset, säännöt ja ehdot eivät nekään ole aina mitenkään hyvään faktapohjaan pohjautuvia, mutta niissä kuitenkin useimmiten on taustalla edes jonkinlaista kokonaisnäkemystä.
Ja vielä, haluan itsekin kannustaa ihmisiä värkkäilemään laitteiden kanssa. Teen sitä itsekin ja tekisin enemmänkin, jos aikaa olisi. En vaan esittäisi kannustustani ihan niin reippain sanankääntein ja vertauksin, kuin ketjun alkupuolella.