Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: akallio - Syyskuu 18, 2010, 20:14:10 ip
-
Sitten on se toinen koulukunta, joka toteaa että sen jälkeen kun on päivittänyt lähtötason kotimyllyn johonkin parempaan, niin seuraavissa päivityksessä ei voi yleisesti ottaen sanoa maun parantuneen, ehkä muuttuneen hieman (mutta toivottavasti muiden piirteiden parantuneen kuitenkin).
Home-Baristassa oli joku materiaalilabrassa työskentelevä tehnyt taas partikkelianalyysia ja hänen tulkintansa elektronimikroskooppikuvista sisälsi minusta hyvin sen keskeisen ajatuksen:
My conclusion is that the foam like nature is an overarching factor in bean fracture. I feel, grinder design is at best, like herding cats, maybe one design is a little more effective (idiosyncratic is a better word, maybe) but will lead to only vague, qualitative differences.
http://www.home-barista.com/grinders/particle-size-analysis-of-barazta-vario-t15276.html
-
sisälsi minusta hyvin sen keskeisen ajatuksen:
Eli tulkitsit tuon kommentin kommentiksi mausta? Minusta tuossa kyllä viitataan siihen millä tavalla papu rikkoutuu ja erityisesti minkä näköisiksi palasiksi se hajoaa - eli että todennäköisesti kaikki espressomyllyt tuottaisivat suhteellisen symmetrisen näköisiä palasia.
Tuota Anfimia koskien yksi viimeisinpiä arvioita taitaa löytyä täältä (http://godshot.blogspot.com/2010/08/anfim-at-home-v-robur.html). "The shots from the Anfim to me had better clarity, better sweetness and better aromatics than from the Robur. I'd never really noticed the muddy stuff going on with shots from the Robur before - but now I taste them consistently. The Robur produced shots that had more low end body than the shots from the Anfim showed."
Mutta jotenkin on itseltäni kadonnut pointti siitä mitä rakentavaa tällä melkein juupas-eipäs keskustelulla "koulukuntineen" halutaan oikein saavuttaa?
-
Eli tulkitsit tuon kommentin kommentiksi mausta?
En. Oli tarkoitus kirjoittaa alkuun, että "Hieman aiheeseen liittyen, Home-Baristassa..." Unohdin sen kuitenkin tehdä, josta näköjään heti rangaistaan.
Mutta jotenkin on itseltäni kadonnut pointti siitä mitä rakentavaa tällä melkein juupas-eipäs keskustelulla "koulukuntineen" halutaan oikein saavuttaa?
Viittaat varmaan johonkin muuhun keskusteluun kuin tähän ketjuun, koska minä en ainakaan mitään ihmeempää erimielisyyttä onnistu löytämään.
Myllyjen jauhatustuloksiin liittyen maailmasta löytyy niin paljon hömppää, että minusta on hyvä että niistä puhutaan kriittisestikin, ja toisaalta hyvin luonnollista että koulukuntia muodostuu, koska kysymys on niin vaikea.
-
näköjään heti rangaistaan.
???
Olit siis viestisi alussa lainannut itseäsi ja tuossa lainauksessa keskeisenä teemana oli maku. Tämän jälkeen oli lyhytsanainen kommentti seuraavaan lainaukseen Home-Baristan puolelta. Koska ilmaisusi jäi minulle epäselväksi kysyin siihen täsmennystä/varmennusta ja samalla kerroin kuinka itse olin H-B:n ketjua tulkinnut.
Myllyjen jauhatustuloksiin liittyen maailmasta löytyy niin paljon hömppää
Nyt en siis ole rankaisemassa - kysyn vain ihan suoraan, etten tulkitse väärin: Millaista hömppää tarkoitat ja miksi se on mielestäsi hömppää?
-
Olit siis viestisi alussa lainannut itseäsi ja tuossa lainauksessa keskeisenä teemana oli maku. Tämän jälkeen oli lyhytsanainen kommentti seuraavaan lainaukseen Home-Baristan puolelta. Koska ilmaisusi jäi minulle epäselväksi kysyin siihen täsmennystä/varmennusta ja samalla kerroin kuinka itse olin H-B:n ketjua tulkinnut.
Maku on ihmisen aivojen synnyttämä asia, eli luonnollisesti hyvin kaukana myllyn tuottamista kahvipartikkeleista ja eritoten tuollaisista alustavista pohdinnoista ko. partikkelien luonteesta. Tarkoitus ei ollut väittää, että elektronimikroskooppikuvista voi päätellä yhtä tai toista myllyn vaikutuksesta makuun. Jokainen lukija saa tehdä omat päätelmänsä ja jos linkatussa ketjussa kaavaillut standardoidut myllyvertailut toteutuvat, niin sitten voi olla tarjolla jo vähän enemmän konkretiaa päätelmien tekoon.
Yleisenä ajatuksena olen kyllä sen H-B:n kirjoittajan kanssa samaa mieltä: paahdettu papu on sellaista kamaa, jota ei voi tarkasti työstää, joten hurjimmat nykyarviot myllyjen vaikutuksesta lopputulokseen vaikuttavat epäuskottavilta. Myllyn terät luovat olosuhteet, joissa pavut murskautuvat pääasiassa toisiaan vasten, eli myllyn vaikutus on epäsuora. Niinpä vertaus kissojen paimentamisesta on aika osuva.
Nyt en siis ole rankaisemassa - kysyn vain ihan suoraan, etten tulkitse väärin: Millaista hömppää tarkoitat ja miksi se on mielestäsi hömppää?
Paras esimerkki hömpästä on minusta se vielä viitisen vuotta sitten täysin yleisenä totuutena pidetty ajatus, että hyvän myllyn terät vuolevat pavusta lastuja. Suurten kartioteräisten myllyjen maagisuus on myös aika epäuskottavaa, koska eroja suuriin ja keskisuurin levyteräisiin ei oikein tunnuta saavan esillä vertailusessioissa.
Sitten on tietysti monien uuden myllyn ostaneiden kokemukset, joissa lyhyen kokemuksen, sattumanvaraisten papujen ja vähän rinnakkaisvertailun (jos minkään) pohjalta todetaan, että uusi on parempi. Näissä on epäuskottavaa, että psykologisten tekijöiden siivoamisen jälkeen jäljelle jää merkittävää määrää myllyjen todellista eroa. Myllyä päivittäessä ostetaan kalliimpi ja hölmöhän se on, joka ostaa yhtä hyvän kalliimmalla.
Myllyä etsivän on aika vaikea muodostaa totuudenmukaista kuvaa nettifoorumeita lukemalla (ja muita tietolähteitä ei ole). Tilanne on kyllä parempi kuin joitakin vuosia sitten.
-
Yleisenä ajatuksena olen kyllä sen H-B:n kirjoittajan kanssa samaa mieltä: paahdettu papu on sellaista kamaa, jota ei voi tarkasti työstää, joten hurjimmat nykyarviot myllyjen vaikutuksesta lopputulokseen vaikuttavat epäuskottavilta. Myllyn terät luovat olosuhteet, joissa pavut murskautuvat pääasiassa toisiaan vasten, eli myllyn vaikutus on epäsuora. Niinpä vertaus kissojen paimentamisesta on aika osuva.
Faktaa kuitenkin on, että erilaiset myllyt ja erilaiset terät tuottavat erilaisen jakauman. Jos väität (vai väitätkö?) että jakauma ei vaikuta perkolaation kulkuun ja sitä kautta makuun, niin kovasti saat perustella miksei. Sekin että erilaiset myllyt lämmittävät papuja/jauhetta eri tavalla on faktaa ja tämäkin vaikuttaa jauheen käyttäytymiseen ja ominaisuuksiin. Tuolla H-B:n ketjussa kaveri on vain omasta myllystään ottaman näytteen perusteella uumoillut että yksittäisten kahvipartikkeleiden muoto ei voi kovin paljoa vaihdella espressokarkeudella myllystä toiseen.
Suurten kartioteräisten myllyjen maagisuus on myös aika epäuskottavaa, koska eroja suuriin ja keskisuurin levyteräisiin ei oikein tunnuta saavan esillä vertailusessioissa.
Mihin vertailusessioihin viittaat? Toivottavasti johonkin muuhun kuin ristreton sessioon?
Sitten on tietysti monien uuden myllyn ostaneiden kokemukset, joissa lyhyen kokemuksen, sattumanvaraisten papujen ja vähän rinnakkaisvertailun (jos minkään) pohjalta todetaan, että uusi on parempi. Näissä on epäuskottavaa, että psykologisten tekijöiden siivoamisen jälkeen jäljelle jää merkittävää määrää myllyjen todellista eroa.
Päteekö sama espressokeittimiin? Miten esimerkiksi perustelisit Dueton paremmuuden espressokäytössä PID:attuun Silviaan ja näin oleen tämän hankinnan järkevyyden?
Mutta kuitenkin - saahan toisen kokemuksia epäillä varsinkin jos et ole asiaa itse niin kokenut (mutta tässäkin on kyse subjektiivisista asioista ja näin ollen kumpikin voi olla omalla tavallaan oikeassa). Ja varmasti sieltä löytyy paljonkin perusteetonta hehkutusta tietyissä tilanteissa. Omat kokemukseni eri myllyistä ovat olleet lähinnä suodatinkeittelyn puolella ja siellä ero on ollut ainakin minulle itselleni havaittava. Jo ihan siitä lähtien miten jauhe tukkii taikka ei tuki paperifiltteriä, jauhatuskarkeuden säädön vaikutuksen loogisuuteen&toistettavuuteen ja loppujen lopuksi makuun - mazzeriin verrattuna makeampaa ja pehmeämpää. Jos tuo kaikki on psykologista harhaa, niin en valita vaan nautin.
Myllyä päivittäessä ostetaan kalliimpi ja hölmöhän se on, joka ostaa yhtä hyvän kalliimmalla.
Jos hetkeksi pysähdyt miettimään, niin tämä on kommenttina melko asiaton.
-
Tässä nyt tuntuu että viattomaksi tarkoitettu linkki saatesanoineen on lähtenyt ihan käsistä... Tarkoitus ei ollut järisyttää kenenkään maailmankuvaa tai loukata kenenkään näkemyksiä siitä, että mitä eroja myllyjen välillä on.
Myllyistä tiedetään varsin vähän, toisaalta siksi että niistä ei ole oltu niin kauhean kiinnostuneita kuin vasta lähiaikoina ja toisaalta siksi, että itse prosessi on varsin monimutkainen. Espressouutto ei ole ihan yhtä hankala tapaus, koska siihen vaikuttavat tekijät ovat helpommin ymmärrettäviä (paine, lämpötila, virtaus), toki melkoinen mysteeri se on sekin. Koska kumpikaan näistä ei ole varsinaisesti ihmiskunnan kohtalonkysymys, niin kovin paljon paukkuja ilmiöiden tarkempaan tutkimukseen ei ole laitettu ja niinpä joudutaankin luottamaan pitkälti valmistajien ja kahviharrastajien näkemyksiin.
Meillä on siis varsin vaikeasti ymmärrettävä ilmiö (myllyn vaikutus kahvin makuun) ja sitä tutkailemassa myllynvalmistajien ja kahviharrastajien joukko. Eli toisin sanoen, ei varsinaisesti mikään totuudenmukaisten johtopäätösten tekemiseen erikoistunut porukka. Lopputuloksena minun mielestäni on, että kyseisestä ilmiöstä sanotaan aika paljon asioita, joille ei ole kunnollisia perusteita. Eikä siinä mitään moitittavaa ole, saahan sitä harrastaja foorumilla keskustella ja toisaalta valmistaja omia tuotteitaan esittää hyvässä valossa. Tietty pilke silmäkulmassa olisi kuitenkin hyvä säilyttää, eli muistaa, että tästä jauhamisasiasta ei niin kauhean paljon tiedetä.
Ehkä omasta taustastani johtuen lähestymistapani on kyyninen, eli kunnollisen näytön puuttuessa oletan myllyjen välisten erojen puuttuvan. Mielelläni näkisin sitä näyttöä, siis nimenomaan sellaisia vertailuja, joissa on myös arvioitu että onko lopputulos ollut sattuman kauppa vai todellinen ero. Toki nyt sitten riippuu tilastollisen päättelyn koulukunnasta, että onko tämä minun lähestymistapani objektiivinen vai ihan yhtä subjektiivinen kuin kaikkien muidenkin.
Ja toki minäkin uskon että myllyjen välillä on eroja, ehkä vaan uskon vähän pienempiin eroihin kuin kahviharrastajat keskimäärin.
Myllyä päivittäessä ostetaan kalliimpi ja hölmöhän se on, joka ostaa yhtä hyvän kalliimmalla.
Jos hetkeksi pysähdyt miettimään, niin tämä on kommenttina melko asiaton.
Pahoitteluni kaikille loukatuksi tulleille. Rehellisesti sanoen minä en kyllä yhtään keksi, mitä asiatonta tuossa oli? Se oli yritys esittää kansanomaisesti se itselleen asioiden perustelemisen tarve, joka myllyä päivittäessä syntyy. Eritoten koska yleensä päivitykseen liittyy melkoisen rahamäärän satsaus. Lausahduksen kohteena oli ihmisluonne ylipäänsä, eivät ketkään henkilöt sinänsä.
-
Tässä nyt tuntuu että viattomaksi tarkoitettu linkki saatesanoineen on lähtenyt ihan käsistä... Tarkoitus ei ollut järisyttää kenenkään maailmankuvaa tai loukata kenenkään näkemyksiä siitä, että mitä eroja myllyjen välillä on.
Ei täällä ole järissyt saatikka loukkaannuttu :) Halusin vain selvyyttä (tulkitsemaani) voimakkaaseen näkemykseesi myllyjen "erottomuudesta".
Tähän väliin voisi laitaa yleisen kommentin - johtuen lähinnä tietyntyyppisen keskustelun puuttumisesta/kuihtumisesta tällä foorumilla. Tuntuu jotenkin että väki on "varpaillaan" eikä uskalla esittää kommentteja/ajatuksiaan. Tai jos näihin kommenteihin vastataan, kommentoidaan, taikka niistä kysytään kysymyksiä selvyyden saamiseksi, jne. niin homma menee helposti "varpailleen"/puolustuskannalle. Vai olenko ainoa joka kokee näin?
Tämä on joka tapauksessa allekirjoittaneen mielestä jollain tavalla masentavaa - ottaen huomioon että me kaikki olemme amatöörejä tällä alalla ja haluamme varmastikin kartuttaa ymmärrystämme/ajatuksiamme. Itse ainakin koen että oman ajattelun selittäminen vastaamalla toisen kysymykseen selkeyttää omaa ajattelua, ja mikäli tässä vaiheessa sattuu törmäämään "haksahdukseensa", niin mikäs sen mukavampaa. Tästä syystä myös tykkään esittää tarkentavia kysymyksiä - vaikkakin voisin suoraan esittää oman näkemykseni asiasta. En tiedä koetaanko nämä sitten turhan suoraviivaisina/henkilökohtaisina?
(Aleksi: tuo ylläoleva ei siis tarkoita että olisit mielestäni tässä ketjussa väärässä - en vain täysin ymmärrä näkemystäsi tällä hetkellä).
Mutta takaisin aiheeseen:
Myllyistä tiedetään varsin vähän, toisaalta siksi että niistä ei ole oltu niin kauhean kiinnostuneita kuin vasta lähiaikoina ja toisaalta siksi, että itse prosessi on varsin monimutkainen.
Jauhamisesta/jauhautumisesta itsessään pitäisi löytyä paljonkin dokumentoitua tutkimustulosta. Näiden ongelmana vain on vaikea "tavoitettavuus" kun vaativat yleensä rahanvaihtoa taikka ovat liikesalaisuuksia. Esimerkiksi se mitä nyt Home-Baristan puolella tullaan toteuttamaan on varmasti jossainpäin maailmaa jo tehty - nyt vain pääsemme kaikki nauttimaan mahdollisista tuloksista ja lisäksi tässä hommassa on vahvasti taustalla pyrkimys ymmärtää "laatua" eikä niinkään itse mekaanista tapahtumaan (eli olisi mahdollista löytää jonkinlaista yhteistä tekijää ns. "helposti säädettäville" taikka tasalaatuisille myllyille ja miten tämä kaikki voisi liittyä koettuihin makueroihin jne.)
Meillä on siis varsin vaikeasti ymmärrettävä ilmiö (myllyn vaikutus kahvin makuun) ja sitä tutkailemassa myllynvalmistajien ja kahviharrastajien joukko. Eli toisin sanoen, ei varsinaisesti mikään totuudenmukaisten johtopäätösten tekemiseen erikoistunut porukka.
Unohdat nyt ammattilaiset tästä yhtälöstä. Siltä taholtahan on tullut vaikka kuinka (pitkään) kommenttia myllyjen eroista - heilläkään ei vain ole kovin tarkkaa käsitystä siitä mistä nuo erot johtuvat. Yksi ilmeinen on tietysti tuo toistettavuusaspekti - eli toistettava mylly vähentää yhden muuttujan vaikutusta ja näin keskimääräinen maku voi ehkä parantua. Tarkkaa käsitystä vain ei ole siitä miksi mylly jokin "toistaa" helposti ja miksi jokin mylly ei jne.
Ehkä omasta taustastani johtuen lähestymistapani on kyyninen, eli kunnollisen näytön puuttuessa oletan myllyjen välisten erojen puuttuvan.
Syytön kunnes toisin todistetaan vaiko syyllinen kunnes toisin todistetaan? ;)
Laitetaan kevennys analyyttisestä ajattelusta:
A mathematician, a physicist, and an engineer were traveling through Scotland when they saw a black sheep through the window of the train.
"Aha," says the engineer, "I see that Scottish sheep are black."
"Hmm," says the physicist, "You mean that some Scottish sheep are black."
"No," says the mathematician, "All we know is that there is at least one sheep in Scotland, and that at least one side of that one sheep is black!"
Pahoitteluni kaikille loukatuksi tulleille. Rehellisesti sanoen minä en kyllä yhtään keksi, mitä asiatonta tuossa oli? Se oli yritys esittää kansanomaisesti se itselleen asioiden perustelemisen tarve, joka myllyä päivittäessä syntyy. Eritoten koska yleensä päivitykseen liittyy melkoisen rahamäärän satsaus. Lausahduksen kohteena oli ihmisluonne ylipäänsä, eivät ketkään henkilöt sinänsä.
Lähinnä siinä oli tuo termin "hölmö" käyttäminen - sen kanssa kun saa olla varovainen (synonyymeinä: houkka, kollo, pölhö, pöljä, pölkkypää, pöllö, pölvästi, taulapää, tohelo, tollo, tolvana, tomppeli, typerys, ääliö) ja mieluummin olla käyttämättä (mielestäni). Se että esimerkiksi samasta tuotteesta toinen maksaa 100 euroa ja toinen 200 euroa, ei tee toisesta hölmöä. Taikka jos Lada ja Mersu ovat yhtä hyviä siinä mielessä että kummallakin pääsee paikasta A paikkaan B, ei tee naapurista joka osti Mersun hölmöä... jne. Mutta kiitokset (kärsivällisestä) selvennyksestä - ymmärrän nyt että tarkoitit sen jollain tavalla positiivisessa mielessä.
-
Tarkkaa käsitystä vain ei ole siitä miksi mylly jokin "toistaa" helposti ja miksi jokin mylly ei jne.
Schoemerhan tarjoaa osittain syyksi tähän eroja myllyjen jauhatuskoon jakaumassa. Myllyt, jotka jauhavat enemmän hienojakoisia partikkeleita, ovat toisaalta juhlittuja makunsa puolesta (eli juuri ne isot konikaaliset) mutta toistettavuuden kautta taas häviävät myllyille joiden jakauma taas painottuu isompiin partikkeleihin. Ajastimen käyttö liittyy myös toistettavuuteen. Johtuu varmaan jauhatuskanavan koosta mutta tuntuisi siltä, että esim. Roburin annoskoko heittelee enemmän kuin Anfimin tai mahlkönigin.
-
Schoemerhan tarjoaa osittain syyksi tähän eroja myllyjen jauhatuskoon jakaumassa. Myllyt, jotka jauhavat enemmän hienojakoisia partikkeleita, ovat toisaalta juhlittuja makunsa puolesta (eli juuri ne isot konikaaliset) mutta toistettavuuden kautta taas häviävät myllyille joiden jakauma taas painottuu isompiin partikkeleihin. Ajastimen käyttö liittyy myös toistettavuuteen. Johtuu varmaan jauhatuskanavan koosta mutta tuntuisi siltä, että esim. Roburin annoskoko heittelee enemmän kuin Anfimin tai mahlkönigin.
Tuohon kommenttina, että ilmeisesti levyterilläkin on mahdollista saada monenlaista jakaumaa aikaiseksi.
Ainakin ristreton, ainakin testaajille, kammottavan myllyjen titaanitestin jälkipuintina tehdyissä jakaumamittauksissa Anfimissa ja Roburissa oli selkeästi muista erottuva hiukkasjakauma. Kummallakin siis sellainen joka yleensä liitetään isojen kartioteräisten ominaisuudeksi vaikka ainoastaan näistä toisessa on kartioterät.
-Mikko-
-
Ei täällä ole järissyt saatikka loukkaannuttu :) Halusin vain selvyyttä (tulkitsemaani) voimakkaaseen näkemykseesi myllyjen "erottomuudesta".
Sen verran pitää tarkentaa, että minulla ei ole voimakkaita näkemyksiä myllyjen suorituskyvyn erottumuudesta, vaan minulla on voimakkaita näkemyksiä siitä, että miten paljon myllyjen eroista voi nykytiedon valossa kohtuullisella varmuudella sanoa.
En siis ole titaanimyllyjen vastustaja, vaan sen sijaan olen titaanimyllykriittinen. :)
Tästä syystä myös tykkään esittää tarkentavia kysymyksiä - vaikkakin voisin suoraan esittää oman näkemykseni asiasta. En tiedä koetaanko nämä sitten turhan suoraviivaisina/henkilökohtaisina?
Jos kirjoitusta ei ole tarkoitettu varsinaisesti tieteelliseksi julkaisuksi, niin sen yksityiskohtainen repostely helposti tuntuu hyökkäävältä, olipa vastaajan tarkoitusperät mitkä tahansa (koska internetissä niitä ei voi tietää). Varmaan itse kunkin on hyvä aluksi koittaa ymmärtää mitä kirjoittaja pohjimmiltaan haluaa sanoa ja sitten vasta ruveta muotoilemaan omaa vastinettaan. Monilla muilla harrastefoorumeilla toki toiminta on reippaampaa - siirrytään heti kättelyssä henkilökohtaiseen haistatteluun. Onneksi ei täällä.
Jauhamisesta/jauhautumisesta itsessään pitäisi löytyä paljonkin dokumentoitua tutkimustulosta. Näiden ongelmana vain on vaikea "tavoitettavuus" kun vaativat yleensä rahanvaihtoa taikka ovat liikesalaisuuksia.
Onko näin? Ne vähät tiedonjyvät, mitä valmistajilta tippuvat, vaikuttavat aika vaatimattomilta. Esimerkiksi seuratessa Baratzan Kylen kiitettävän avointa foorumikirjoittelua minusta näkee, että ainakaan ko. puljussa ei nyt niin kauhean syvällisesti ole myllyjen jakaumiin perehdytty.
Lähinnä siinä oli tuo termin "hölmö" käyttäminen - sen kanssa kun saa olla varovainen (synonyymeinä: houkka, kollo, pölhö, pöljä, pölkkypää, pöllö, pölvästi, taulapää, tohelo, tollo, tolvana, tomppeli, typerys, ääliö) ja mieluummin olla käyttämättä (mielestäni).
Ilmeisesti minulla on päässäni aika asiaton sanavarasto, koska en onnistu keksimään mitään korrektimpaa vaihtoehtoa. Fiksuusrajoitteinen? Kuulostaa kyllä aika hölmöltä sekin... Toisaalta epäkorrekti sana on tuossa myös juuri se mitä tarvitaan: ihminen ei halua olla fiksuusrajoitteinen, eikä ainakaan hölmö, puhumattakaan ääliöstä. Myllyn hankkiminen ei tee hänestä mitään noista edellä mainituista, mutta jos mielessä kytee epävarmuus asian suhteen, niin aika monin psykologisin kokein on näytetty, että nk. kognitiivinen dissonanssi saa hänet järkeilemään valinnan oikeaksi joka tapauksessa. Neutraali adjektiivi ei sen sijaan synnytä mitään tarvetta selitellä asiaa itselleen.
Ja lopuksi toinen linkki, Home-Baristassa on samoista lähtökohdista päädytty vähän vastaavaan, mutta aikalailla suorasanaisempaan "jatkokeskusteluun". Jospa tuosta projektista vielä jotain hyvää tulisi...
http://www.home-barista.com/grinders/tgp-ii-particle-distribution-analysis-of-grinder-adjustments-t15303.html
-
Jos kirjoitusta ei ole tarkoitettu varsinaisesti tieteelliseksi julkaisuksi, niin sen yksityiskohtainen repostely helposti tuntuu hyökkäävältä, olipa vastaajan tarkoitusperät mitkä tahansa (koska internetissä niitä ei voi tietää). Varmaan itse kunkin on hyvä aluksi koittaa ymmärtää mitä kirjoittaja pohjimmiltaan haluaa sanoa ja sitten vasta ruveta muotoilemaan omaa vastinettaan.
Mutta tällöin siitä katoaa helposti nimenomaan se keskustelu ja syntyy vain puuduttavan pitkiä vastinerimpsuja. Lisäksi tällaisissa tilanteissa vastapuolella ei toisinaan saata edes olla omaa tarkkaa näkemystä asiasta - kysymys vain syntyy kun ei pysty allekirjoittamaan toisen osapuolen kaikkia perusteluita ja näin päätymään samaan lopputulokseen päättelyketjussa. Silloin kysymys on luontevaa kohdistaa suoraan "ongelman ytimeen". Nettikeskustelu poikkeaa toki interaktiivisuuden puutteesta johtuen normaalista keskustelusta, jossa tällaisia tarkentavia kysymyksiä voidaan tehdä luontevasti jo kesken selostuksen.
Toki emme ole tiedettä tekemässä - mutta tuntuu jotenkin nurinkuriselta jos vaadimme tieteellistä näyttöä keskustelun kaltaisista asioista, mutta oman kritiikin/näkemyksen/mutun perusteluun suhtaudutaan nihkeästi.
Onko näin? Ne vähät tiedonjyvät, mitä valmistajilta tippuvat, vaikuttavat aika vaatimattomilta. Esimerkiksi seuratessa Baratzan Kylen kiitettävän avointa foorumikirjoittelua minusta näkee, että ainakaan ko. puljussa ei nyt niin kauhean syvällisesti ole myllyjen jakaumiin perehdytty.
Ottaen huomioon miten vauhdikkaasti Ditting toimitti Überprojektille heidän haluamansa kaltaiset terät (lähettivät oleellisesti jakaumatoiveen), niin en ihan yritys/erehdys menetelmään tässä tilanteessa usko. Ja sitten on tietysti kaikki yleinen kirjallisuus jauhamisesta ja jauheen analysoimisesta. Illyssä jauhatuskappale (14 sivua) on tosin niukkalähteisimmästä päästä.
Ilmeisesti minulla on päässäni aika asiaton sanavarasto, koska en onnistu keksimään mitään korrektimpaa vaihtoehtoa. Fiksuusrajoitteinen? Kuulostaa kyllä aika hölmöltä sekin... Toisaalta epäkorrekti sana on tuossa myös juuri se mitä tarvitaan: ihminen ei halua olla fiksuusrajoitteinen, eikä ainakaan hölmö, puhumattakaan ääliöstä. Myllyn hankkiminen ei tee hänestä mitään noista edellä mainituista, mutta jos mielessä kytee epävarmuus asian suhteen, niin aika monin psykologisin kokein on näytetty, että nk. kognitiivinen dissonanssi saa hänet järkeilemään valinnan oikeaksi joka tapauksessa. Neutraali adjektiivi ei sen sijaan synnytä mitään tarvetta selitellä asiaa itselleen.
Ongelmaahan ei ole jos määrittelee oman toimintansa hölmöksi (tai fiksuusrajoitteiseksi) - tällöinhän siinä peilaa itseään omilla kriteereillään. Mutta jos tekee yleistäen tällaisia arvioita toisten toiminnasta - kun ei tiedä heidän valintojensa taustoja/tarkoitusperiä - niin tällöin mennään helposti epäkorrektin puolelle. Pointti on siinä, että kukin saa ostaa mitä haluaa omilla rahoillaan ilman että se tekee heidän toiminnastaan/heistä hölmöä.
Mutta ymmärsin siis nyt että halusit todeta ikäänkuin: "kalliimmasta myllystä koituva etu saattaa olla todellisuudessa vain näennäistä ja näin ollen olla tietyissä tilanteissa taloudelliselta kannalta harkitsematon teko". :)
Ja lopuksi toinen linkki, Home-Baristassa on samoista lähtökohdista päädytty vähän vastaavaan, mutta aikalailla suorasanaisempaan "jatkokeskusteluun". Jospa tuosta projektista vielä jotain hyvää tulisi...
http://www.home-barista.com/grinders/tgp-ii-particle-distribution-analysis-of-grinder-adjustments-t15303.html
Ken Kettu on kyllä toisinaan melkoinen tapaus. :)
-
Illyssä jauhatuskappale (14 sivua) on tosin niukkalähteisimmästä päästä.
Se on tosiaan aika niukkalähteinen, tarkalleen aiheeseen osuu oikeastaan kirjoittajan itsensä konferenssipaperi, joka käsittelee kahvinjauhamisen simulointia tietokoneella. Sitten on kolme textbookkia, jotka käsittelevät jauhamista ja jauheita yleisesti, Illyn patenttihakemus ja pari juttua jakaumien mittaamisesta. Eli tämän perusteella saisi kuvan, että joko on tehty kirjallisuuskatsaus huolimattomasti tai sitten sitä kirjallisuutta ei ihmeemmin ole. Jostain yksittäisestä kärpäsen silmän proteiinista on kirjoitettu varmasti tuhansia kertoja enemmän kuin tuosta kahvinjauhamisen viitelistasta löytyy viitteitä. :)
-
Jotain aiheeseen liittyvä yleistä asiaa löytyy täältä:
http://www.mpechicago.com/coffee/news/resources/
http://www.mpechicago.com/coffee/news/presentations_articles/
Tosin kyseisen myllyvalmistajan myllyt ovat pääosin jo "Übertitaaneita" :)
-
http://www.mpechicago.com/coffee/news/resources/
http://www.mpechicago.com/coffee/news/presentations_articles/
Jos olet kahlannut nuo läpi, niin löytyykö sieltä lisävalaistusta siitä, että miten myllyt tuottavat erilaisia jakaumia ja toisaalta mikä jakaumien vaikutus on? Varsinkin jälkimmäistä käsitellään jonkun verran Illyssä ja Raon kirjoissa, mutta aika moni asia jää niissä avoimeksi.
-
Jos olet kahlannut nuo läpi, niin löytyykö sieltä lisävalaistusta siitä, että miten myllyt tuottavat erilaisia jakaumia ja toisaalta mikä jakaumien vaikutus on?
Melkein kaikissa noissa käsitellään jakaumia ja niiden vaikutusta. Mutta kaikissa on keskeinen ajatus että jakaumaa pyritään säätämään/hakemaan tarkoituksella. Espressoa koskien kannattaa vilkaista täältä viimeinen sivu (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/GRINDING_PAGESno_crops.pdf) (Bimodal, ... jne.), Turkkilaista koskien tämä (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/TurkishPerfection.pdf) (tuolla otetaan lämpöaspekti huomioon). Ja sitten perinteisiin menetelmiin tämä (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/COFFEE_GRINDING_Nov03.pdf).
Noissa alkuperäisissä linkeissä oli idea lähinnä näyttää yksi myllyvalmistaja joka esittelee "jakaumatietouttaan" (ovat tosin erikoistuneet teollisiin myllyihin ja rullatyyppisiin, joten ei sinällään vastaa tilannettamme). Kyse on toki markkinointimateriaalista, mutta antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä millä tasolla ainakin tämä yksi myllyvalmistaja näitä asioita ajattelee.
-
Espressoa koskien kannattaa vilkaista täältä viimeinen sivu (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/GRINDING_PAGESno_crops.pdf) (Bimodal, ... jne.), Turkkilaista koskien tämä (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/TurkishPerfection.pdf) (tuolla otetaan lämpöaspekti huomioon). Ja sitten perinteisiin menetelmiin tämä (http://www.mpechicago.com/coffee/images/uploads/pdfs/COFFEE_GRINDING_Nov03.pdf).
Espresso-osuus on aika kiinnostava, koska siinä sanotaan että hituset lisäävät uuttomispinta-alaa ja isommat partikkelit mahdollistavat veden virtaamisen (eli ilmeisesti estävät tukkeutumisen). Ajatus on aika päinvastainen kuin normaalisti: hituset toimivat kahvikakun virtauksen säätelijänä, kun taas isommat partikkelit uuttavat suurimman osan mausta. Kun ottaa huomioon että hitusten osuus kokonaispainosta on hyvin pieni, niin tämä yleisempi teoria vaikuttaa uskottavammalta, eli että hitusten merkitys on lähinnä virtauksen säätelijänä.
Noissa alkuperäisissä linkeissä oli idea lähinnä näyttää yksi myllyvalmistaja joka esittelee "jakaumatietouttaan" (ovat tosin erikoistuneet teollisiin myllyihin ja rullatyyppisiin, joten ei sinällään vastaa tilannettamme). Kyse on toki markkinointimateriaalista, mutta antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä millä tasolla ainakin tämä yksi myllyvalmistaja näitä asioita ajattelee.
Kyseinen valmistaja kieltämättä on yllättävän tietoinen tuotteidensa "kulinaarisista" ulottuvuuksista. Toki eihän noissa mitään ihmeempää uutta kerrota, eli jää vielä kysymysmerkiksi että miten paljon liikesalaisuuden puolelle jäävää tietoa heillä on hallussaan. Veikkaisin että nämä teollisemmat valmistajat ovat paremmin perehtyneitä asiaan kuin tyypilliset kahvilamyllyjen valmistajat, luonnollisesti kodinkoneyhtiöistä puhumattakaan.
Ja toki jakaumien merkityksen korostamisessa lienee taustalla se että omissa tuotteissa ne on paremmin kontrolloitu kuin kilpailijoilla - merkitys lopputuloksen kannalta onkin sitten oma juttunsa, varsinkin siinä vaikeimmassa prosessissa eli espressouutossa. Minun silmiini ei ainakaan osunut mainintaa siitä, että olisi sokkomaistatettu omaa ja toisen firman myllyä testiryhmälle. Mutta joka tapauksessa aiheeseen oli paneuduttu ja vuosikymmenien ajan.
Sekin kävi selväksi että seuraavaksi myllyksi haluaisin kovin mielellään tuollaisen rullateräisen mallin. Milloinkohan niitä rupeaa saamaan keittiön kaappien alle sopivassa kokoluokassa? :)
-
Sekin kävi selväksi että seuraavaksi myllyksi haluaisin kovin mielellään tuollaisen rullateräisen mallin. Milloinkohan niitä rupeaa saamaan keittiön kaappien alle sopivassa kokoluokassa? :)
Vanhoja rullateräisiä käsimyllyjä on kyllä olemassa, vaikeaa varmaan on löytää hyväkuntoisia yksilöitä joissa terän säädötkin vielä toimivat..
-
Vanhoja rullateräisiä käsimyllyjä on kyllä olemassa, vaikeaa varmaan on löytää hyväkuntoisia yksilöitä joissa terän säädötkin vielä toimivat..
Olen vähän ymmärtänyt, että rullateräisten kyvykkyyden taustalla on useampien peräkkäisten rullien käyttö. Käsimallit lienevät yksirullaisia?
-
Käsimallit lienevät yksirullaisia?
Ei, kyllä olen nähnyt useampirullaisiakin. Tarkkaa konfiguraatiota rullista en muista, mutta mielikuva on jotenkin pyramidimaisesta (syöttöpuolelta katsottuna väärinpäin) rakenteesta. Ei tullut sitä myllyä ostettua kun oli muuten niin huonossa kunnossa.
-
Nuova Simonelli Oscar setin mukana tulisi Grinta AMMT-mylly.
Onko tästä mitään tietoa?
Voishan sitä ostaa vaikka aika yleisen Rancilio Rockyn, mutta jäisi settialennus saamati...josko tuota voi pitää loistavana valintaperusteena ;-)
-
Nuova Simonelli Oscar setin mukana tulisi Grinta AMMT-mylly.
Onko tästä mitään tietoa?
Voishan sitä ostaa vaikka aika yleisen Rancilio Rockyn, mutta jäisi settialennus saamati...josko tuota voi pitää loistavana valintaperusteena ;-)
Ei tarvita enää vinkkiä, otin sen Grintan.