jos myllyn on hankkinut uutena ja vertaillaan alle 200e myllyä ja 400-600e myllyä voi varaosat olla harmittavan kalliita. mazzerien tapauksessa alle sadalla eurolla saa suunnilleen papusäiliön, terät tai virtakytkimen muut osat ovat jo yli. lisäksi jos ei itse osaa/halua vaihtaa osia niin työ ottaa vielä oman osansa takuun ulkopuolella. käytettyjen tapauksessa tilanne on luonnollisesti eri ja toki vaikkapa superjollyn jälleenmyyntiarvo on ihan kohtuullinen.
Pointti oli lähinnä siinä että Super Jollyn tapauksessa ainoa mitä keskivertokäyttäjä todennäköisesti tulee koskaan tarvitsemaan varaosina ovat nuo terät - tai sitten annostelijasta voi mennä jousta tms. jos kovasti rämpyttää. Terät maksavat sen 23 euroa + posti (ks.
linkki). Jos Jollystä menee moottoria taikka jauhatuskarkeuden säätömekanismia tms. rikki, niin kyse on lähinnä älyttömän huonosta mäihästä tai törkeästä pahoinpitelystä - käyttämällä sitä ei saa kotona hajalle ihan helpolla.
Tilanne ei todellakaan ole millään tavalla täydellinen Demokalla: Kovia nappuloita en ole huomannut. Jauhan filtteriin, ja koko ajan sekoittelen tikulla, lopuksi tasaan pinnan ja mahd ylimääräiset purut tiskialtaaseen. Kevyt tamppaus, sen minkä se selkeästi painuu, ei yhtään enempää. Silti, eroja on shoteissa. Ja kun 250g pussi menee niin nopeasti niin tuntuu että koko ajan saa olla säätämässä myllyä. Yllättävän tarkkaa hommaa
Mutta, silloin kun se onnistuu, niin onpa ilo nakukahvasta katsella kun keskeltä kahvi tulee paksuna häntänä shottilasiin, ja on aluksi melkein pelkkää cremaa.
Weissauksen ideana on vimmattu vispaus. Rauhallinen sekoittelu filtterissä voi itseasiassa jopa huonontaa tilannetta, varsinkin jos käytettävä tikku on paksu (=pakkaa jauhetta aina johonkin suuntaa) tai liikuttelu on jotenkin järjestelmällistä. Ideana on siis saada jauhe täysin sekaisin ikäänkuin jonkinlaisen "satunnaislukugeneraattorin" läpi jolloin lopputulos olisi mahdollisimman homogeeninen. Itse weissaan erillisessä lasissa (lasia kallistellen) ja kaadan jauheen vasta siitä portafiltteriin. Suoraan filtterissä weissaamisen ongelmana on että ne pikkuhituset hakeutuvat helposti valmiiksi kakun pohjaosiin (kuvittele ämpärillinen pieniä ja isoja kuulia - ämpäriä hämmentämällä pienet kuulat hakeutuvat alaosiin ja isot "nousevat" pinnalle). Noiden pikkuhitusten olisi tarkoitus olla tasaisesti ympäri jauhetta ja sitten uuton aikana ne "virtaavat" veden/kahvin mukana filtterin alaosiin - kyse on siis viratusdynaamisista eroista. Lasissa weissatessa tuota kasautumisefektiä voi minimoida kun lasia on mahdollista kallistella huomattavasti enemmän puolelta toiselle.
Ja ainoa tapa todeta onko weissaamisesta hyötyä vai ei on tosiaan nakukahva (ja maistaminen). Paakullisuus taikka paakuttomuus ei välttämättä tee siitä tarpeellista taikka tarpeetonta.
Yksi asia mikä tuli mieleen: kuinka tarkasti saat kontrolloitua annoksen koon? Onhan käytössä vaaka? Ja suosittelisin tekemään niin että hopperi täynnä papuja jauhat silmämääräisesti/painoa tarkkaillen erilliseen lasiin ja tarvittaessa heität sen yli mennen pari grammaa veks. Nimittäin papujen etukäteen punnitseminen ja tälla tavalla annos kerrallaan jauhaminen tuo oman muuttujansa peliin - mylly ei jauha papuja kuten se on suunniteltu jauhamaan.