Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: Kotibaari - Lokakuu 09, 2009, 10:25:37 ap
-
Läpihuuhtelin essokoneeni ensimmäistä kertaa sen noin vuoden mittaisen eliniän aikana. Helsinkiläistä vesijohtovettä siitä on laskettu läpi, ja ajattelin, että nyt olisi jo korkea aika putsata röörit.
Ostin Kaffecentralista Puly Cleaner baby ecologico -nimistä kalkinpoistoainetta. Tein kuten heidän ohjeensa neuvoivat: sekoitin annospussillisen ainetta veteen ja kaadoin sen koneen vesisäiliöön. Täytin sen vedellä. Sitten laskin pari kupillista vettä höyrypillin vedenlaskutoiminnolla, jonka jälkeen jätin liuoksen vaikuttamaan noin vartiksi. Ajoin nesteen ulos niin pitkään kuin kone antoi, eli kaikki miinus ehkä noin 0,5-1 litra. Ja senkin jälkeen kuin pumppu oli pysähtynyt, annoin kaiken lirua läpi. Otin vesisäiliön pois ja tiskasin sen koneessa. Tämän jälkeen kello oli niin paljon, etten viitsinyt enää metelöidä ja tehdä huuhtelua loppuun, vaan annoin aineen seistä yön yli.
Aamulla, kun täytin säiliön puhtaalla vedellä ja aloin huuhdella säiliöllistä läpi, huomasin, että läpitulevassa vedessä on metallisia hiutaleita, jotka kiiltelevät valossa. Ne ovat vähentyneet hieman, mutta eivät hävinneet. Niitä tulee sekä höyrypillistä että gruposta.
Pelkään siis, että olen onnistunut syövyttämään jotakin metallia koneen sisältä. Kone on Vibiemme Domobar, yksiboilerillinen puoliautomaattikone, jossa E61-gruppo.
-
Tuo on yleistä. Metalli on ilmeisesti peräisin grupon kromauksesta? Kannattaa juoksuttaa vettä läpi niin kauan että hiluja ei tule. Ja tuota tehdessä muistaa että pumppu kaipaa huilia aina välillä.
-
Okei, täytyy katsoa. Nyt on kolme säiliöllistä (á 2 litraa miinus se loppuvara ehkä 0,5 litraa) valutettu, eikä hilut oo vielä loppunu. Myös höyrypillistä taisi tulla, katson vielä.
-
Kyllä hituja on myös höyrypillistä tulevassa vedessä, eli ei kai se voi olla peräisin vain gruposta...
-
Kyllä sitä vieläkin tulee... Mä alan olla huolissani.
-
Tässä vähän vinkkiä:
http://coffeetime.wikidot.com/metal-flakes-after-descaling
Tuon linkin logiikalla pillistä tulevat voisivat olla peräisin pillin "nivelestä"?
-
Ja vielä lisää:
http://www.home-barista.com/espresso-machines/chrome-flaking-after-descaling-andreja-t6285.html
-
Kiitos, täytyy siis seuraavaksi kokeilla takaisinhuuhtelua vedellä ja Puly Caffilla.
Mutta mikä on pillin nivel?
-
Takaisinhuuhtelu taisi hieman auttaa, muttei poistanut hileitä kokonaan. Ja edelleen, myös höyrypillistä niitä tulee, joten voiko ne kaikki todella olla gruposta peräisin?
-
Okei, nyt olen ajanut ehkä viisi säiliöllistä vettä läpi ja takaisinhuuhdellut vedellä ja Puly Caffilla yhden proseduurin verran, siis vähän vajaat kymmenen kertaa noin teelusikallisella ainetta. Takaisinhuuhtelu auttoi ehkä vähän, muttei poistanut ongelmaa. Hituset ovat siis mitoiltaan alle millin kanttiinsa ja näyttävät valkeassa kupissa mustilta kunnes niihin osuu valo. Silloin ne näyttävät kromisilta.
Tällä hetkellä olen enemmän huolissani höyrypillistä tulevista hitusista. Grupon hilut saattaa olla enempi asiaankuuluvia, koska muillakin on niitä ollu. Samoin niiden pitäis kai jäädä kahvikakkuun kiinni. Saattaa ne tosin tukkia jotain reikiäkin siellä. Höyrypilliä en uskaltaisi käyttää vielä ollenkaan. Ja edelleen: tulevatko hilut syvemmältä laitteesta, jos ne kerran siihenkin kulkeutuvat?
Mikähän tässä nyt seuraava siirto olis? Pitäiskö mun vielä yrittää voidella sitä grupon vipua? Ja millä mä sen tekisin? Pitäiskö mun viedä suosiolla koko masiina huoltoon? Cafetorialla on nykyään Vibiemmen huolto, mutta niiden mekaanikko ei oo tänään paikalla, vaan vasta maanantaina. En tiedä kuinka hyvin Kaffecentralenin tyypit tietäis juuri tästä koneesta.
-
Grupon hilut saattaa olla enempi asiaankuuluvia, koska muillakin on niitä ollu.
Tarkemmin sanoen, en ole vielä lukenut kokemuksia, joiden mukaan höyrypillistä tulisi hiluja. En tosin vielä lukenutkaan kuin nuo linkitetyt sivut.
-
Tarkemmin sanoen, en ole vielä lukenut kokemuksia, joiden mukaan höyrypillistä tulisi hiluja. En tosin vielä lukenutkaan kuin nuo linkitetyt sivut.
Näihin törmää todella usein, joten kannattaa surffailla englanninkielisillä foorumeilla ja lukea kokemuksia. Ja kerro lyhyt yhteenveto sitten tännekin. Nuo mitä linkitin oli vaan Googlella pikaisesti haettuja, eli varmaan parempiakin neuvoja löytyy.
Pillin nivelellä tarkoitan sitä kohtaa, jossa liikkuva pilli kiinnittyy koneeseen. Siinähän on siis kaksi metallia puristettu vastakkain ja jos ne menettävät voitelunsa, niin on mahdollista että pillin liikuttelu hioo pieniä metallihiukkasia. Tällöin melkein pitää ottaa pilli irti ja rasvata se kohta, koska kahvirasvaa sinne ei päädy. Toinen vaihtoehto on että kyseessä on pillin kromaus, joka irtoilee. Tällöin ei auta kuin jynssätä pillin sisusta, jos ongelma ei muuten ota ratketakseen.
-
Kone on Vibiemme Domobar, yksiboilerillinen puoliautomaattikone, jossa E61-gruppo.
Ei kannata hätäillä.
En oikein usko että kyseessä olisi pillin nivel - vaan gruposta nuo ovat. Jos irroitat grupon yläosasta "sienen" siitä isommasta ruuvista kääntämällä niin näet mistä irronnut kromi on peräisin (jakoavain kannattaa suojata niin ei tule lommoa pinnoitteeseen). Itselläni toinen puoli tuosta sienestä on melko läikikäs ja kärsii siis selvästä krominpuuteesta.
Samalla kun tuo sieni on irti, niin voit todeta miten vesi grupolle tulee: siellä on heti sienen vieressä kaksi boileriin menevää putkea. Siellä on kaksi putkea koska näin vesi kiertää itsekseen boilerista grupolle ja takaisin boileriin ja gruppo lämpenee/pysyy kuumana. Paluuveden mukana sitä kromihilua päätyy sitten melko todennäköisesti takaisin boileriin.
Tuota kromihitua on siis varmasti jokaisen E61 koneen boilerissa - yksiboilerisessa sen vaan huomaa kun höyryhanan kautta otetaan myös vettä, HX:ssä sitä ei huomaa kun sieltä tulee vain höyryä (ja tuplaboilerisessa sieltä ei oteta mitään pillin kautta).(*) (**) (***)
Kromihitua kertyy sinne sienen ympäristöön yllättävän paljon. Itse putsasin alueen kunnolla samalla kun vaihdoin osia vipumekanismista. Tällöin sieltä ylhäältä oli suoraan "rööri" auki tippa-altaaseen ja hilut lähti pois sinne vettä kaatamalla. Johtuen ilmeisesti sienessä olevasta kuristimesta (gigleur) tuo irronnut kromi tulee normaalitoiminnassa varsin nihkeästi ulos. Mikäli irroitat sienen, niin älä säikähdä mahdollista pientä "pomppua" - siellä on yksi jousi (grupon vipu kannattaa pitää ala-asennossa).
(*) Lisäys: Tosin HX:sästä otetaan vesihanan kautta vettä pois boilerista. Tuolla sitä pitäisi siis periaatteessa myös näkyä (toisinaan). Itse en ole kiinnittänyt esiintymiseen huomiota - siellä on tosin melko tiukkasilmäinen "sihti" vesiputken päässä - pitääkin avata tässä joskus ja katsoa ettei siellä ole mitään pahempia kertymiä.
(**) Lisäys2: Veden ulostulomekaniikka on tosin HX:ssä ja yksiboilerisessa hieman erilainen. Yksiboilerisesta sitä pumppaa pois pumppu ja periaatteessa yhtäjaksoisesti (pumppua pitää välillä lepuuttaa). HX:ssä kuuma vesi tulee ulos boilerin (höyryn)paineen työntämänä ja sitä saa ulos vain rajallisen määrän kerrallaan - kun veden pinta on liian alhaalla, pitää odottaa että boileri täyttyy ja painetta kertyy takaisin. Tuossa tauossa menee jonkin aikaa ja tänä aikana hilut ennättänevät kertyä takaisin boilerin pohjalle? Eli yksiboilerinen yksinkertaisesti huuhtoutuu tehokkaammin ja siitä runsaampien esiintymien huomaaminen?
(***) Lisäys 3: Ja näin se ajatus kulkee hiljalleen eteenpäin perjantaina... (toivottavasti joku ennätti seuraamaan prosessia vierestä :) ). Eihän sinne boileriin HX tapauksessa tietystikään kromia mene, kun grupon lämpökiero on täysin HX:n sisässä (toisin kun yksi- ja tuplaboilerisissa). Kaikki kromi jää siis HX:ään ja tulee siis aikanaan grupon kautta ulos (boileri pysyy puhtaana).
-
Mikähän tässä nyt seuraava siirto olis? Pitäiskö mun vielä yrittää voidella sitä grupon vipua? Ja millä mä sen tekisin? Pitäiskö mun viedä suosiolla koko masiina huoltoon?
Tämä viesti menikin ensimmäisellä kerralla ohi silmien - en lisäile enää tuohon edelliseen kun on jo lisäyksiä siellä ihan tarpeeksi sekoittamassa.
Grupon vipua voi voidella (antaa vivun toimintaan huomattavaa notkeutta - varsinkin varren voitelu - ja vähentää parin grupon sisäisen tapin kulumista). Mutta tuohon kromiongelmaan siitä ei ole apua (vivun osat ovat ihan puhdasta messinkiä tms. pinnoittamatonta materiaalia). Kromi tulee siis sieltä "ylähäältä" ja suorin tapa vähentää sitä on avata se grupon yläosa (="sieni"). Tuo yläosan avaaminen on siis aivan simppeli operaatio - kääntää vain siitä isommasta (=alimmasta) ruuvista auki. Avatessa sieltä jää käteen se sieni ja sen sisältä löytyvä tiivisteellinen "tappi" sekä jousi. Kiinni menee samalla tavalla/järjestyksessä. Kannattaa kiertää ensin varovaisen lujasti kiinni ja sitten kokeilee blindin kanssa falskaako. Jos falskaa, niin sen verran lisää kireyttä että loppuu (näin säästää sitä silikoni(?)tiivistettä, joita tosin saa uusia melko edullisesti). Jakoavainta käytettäessä kannattaa laittaa avaimeen jonkinlaista suojaa (itse laitoin pari kerrosta maalarinteippiä) ettei tärvele ruuvin kromausta. Ja kun kääntää niin gruppoa kannattaa tukea ettei pääse kovin taipuilemaan rungon liitoskohdastaan.
-
Kiitos jälleen, herrat. Pidän foorumia ajan tasalla, joko tänään tai myöhemmin viikonloppuna.
-
No niin, nyt on operoitu.
Avasin grupon yläruuvin, joka osoittautui alapäästään ontoksi, ja sen keskellä oli parin sentin mittainen, puolen sentin halkaisijainen "verkkoputkilo". Tämänkin kierteestä oli lähtenyt kromia, ja luulin pääseväni helpolla kun putsasin vain sen. Luulin sitä aluksi nimittäin yllämainituksi "sieneksi". Näin ei kuitenkaan ollut, mikä selvisi, kun avasin vielä kaksi kuusiokoloruuvia ison ruuvin molemmilta puolilta. Tällöin tuli mainittu pieni pomppu, ja sieni paljastui.
Sieni olikin pitkälti menettänyt kromiaan, ehkä noin 30-40%. Pyyhin sitä varmaan tusinalla nenäliinalla ja välillä uitin sitä hanan alla ja Fairylläkin hieman käsin pyyhin. Loppuvaiheessa vielä kokeilin pehmeää vanhaa hammasharjaa, koska hituja noin vartinkin puhdistuksen jälkeen edelleen irtoili pikkuhiljaa. Tämän jälkeen vielä muutaman kerran nenäliinaa, vähän kovemminkin puristaen, mutta sitten en enää jaksanut lääppiä. Aina siitä pari hitusta irti sai, jos halusi.
No, sitten kävin vielä jousen ja tiivisteellisen messinkitapin läpi, mutta niissä oli pari hitua vain pinnassa. Kaadoin vielä vettä gruppoon huuhdellakseni näkyvät hituset pois ja laitoin grupon jälleen kasaan.
Höyrypilliä purin sen verran, että pilli oli irti. Koneenpuoleisessa päässä oli muutama peräkkäinen kumitiiviste putken ympärillä. Jokin kiinnityssysteemi siihen varmaan jäi vielä kiinni, sillä viimeistä mutteria en avannut. Niin pitkälle kuin purin, en löytänyt hitusia. Huuhtelin putkea ja laitoin takaisin kiinni.
Laskin sitten muutaman säiliöllisen vettä grupon läpi ilman suihkusihtiä ja tiivistettä. Hituja tuli aluksi enemmän, mutta lopulta ne vähenivät pariin pieneen hippuseen per kuppi. En nyt sitten tiedä, miten paljon niitä pitäisi sietää. Jonkun arvion mukaan hituset jäävät kahvikakkuun kiinni, mutta kyllähän ne ainakin höyrypillistä läpi pääsevät. Ja ehkä ne saattavat ajan myötä tukkia jonkun röörin jossain?
Vieläköhän minun pitäisi tehdä jotain toimenpiteitä, vai vain seurailla tilannetta? Tuosta gruposta nyt kohtuullisen helposti saisi vielä tuon kahvan kai irti ja sitten siinä grupon "nenänvarressa" olevan kuusioruuvin (siis sen, jossa joillain on kai joku mittari) auki, mitä siellä sitten piileekään. En millään viitsisi alkaa purkaa gruppoa sen enempää, ellei ole pakko. En ole aiemmin näinkään paljoa tehnyt, ja hieman oudolta tuntuisikin, että aina kalkinpoiston yhteydessä joutuisi purkamaan koneensa atomeihin. Olkoonkin, että nyt aine sai tosiaan ainakin osassa putkistoa vaikuttaa yön yli.
Voin yrittää postata ennen ja jälkeen -kuvia sienestä ja muista osista.
-
Ja mahdollisesta voitelusta; millä kahvaa tai pilliä voisi voidella? Kyselin Clas Ohlsonilta ei-myrkyllistä, elintarvikekelpoista voiteluainetta, mutta heillä ei ollut.
-
Luulin sitä aluksi nimittäin yllämainituksi "sieneksi". Näin ei kuitenkaan ollut, mikä selvisi, kun avasin vielä kaksi
kuusiokoloruuvia ison ruuvin molemmilta puolilta. Tällöin tuli mainittu pieni pomppu, ja sieni paljastui.
Hyvä että löytyi oikea osanen - unohdin että VBM:n gruppo on joiltakin osin hieman erillainen omaan tavalliseen E61 "klooniini" verrattuna.
Laskin sitten muutaman säiliöllisen vettä grupon läpi ilman suihkusihtiä ja tiivistettä. Hituja tuli aluksi enemmän, mutta lopulta ne vähenivät pariin pieneen hippuseen per kuppi. En nyt sitten tiedä, miten paljon niitä pitäisi sietää. Jonkun arvion mukaan hituset jäävät kahvikakkuun kiinni, mutta kyllähän ne ainakin höyrypillistä läpi pääsevät. Ja ehkä ne saattavat ajan myötä tukkia jonkun röörin jossain?
Uskoisin että olet saanut sieltä enimmät pois ja lopuista ei kannata välittää. Kuppiin asti ne eivät tosiaankaan kakun läpi pääse ja maitoa höyryttäessä niitä ei myöskään pillistä pitäisi tulla. Ainoastaan mikäli otat kuumaa vettä boilerista niin silloin siellä voi olla hitusia. Kehoittaisin vain seurailemaan tilannetta ja keittämään teevedet, tms. pannussa.
Vieläköhän minun pitäisi tehdä jotain toimenpiteitä, vai vain seurailla tilannetta? Tuosta gruposta nyt kohtuullisen helposti saisi vielä tuon kahvan kai irti ja sitten siinä grupon "nenänvarressa" olevan kuusioruuvin (siis sen, jossa joillain on kai joku mittari) auki, mitä siellä sitten piileekään. En millään viitsisi alkaa purkaa gruppoa sen enempää, ellei ole pakko. En ole aiemmin näinkään paljoa tehnyt, ja hieman oudolta tuntuisikin, että aina kalkinpoiston yhteydessä joutuisi purkamaan koneensa atomeihin. Olkoonkin, että nyt aine sai tosiaan ainakin osassa putkistoa vaikuttaa yön yli.
Sen kuusioruuvin irroittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Se on siinä oleellisesti vain reiän tukkeena joka on syntynyt grupon valmistusvaiheessa (vesi tulee grupon sisällä suihkusihdille mutkan kautta ja kyseistä mutkaa ei saa yhdellä porauksella aikaiseksi - pitää porata kahdesta suunnasta). Uskoisin että se kromin irtoaminen siitä hiipuu pikkuhiljaa ja seuraavan kalkinpoiston yhteydessä tilanne on huomattavasti "miedompi". Jos haluat gruposta vielä jotain purkaa, niin se olisi sen vivun irroitaminen rasvausta varten. Vipua ei kannata purkaa ihan atomeiksi asti vaan kun olet irroittanut siitä sen varsinaisen "vivun" pois, niin vedä se iso grupon kylkeen tuleva mötikkä kokonaisena pois - eli se jonka läpi jäljelle jäänyt varsi menee kohti gruppoa. Toivottavasti sait tuosta selityksestä selkoa. Putsaa myös tuon mötikän sisus topsilla tms - siellä on pari tiivistettä - ja laita sinne kanssa pieni nokare rasvaa niin menee nätisti takaisin paikalleen ja vipu liikkuu helposti kylmänäkin.
Ja mahdollisesta voitelusta; millä kahvaa tai pilliä voisi voidella? Kyselin Clas Ohlsonilta ei-myrkyllistä, elintarvikekelpoista voiteluainetta, mutta heillä ei ollut.
Täällä löytyi paikallisen Etran (taitaa sijaita aina yleisesti ottaen Etolan vieressä) hyllystä Dow Corningin Molykote 111:tä. Kyseessä on silikonipohjainen, lämpöä kestävä ja elintarvikehyväksytty rasva jota yleensä kyseiseen toimenpiteeseen käytetään (muitakin varmasti on - mutta tuo on ainoa jonka tiedän nimeltä). Ennen kuin laitat rasvaa grupon sisään ja siihen mötikkään niin muista kuivata rasvattavat pinnat.
-
Tässä "ennen" ja "jälkeen" -kuvat.
-
Hyvä että löytyi oikea osanen - unohdin että VBM:n gruppo on joiltakin osin hieman erillainen omaan tavalliseen E61 "klooniini" verrattuna.
Joo, itsekin yllätyin, että tuo E61 ei olekaan niin universaali, että se olis täysin samanlainen.
Uskoisin että olet saanut sieltä enimmät pois ja lopuista ei kannata välittää. Kuppiin asti ne eivät tosiaankaan kakun läpi pääse ja maitoa höyryttäessä niitä ei myöskään pillistä pitäisi tulla. Ainoastaan mikäli otat kuumaa vettä boilerista niin silloin siellä voi olla hitusia. Kehoittaisin vain seurailemaan tilannetta ja keittämään teevedet, tms. pannussa.
Jännä, etteivät ne sitten hyöryttäessä tulisi läpi asti, kuinkas niin on? Harmi sinänsä, ettei kuumaa vettä voi ottaa esim. teehen, koska aiemmin ei ole tarvinnut käyttää vedenkeitintä erikseen. Jossain vaiheessa jopa mietittiin vedenkeittimestä luopumista, ainakin sitten kun nykyisestä joskus aika jättää. No, katsellaan, jos aikaa myöten hituset helpottaisi.
Sen kuusioruuvin irroittamisesta ei juurikaan ole hyötyä. Se on siinä oleellisesti vain reiän tukkeena joka on syntynyt grupon valmistusvaiheessa (vesi tulee grupon sisällä suihkusihdille mutkan kautta ja kyseistä mutkaa ei saa yhdellä porauksella aikaiseksi - pitää porata kahdesta suunnasta). Uskoisin että se kromin irtoaminen siitä hiipuu pikkuhiljaa ja seuraavan kalkinpoiston yhteydessä tilanne on huomattavasti "miedompi".
Joo, kaippa sen kromin määrän pitäisi kaiken järjen mukaan vähitellen vähetä.
Täällä löytyi paikallisen Etran (taitaa sijaita aina yleisesti ottaen Etolan vieressä) hyllystä Dow Corningin Molykote 111:tä. Kyseessä on silikonipohjainen, lämpöä kestävä ja elintarvikehyväksytty rasva jota yleensä kyseiseen toimenpiteeseen käytetään (muitakin varmasti on - mutta tuo on ainoa jonka tiedän nimeltä). Ennen kuin laitat rasvaa grupon sisään ja siihen mötikkään niin muista kuivata rasvattavat pinnat.
Okei, hyvä tietää. Vissiin täytyy sitten etsiytyä Herttoniemeen tai Suutarilaan, tai sitten yritän etsiä jostain ulkomaisesta essokaupasta.
-
Mutta noin niinkuin loppupohdiskeluna kummastuttaa se, että nuo osat on ylipäätään kromattu. Eikös kromausta nyt ole yleensä käytetty vain estetiikan takia? Luulisi, että pelkkä kahvikin jo hapettaisi nuo irti ennen pitkää. En jummarra.
-
Niin, ja pitipä muuten sanomani, että Vibiemmen ammattilaitteita huoltava Mokkamestareiden mekaanikko oli aivan äimänä, kun kerroin ajaneeni jotain koneen läpi. "Ei koneeseen sisään saa mitään ainetta laittaa!" oli vastaus. Hän putsaa kalkkisaostumat mekaanisesti avattuaan koneen. He tosin huoltavat vain ammattikoneita, mikä kävi myös hyvin selväksi. Sain kuvan, että he eivät olisi edes ottaneet konettani huoltoon. Ainoa, jossa olisivat voineet auttaa, olisi ollut varaosien tilaus, mikäli tietäisin tarkalleen, minkä osan tarvitsen... Ja saattaa olla, että niidenkin osien olisi pitänyt olla samoja kuin ammattikoneiden, eli käytännössä varmaan grupon osia.
Cafetorialta, joka nykyään tuo Vibiemmen kotikoneita maahan ja huoltaa niitä, en saanut mekaanikkoa puhelimen päähän, koska hän ei ollut silloin paikalla. He olisivat toki lähtökohtaisesti kelpuuttaneet koneen huoltoon. Samoin Kaffecentralenkin, vaikkei heillä sen edustusta varsinaisesti olekaan.
-
Joo, itsekin yllätyin, että tuo E61 ei olekaan niin universaali, että se olis täysin samanlainen.
Lähinnä niissä on kaikissa samanlainen toimintaperiaate ja keskeisimmät osat ovat samanlaisia. Tuo sieni on tosiaan erillainen omaani nähden - omassani sekin on kiinni kierteellä eikä erillisillä ruuveilla. Lisäksi alaosan tiivistettä ei ole vaan siinä on sellainen musta tiivisterengas sienen "tyven" ympärillä. Mutta esimerkiksi tuo jousen sisään menevä tiivistetappiosa on samanlainen. Vastaavanlainen tappi löytyy sitten sieltä alaputkesta ja siinä on samanlainen pikkutappi kuin tuossa kuvassa olevassa. Kun avaat grupon sivulta niin haluat voidella juuri noiden tappien yläpinnat, sekä vivusta osan joka noita painaa.
Jännä, etteivät ne sitten hyöryttäessä tulisi läpi asti, kuinkas niin on?
Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.
Harmi sinänsä, ettei kuumaa vettä voi ottaa esim. teehen, koska aiemmin ei ole tarvinnut käyttää vedenkeitintä erikseen. Jossain vaiheessa jopa mietittiin vedenkeittimestä luopumista, ainakin sitten kun nykyisestä joskus aika jättää. No, katsellaan, jos aikaa myöten hituset helpottaisi.
Suosittelisin erillisen (teräksisen) pannun hankkimista taikka sitten vedenkeitintä. Ainakin omasta boileristani otetussa vedessä on niin selvä sivumaku ("astian"/metallin maku) ettei sitä viitsi käyttää - tosin vesi omassa boilerissani ei vaihdu kokonaisuudessaan niin tiheään kuin yksiboilerisessa.
Mutta noin niinkuin loppupohdiskeluna kummastuttaa se, että nuo osat on ylipäätään kromattu. Eikös kromausta nyt ole yleensä käytetty vain estetiikan takia? Luulisi, että pelkkä kahvikin jo hapettaisi nuo irti ennen pitkää. En jummarra.
On helpompi kromata kerralla se koko osa (sieni) kuin vain puolittain. Kustannuskysymys siis ja siitä kromihileestä ei kuitenkaan loppupeleissä ole yleensä kuin esteettistä haittaa (no, kai se joskus voisi jotain tukkia jos kerralla kovasti irtoaisi ja jotenkin köntittyisi).
Niin, ja pitipä muuten sanomani, että Vibiemmen ammattilaitteita huoltava Mokkamestareiden mekaanikko oli aivan äimänä, kun kerroin ajaneeni jotain koneen läpi. "Ei koneeseen sisään saa mitään ainetta laittaa!" oli vastaus. Hän putsaa kalkkisaostumat mekaanisesti avattuaan koneen.
Mitkähän olivat perustelut tälle kommentille? Kuulostaa meinaan hieman omituiselta kommentilta. Toki jos kone on täysin kalkin vallassa niin sen voi saada melkoiseen tukkoon jos kalkkia alkaa konetta avaamatta noin vain poistamaan. Mutta kun kyseessä on (sinunkin tapauksessasi) oleellisesti pahaa kalkkeutumista ehkäisevästä operaatiosta niin homma mielestäni kyllä ihan ok (varsinkin kun monen kotikoneen käyttöohjeesta löytyy ohjeet kyseiseen operaatioon). Ammattilaislaitteet ovat toki asia erikseen ja ne varmaan kannattaakin putsata viimeisen päälle kun on putsaamaan lähdössä - mutta noin jyrkkä "nounou" silti vähän kummastuttaa...
Cafetorialta, joka nykyään tuo Vibiemmen kotikoneita maahan ja huoltaa niitä, en saanut mekaanikkoa puhelimen päähän, koska hän ei ollut silloin paikalla. He olisivat toki lähtökohtaisesti kelpuuttaneet koneen huoltoon. Samoin Kaffecentralenkin, vaikkei heillä sen edustusta varsinaisesti olekaan.
Millaisia osia siis koneeseesi tarvitsisit ja miten se on rikki?
-
En tunne em. konetta, mutta tuli Silvian omistajan mieleen, että kannattaisiko paluuvesiletku laittaa menemään johonkin muuhun kulhoon? Siis siksi, että vesisäiliöön ei palaisi paluuveden mukana hiutaleita jotka taas aloittaisivat uuden kierroksen. Muutenhan huuhtelu kestää aikamoisen tovin, jos miettii logaritmista yhtälöä...
-
Riippuu OPV:n sijainnista. Kyseisessä Domobarissa se taitaa olla ennen boileria, eli paluuletkusta tuleva vesi ei kierrä boilerin kautta vaan haaroittuu takaisin ennen sitä. Toisaalta paluuletkusta ei kauheasti vettä tule muutenkaan takaisin tilanteessa jossa vettä lasketaan vapaasti gruposta, tms. - paine ei todennäköisesti pääse nousemaan niin korkealle että OPV avautuisi. Itselläni vapaasti lasketellessa paluuletkusta tulee tippa pari (suoraan tippa-altaaseen) ja ne taitavat olla suurelta osin peräisin pumpun "ilmausventtiilistä".
-
Joo, en muista tarkkaan ylipaineventtiilin sijaintia, mutta olen siinä käsityksessä, että vesi palaa vesisäiliöön kohtuullisen aikaisessa vaiheessa. Ei ainakaan lämmitettynä, ymmärtääkseni.
-
Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.
Niin no joo, ehkeivät.
Suosittelisin erillisen (teräksisen) pannun hankkimista taikka sitten vedenkeitintä. Ainakin omasta boileristani otetussa vedessä on niin selvä sivumaku ("astian"/metallin maku) ettei sitä viitsi käyttää - tosin vesi omassa boilerissani ei vaihdu kokonaisuudessaan niin tiheään kuin yksiboilerisessa.
En mä oo hirveesti sitä huomannu... Tosin me ollaan päivittäin varmaan pitkälti toista litraa vettä ajettukin sen ainoan boilerin läpi.
On helpompi kromata kerralla se koko osa (sieni) kuin vain puolittain. Kustannuskysymys siis ja siitä kromihileestä ei kuitenkaan loppupeleissä ole yleensä kuin esteettistä haittaa (no, kai se joskus voisi jotain tukkia jos kerralla kovasti irtoaisi ja jotenkin köntittyisi).
Niin kai... Ja sienen ja kannen erottaminen toisistaan olisi varmaan mekaanisesti järjetöntä. Harmi vaan, että toi kromiestetiikka on niin syrjäyttämätöntä, varsinkin espressokoneissa.
Mitkähän olivat perustelut tälle kommentille? Kuulostaa meinaan hieman omituiselta kommentilta. Toki jos kone on täysin kalkin vallassa niin sen voi saada melkoiseen tukkoon jos kalkkia alkaa konetta avaamatta noin vain poistamaan. Mutta kun kyseessä on (sinunkin tapauksessasi) oleellisesti pahaa kalkkeutumista ehkäisevästä operaatiosta niin homma mielestäni kyllä ihan ok (varsinkin kun monen kotikoneen käyttöohjeesta löytyy ohjeet kyseiseen operaatioon). Ammattilaislaitteet ovat toki asia erikseen ja ne varmaan kannattaakin putsata viimeisen päälle kun on putsaamaan lähdössä - mutta noin jyrkkä "nounou" silti vähän kummastuttaa...
En yhtään tiedä, mitä mekaanikolla oli mielessä, mutta aivan järjettömältä idealta se hänen mielestään kuulosti. Ainakin hänelle on varmaan kehittynyt vuosien myötä niin erilainen toimintakulttuuri. Ehkä ammattilaitteita on muutenkin helpompi availla, ja ne on usein varmasti niin tukossakin, että siihen joutuu kuitenkin. Ja ehkä ammattifirmat ei halua taistella kromihitujen kanssa. Mene ja tiedä.
Ei hän onneksi minua saanut vakuutettua siitä, että prosessi olisi täysin väärä, koska aineita kuitenkin tekee useampi valmistaja ja niitä myyvät varteenotettavat myyjät ja niistä keskustellaan monella palstalla. Kuten aiemminkin olen todennut, Domobarin käyttöohjeista ei valitettavasti tule hullua hurskaammaksi juuri missään asiassa; yksi A5-aukeama huonoa englantia ei paljoa hyödytä.
Millaisia osia siis koneeseesi tarvitsisit ja miten se on rikki?
No nyt en mitään, mutta ehdinhän minä lukea madonluvut koneelleni tässä jo pariin kertaan :). Huolestuin aika lailla ja asia vaivasi koko lauantain, jolloin en ehtinyt edes yrittää tehdä koneelle mitään. Nyt sentään helpotti: ei tarvitse lähteä Lohjalle eikä edes tilailla varaosia mistään.
Mutta pitäiskö ens kerralla niitä kromeja hinkata enemmänkin, jos niillä ei kerran ole minkäänlaista funktiota, vaan niistä on ainoastaan haittaa?
-
Vaikka ne krominhituset keveitä ovatkin, niin eivät ne sentään kovin helposti lähde sieltä veden seasta vesihöyryn sekaan leijailemaan.
Tämä jäi vielä mietityttämään. Oletko tosiaan varma, ettei kromi lähde leijailemaan? Onhan paine kuitenkin kova, ja hituja mahdollisesti matkankin varrella, ei ainoastaan boilerissa.
Vieläkin tekisi mieli putsailla sientä lisää. Olen vähän malttamaton odottamaan niiden vähittäistä katoamista.
-
Ja pitäisikö olla huolissaan sellaisesta metallista, jota ei näe? Yleensähän raskasmetallit, joita pitäisi välttää, on niin pienissä yksiköissä, ettei niitä silmällä edes näe.
Entä ne koneet, joiden ohjeissa kemiallinen kalkinpoisto mainitaan - eikö niissä ole kromattuja osia sisällä, joista liukenisi? Kummallista, että elintarvikelaite on rakennettu siten, että sen kotikonstein putsatakseen täytyy elää raskasmetalliepätietoisuudessa... Vai pitäisikö kone aina viedä esim. huollon mekaaniseen puhdistukseen tai varaosavaihtoon? Ja eikö kromi liukene kahvinkin happamuuden takia ennen pitkää?
-
Entä ne koneet, joiden ohjeissa kemiallinen kalkinpoisto mainitaan - eikö niissä ole kromattuja osia sisällä, joista liukenisi?
Ainakin Brewtuksen manuaali ei paljon muuta sisälläkään kuin muistutuksia tehdä kalkinpoisto. Samanlainen kromitatti siellä kuitenkin pitäisi olla sisällä kuin muissakin E61-koneissa.
-
Täällä löytyi paikallisen Etran (taitaa sijaita aina yleisesti ottaen Etolan vieressä) hyllystä Dow Corningin Molykote 111:tä. Kyseessä on silikonipohjainen, lämpöä kestävä ja elintarvikehyväksytty rasva jota yleensä kyseiseen toimenpiteeseen käytetään (muitakin varmasti on - mutta tuo on ainoa jonka tiedän nimeltä). Ennen kuin laitat rasvaa grupon sisään ja siihen mötikkään niin muista kuivata rasvattavat pinnat.
Soitin paikalliseen Etraan Suutarilaan, heillä oli vain CRC:n jotain elintarvikesilikonia. Kesti kai 200 celciusta. Ehkä sekin käy.
-
Jos oikein tuota sivua tulkitsin, niin kromauksesta löytyvä kromityyppi ei ole erityisen vaarallinen (itseasiassa pienissä määrin ihmiselle tarpeellinen) ja sitä on myös kasviksissa.
http://www.lenntech.com/periodic/elements/cr.htm
-
Jos oikein tuota sivua tulkitsin, niin kromauksesta löytyvä kromityyppi ei ole erityisen vaarallinen (itseasiassa pienissä määrin ihmiselle tarpeellinen) ja sitä on myös kasviksissa.
http://www.lenntech.com/periodic/elements/cr.htm
Hmm, mistä kohtaa löysit tiedon, mitä tyyppiä kromauksessa käytetään?
-
Ja jotta vielä keksisin jotain kysyttävää :), niin onko gruppoa tarvetta purkaa alhaalta käsin? Kahvan loppuosan mä otin irti, ja sieltäkin oli muutama hitunen lähtenyt, muttei lainkaan siinä määrin kuin sienestä.
Anteeksi nyt, että kyselen koko ajan, mutta asia on nyt meidän kotitaloudessamme kovin pinnalla. Minulla lienee liiankin elintarvikekemiantaitoinen ja huolestunut vaimo ;).
-
Hmm, mistä kohtaa löysit tiedon, mitä tyyppiä kromauksessa käytetään?
En enää muista, selailin useampia sivuja. Mutta kauhean selvästi asiaa ei minusta sanottu, ja nyt kun surffailen lisää niin tällä sivulla taas aika selvästi sanotaan että päällysteissä käytetty kromi on juuri tuota myrkyllistä sorttia (heksavalentti kromi):
http://www.osha.gov/SLTC/hexavalentchromium/index.html
-
Tämä jäi vielä mietityttämään. Oletko tosiaan varma, ettei kromi lähde leijailemaan? Onhan paine kuitenkin kova, ja hituja mahdollisesti matkankin varrella, ei ainoastaan boilerissa.
Jos sitä kromia on aivan veden pinnassa ja höyrystyminen on voimakasta niin ehkä sieltä voisi jotain lähteä. Vesi haihtuu hiukkasen ympäriltä? Mutta herkimminhän sieltä se höyry lähtee yläosasta liikkeelle kun hanaa avataan - eikä missään vaiheessa mikään "työnnä" kromia sieltä vedestä ylöspäin. Kysehän ei siis ole imusta - eli että jotain imettäisiin boilerista ulos. No, laitetaan tähän vielä "disclaimeri" etten ole asiaa koskaan empiirisesti todentanut - näkemys perustuu täysin tilanteen tuumimiseen.
Ja jotta vielä keksisin jotain kysyttävää :), niin onko gruppoa tarvetta purkaa alhaalta käsin? Kahvan loppuosan mä otin irti, ja sieltäkin oli muutama hitunen lähtenyt, muttei lainkaan siinä määrin kuin sienestä.
Sen alaosan voi kanssa purkaa ja putsata jos haluaa, sieltä löytyy kaksi kappaletta vastaavanlaisia tiiviste/jousi pareja kuin ylhäältä. Ylempi sijaitsee preinfuusiokammion yläosassa ja hoitelee siis sen esiuuton, alempi sitten preinfuusiokammion alla ja hoitelee paineen purkamisen uuton päätteeksi. Mutta mitään kriittistä siellä ei ole ja sinne päätyvä vesi joutuu kaikki aina tippa-altaaseen.