Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: ptpt88 - Syyskuu 02, 2009, 00:09:33 ap
-
tällä hetkellä haussa hyvä mutta edullinen kahvimylly, pääasiassa espressoa varten. Kaikki varmaan tunnistaa ikisuosikkimme, mutta entäpä tämä edullisempi vaihtoehto joka omasta mielestäni näyttäisi olevan jopa parempi vaihtoehto kun hintakin olisi juuri itselleni sopiva, ja sen painikkeen tunniste-sensori olisi kivempi juttu kuin ilman. Tosin myllyn nimike ja käytettävyys ovat nyt mietteiden alla... onko kenelläkään kokemusta tuosta pinokkio myllystä?
http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=36&products_id=145 (http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=36&products_id=145)
http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=36&products_id=112 (http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=36&products_id=112)
Mylly tulisi siis Rancilio Silvian kaveriksi, mutta tuntuu siltä että piristäisi päivää kun ei olisi pelkkää ranciliota... erilaisuus kaunistaa ;)
EDIT: vasta nyt huomasinkin että tuolla kuvassa se pinokkio onkin laitettu silvian viereen ;D
-
Mielenkiintoinen uutuus, josta ei äkkiseltään löydy mitään muuta tietoa netistä. Erityisesti kiinnostaisi terien koko sekä miten karkeuden säätö toimii.
Lupaavat tuolla, että pystyisi pressollekin, mutta minkäköhänlaisin tuloksin. Jos vertaa esim. Varioon. Itsellä on kaksikäyttöinen mylly hakusessa ja tuo miellyttää ainakin silmää Variota enemmän.
-
Mielenkiintoinen uutuus, josta ei äkkiseltään löydy mitään muuta tietoa netistä. Erityisesti kiinnostaisi terien koko sekä miten karkeuden säätö toimii.
Lupaavat tuolla, että pystyisi pressollekin, mutta minkäköhänlaisin tuloksin. Jos vertaa esim. Varioon. Itsellä on kaksikäyttöinen mylly hakusessa ja tuo miellyttää ainakin silmää Variota enemmän.
Kuvan perusteellä näyttää olevan ihan täysin portaaton eli ei sellainen astettainen kääntö. Tosiaan mitään muuta infoa ei netistä löydy. Mutta kartioterät tuohon hintaan! ;D
-
Kuvan perusteellä näyttää olevan ihan täysin portaaton eli ei sellainen astettainen kääntö. Tosiaan mitään muuta infoa ei netistä löydy. Mutta kartioterät tuohon hintaan! ;D
Näyttäs olevan Mazzer-tyylinen säätö eli lukitusta ei ole, vaan jousien paine pitää säädön kohdillaan. Mazzerissa on tappi kauluksen kääntämistä varten, mutta se on silti aika jäykkä. Tuossa kaulus on päällystetty jollain pehmeällä kumilla, voi olla ihan toimivakin systeemi.
-
Mutta kartioterät tuohon hintaan! ;D
Kartioterät löytyvät jokaisesta 50 euron käsimyllystä (itseasiassa kaikista käsimyllyistä). Jos jostain on tarttunut käsitys kartioterien paremmuudesta (missä tahansa mielessä), niin tällöin on ollut kyseessä myllyt hintaluokassa 1000-2000 euroa ja ne kartioterät melkein nyrkin kokoisia.
Pinokkiossa on todennäköisesti kartioterät siitä syystä että tällöin moottorille tarvitaan levyteriin nähden vähemmän vääntöä (näin epäilisin). Eli tuo kartioteräisyys ei välttämättä ole aina laatua lisäävä seikka.
-
Aika muoviseltahan tuo kaikinpuolin näyttää. "Työnnä kahva tähän"-pidikekin näyttää siltä, että kun siinä kahdesti käyttää kuuman kahvan, on muovi hapertunut, mutta mistäs tuota koskaan tietää.
Kartioterät oli Clasun käsimyllyssäkin, hienoa kahvia sillä tulikin...
Mutta mitään oikeaa sanottavaa ei laitteesta ole.
-
Kartioterät oli Clasun käsimyllyssäkin, hienoa kahvia sillä tulikin...
Muistaakseni taisi tulla aika reilusti hienoa, vaikka karkeaa olisi halunnut...
-Mikko-
-
Itsekin katselin tuota Pinokkiota Rockyn seuraajaksi. Omassa vertailussani Pinokkion kanssa saman hintainen Ascaso i-Mini (crema.fi) oli kuitenkin lopulta houkuttelevampi, käytännössä siksi että siitä oli niin monella käyttäjällä niin paljon hyvää sanottavaa. Pinokkiosta löysin varsin vähän mielipiteitä.
Rockyn miinus on portaallinen säätö. Itse mittasin hyvin suppeassa testissäni kahvin määrässä noin 10g lisäyksen kun Rockyn säätöä höllensi yhden pykälän.
-
Itsekin katselin tuota Pinokkiota Rockyn seuraajaksi. Omassa vertailussani Pinokkion kanssa saman hintainen Ascaso i-Mini (crema.fi) oli kuitenkin lopulta houkuttelevampi, käytännössä siksi että siitä oli niin monella käyttäjällä niin paljon hyvää sanottavaa. Pinokkiosta löysin varsin vähän mielipiteitä.
Rockyn miinus on portaallinen säätö. Itse mittasin hyvin suppeassa testissäni kahvin määrässä noin 10g lisäyksen kun Rockyn säätöä höllensi yhden pykälän.
Itsekin huomasin i-minin samalla hinnalla, mutta kallistun enemmän pinokkion puoleen ihan vain sen takia että haluaisin jauhata myöskin pannukahvitkin joten kun i-minin jauhatuksen säätö on vain tuollainen nuppi vailla merkintöjä, sitä olisi todella vaikea käyttää silloin kun haluaisin myöskin jauhata sitä karkeampaa pannukahvia. Pinokkiossa on taas selkeästi merkatut paikat joten ainakin olisi selvempää säätää uudestaan ja vähemmällä vaivalla, vai mitä mieltä ootte? Siellä sivustossakin mainittiin:
"Oikean säädön löytämiseen voi mennä hetki, eikä mylly näin oikein sovellu käyttöön jossa jauhatusastetta halutaan muuttaa karkeamman ja hienomman välillä."
-
Itsekin huomasin i-minin samalla hinnalla, mutta kallistun enemmän pinokkion puoleen ihan vain sen takia että haluaisin jauhata myöskin pannukahvitkin joten kun i-minin jauhatuksen säätö on vain tuollainen nuppi vailla merkintöjä, on sitä olisi todella vaikea käyttää silloin kun haluaisin myöskin jauhata sitä pannukahvia. Pinokkiossa on taas selkeästi merkatut paikat joten ainakin olisi selvempää säätää uudestaan ja vähemmällä vaivalla, vai mitä mieltä ootte? Siellä sivustossakin mainittiin:
"Oikean säädön löytämiseen voi mennä hetki, eikä mylly näin oikein sovellu käyttöön jossa jauhatusastetta halutaan muuttaa karkeamman ja hienomman välillä."
Ei sama mylly kuitenkaan sovi molempiin jauhatuksiin, joten samapa tuo mitä ostat.
-
Ei sama mylly kuitenkaan sovi molempiin jauhatuksiin, joten samapa tuo mitä ostat.
hmm... ja asianmukaiset perustelut? Pelkkä harrastelija kun olen niin uutta tietoa otan aina vastaan... Itse en vain näkisi siinä mitään ongelmaa... tottakai putsaisin ensin vanhat purut pois myllystä vaikka jauhamalla uutta sen verran että menee ekat purut roskiin. Ei menisi espressot pannukahvin joukkoon.
-
hmm... ja asianmukaiset perustelut? Pelkkä harrastelija kun olen niin uutta tietoa otan aina vastaan... Itse en vain näkisi siinä mitään ongelmaa... tottakai putsaisin ensin vanhat purut pois myllystä vaikka jauhamalla uutta sen verran että menee ekat purut roskiin. Ei menisi espressot pannukahvin joukkoon.
No, kaikki on tietenkin suhteellista, mutta yleispätevää myllyä ei kai ole vielä tehty, Vario koittaa sellainen olla, mutta ei taida sekään täysin onnistua siinä. Ongelmana siis se, että espresso haluaa sekä hienoa, että karkeaa jauhatusta samalla kertaa, kun taas suodatin/presso jne haluaisivat mieluiten vain yhtä karkeutta. Tämän asian merkitys itselle on sitten taas tietysti ihan ihmisestä kiinni. Tuskin sillä oikeasti on mitään merkitystä ;)...
-
Mielenkiintoinen uutuus, josta ei äkkiseltään löydy mitään muuta tietoa netistä.
Kyseessä on mitä ilmeisemmin Lelit PL043 (http://www.lelit.com/web_eng/gamma_scheda_tecnica.asp?id=72) jostain syystä uudelleen nimettynä (eroa ulkokuoressa näyttäisi olevan ainoastaan karkeuden säädön kohdilla olevassa vivussa, jonka ohjekirjan perusteella pitäisi olla karkeuden säädön lukitus). Em. linkistä löytyy siis niukkasanainen ohjekirja englanniksikin ja suhruinen räjäytyskuva. Tässä videossa (http://www.youtube.com/watch?v=GeeRlwh-jH0) myllyä näkee hetkisen toiminnassakin ja sitten Google löytää lisää (http://www.google.fi/search?hl=fi&client=opera&rls=fi&q=Lelit%20PL043).
-
hmm... ja asianmukaiset perustelut? Pelkkä harrastelija kun olen niin uutta tietoa otan aina vastaan... Itse en vain näkisi siinä mitään ongelmaa... tottakai putsaisin ensin vanhat purut pois myllystä vaikka jauhamalla uutta sen verran että menee ekat purut roskiin. Ei menisi espressot pannukahvin joukkoon.
Epressokäyttö vaatii erilaisen hiukkasjakauman verrattuna muihin (kuten esim. tuohon cowboy kahviin) kahvinkeittotapoihin. Näinpä myllyt yleensä tehdään erikoisesti joko suodatinkahvia varten tai espressoa varten. Espressolle suunnatut myllyt jauhavat yksinkertaistaen hienoja partikkeleita sekä vielä paljon hienompia partikkeleita kun taas suodatinkahville suunnatuilla myllyillä partikkelien koon jakauman pitäisi olla tasainen.
Espressomylly suodatin/pannukäytössä jättää joko kupin pohjalle muhjukerroksen tai vaihtoehtoisesti tukkii suodatinpaperin huokoset joka vaikuttaa valmiin kupin makuun. Suodatinkahville suunnattu mylly taas espressokäytössä vaikeuttaa tarpeeksi pitkän uuton aikaansaamista.
On olemassa myllyjä joiden pitäisi pystyä jauhamaan molempia karkeuksia. Voidaan myös olla monta mieltä siitä, miten paljon erot tavallista käyttäjää hetkauttavat (itse käytän lähes tyytyväisenä Ascason I-miniä sekä eva solon että french pressin kanssa). Tällaisten "jack of all trades"-myllyjen kanssa on kuitenkin syytä varautua kompromisseihin säätämisen helppouden sekä jauhatuslaadun suhteen.
-
Ei sama mylly kuitenkaan sovi molempiin jauhatuksiin, joten samapa tuo mitä ostat.
Mikään mylly ei tuota täydellistä jakaumaa edes yhteen käyttötarkoitukseen. Kuinka monella harrastajalla ylipäänsä on Suomessa erikseen oikea espressomylly ja oikea suodatinmylly? Jiiteellä?
Ylipäänsä nämä jakaumakysymykset ovat ohi aiheen kun ensimmäisestä myllystä on kyse. Molemmat linkitetyistä myllyistä tuottavat varmasti ihan hyvää jälkeä satunnaiseen karkeampaan tarpeeseen, kuten tarkoituskin oli. Paljon tärkeämpää on miettiä säätöjen ja muiden nippeleiden toimintaa, koska ne voivat tehdä myllystä lähes kelvottoman kahteen käyttöön.
-
Rockyn miinus on portaallinen säätö. Itse mittasin hyvin suppeassa testissäni kahvin määrässä noin 10g lisäyksen kun Rockyn säätöä höllensi yhden pykälän.
Miten tuo 10gramman ero kuppiin tulevassa kahvimäärässä on mitattu? Onko tällöin grammamääräinen kahvin määrä sihdissä sama ja uuttoaika vakio?
Mutta eihän kukaan noin toimi. Tarkoituksena kuitenkin on saada tietystä määrästä kahvia (14-18grammaa), karkeasti ottaen tuplasti painavampi espressoshotti. Eli jos shotti valuu liian nopeasti se kuitenkin katkaistaan suunnilleen oikean tilavuuden täytyttyä eikä sinnikkäästi pitäydytä ennalta määrätyssä uuttoajassa. Samoin liian hitaasti valuvaa shottia joutuu odottelemaan hitusen pidempään, vaikka 23-27sekunnin aikaikkuna olisikin ylitetty. Tämän vuoksi kaikki annosteluautomatiikalla varustetut koneet perustuvat tilavuuden mittaukseen eivätkä ajastimeen.
Eli jos pystyt testaamaan, niin paljonko portaiden väli vaikuttaa uuttoaikaan? Samoin annoskokoakin voi ja saa muuttaa kompensoidakseen karkeuden muutosta.
-Mikko-
-
Ylipäänsä nämä jakaumakysymykset ovat ohi aiheen kun ensimmäisestä myllystä on kyse. Molemmat linkitetyistä myllyistä tuottavat varmasti ihan hyvää jälkeä satunnaiseen karkeampaan tarpeeseen, kuten tarkoituskin oli. Paljon tärkeämpää on miettiä säätöjen ja muiden nippeleiden toimintaa, koska ne voivat tehdä myllystä lähes kelvottoman kahteen käyttöön.
Juu, turhahan tuo kommentti oli, mutta tulipahan kirjoitettua.
Noista kahdesta myllystä ottaisin Rockyn, jossa on oikeasti porrastettu asteikko, joten saman jauhatustuloksen toistaminen olisi helppoa eri valmistusmenetelmien kesken vaihdellessa. Ainakin omassa myllyssäni, jossa on portaaton säätö kaulukseen merkatulla asteikolla, on saman jauhatuksen toistaminen erittäin haastavaa, mikäli sitä kesken joutuu vaihtamaan. Pienikin heitto karkeuden asetuksessa (~1mm matka kauluksessa) vaikuttaa jo helposti 5s uuttoajassa. Näin ainakin olen antanut itseni ymmärtää myllyllä leikkiessä..
-
Nyt näyttää siltä että myllyostoksen suuntaus meni nyt tähän Pinokkio vs. i-mini. Ihan vain siitä syystä että rocky on liian kallis... tai ei ehkä kallis mutta 70 euron ero kyllä tuntuu opiskelijabudjetin lompakossa. Kaikki nuo myllyt ajavat kuitekin saman asian joten ennemmin taidan säästää sen 70 euroa ja olla ilman sitä helpompaa porrastusta.
-
Nyt näyttää siltä että myllyostoksen suuntaus meni nyt tähän Pinokkio vs. i-mini.
Ainakin jiiteen postaamassa videolinkissä tuo Pinokkio vaikuttaa hiljaisemmalta kuin i-mini. Toiset tietenkin tykkäävät porakonemaisesta (i-Mini) äänestä, joten lienee kai sitten makuasia :). Cafetoriassa lienee testausmahdollisuus joten kannattaa laittaa paino-arvoa myös siihen.
-
Nyt tuli enemmän selkoa aiheeseen. Pistin cafetorialle mailia ja tuli vihdoin viestiä takaisin. Eli:
Koneen tekijä on italialainen Imat ja terien koko on 37 mm eli millin pienempi kuin i-minillä, ja nyt selkisi sekin että säätö onkin portaallinen eli astettainen. Pinokkio on ilmeisesti vain cafetorian oma nimitys heidän omalle 'uutuudelleen'.
Googlettamalla löytyi vastaava, eli Imat Lux:
http://www.lygonimport.com.au/product_details.php?pid=79
Nyt pistää vähän enemmän miettimään tätä i-mini vs. pinokkio vertailua. Tosin portaallinen säätö olisi huomattavasti parempi kun tarvii säätää kahdelle eri jauhatuskarkeudelle mutta eikös portaaton takaisi paremman espresson?
-
Nyt pistää vähän enemmän miettimään tätä i-mini vs. pinokkio vertailua. Tosin portaallinen säätö olisi huomattavasti parempi kun tarvii säätää kahdelle eri jauhatuskarkeudelle mutta eikös portaaton takaisi paremman espresson?
Ei se kyllä parempaa espressoa takaa, mutta portaattomuudesta on ihan kohtuullisen paljon hyötyä espressolle sopivaa jauhatusta säätäessä.
-
En ole i-Miniä käyttänyt, mutta creman myymä Iberital challenge nökötää kyökissä. Se on ainakin paperilla parempi, kuin i-mini puolta hitaamman pyörimisnopeutensa ansiosta. Rockyyn verrattun pitää kuitenkin aikamoista äläkkää, mutta taitaa olla i-miniä hiljaisempi. En ole suodatinkahvia yrittänyt jauhaa, mutta ainakaan karkeuden vaihtaminen edestakaisin ei ole mielekästä. Jos tuo on muiden kartiomyllyjeni (PeDet) kaltainen, tekee se hienojakoista jauhetta myös pannujauhatuksen sekaan, tuskin kuitenkaan häiritsevän paljon. Sitäpaitsi myös juhlamokan seassa on hienojakoista jauhetta...
-
Cafetorian mailista tuli lisää infoa Pinokkioon:
"asteikko on 0 -11 ja jokaisessa välissä on 2 'porrasta', joten
yhteensä 'portaita' on 33 kpl:ää."
Taitaa kyllä jäädä ainakin Rockyn varjoon koska Rocky tarjoaa kuitenkin peräti 55 porrasta.
-
Taitaa kyllä jäädä ainakin Rockyn varjoon koska Rocky tarjoaa kuitenkin peräti 55 porrasta.
Mutta vastaako yksi Pinokkion porras yhtä Rockyn porrasta? Säädön kierteet voivat olla nimittäin erillaiset (=kierre laskee jyrkemmin/loivemmin). Olettaisin myös että Pinokkiossa sitä kaulusta voinee kääntää ympäri usemman kerran - tästä en tosin ole varma.
Teknisiltä ominaisuuksiltaan Pinokkio ja i-mini ovat varmaankin samalla linjalla - näistä i-mini on ehkä silmälle esteettisempi. Eroa esim. Rockyyn on sitten siinä että jauhatuskammiosta löytyy muoviosaa metallin sijaan. Mutta eihän se Rockykään ihan täydellinen ole (ks. tiettyjen yksilöiden ongelmat jauhatuskarkeudessa toisessa ketjussa).
Jos haaveissa siintää järeämpi mylly tulevaisuudessa, niin huokeampi sijoitus ensimyllyyn (mutta kuitenkin toimivaan sellaiseen) on ihan perusteltu ratkaisu.
-
Nyt tuli sitten lopultakin tilaus cream.fi:lle eli Ascaso i-mini. Lopullinen päätös tuli siitä että espresso on se etusijalla oleva, eikä suodatinkahvi. Parempi kunnon mylly espressolle kuin kompromissi molemmille jauhatuksille. Tuon i-minin wormdrive eli uskomattoman laaja portaaton säätö kyllä pesee rockyn mennen tullen ainakin espresson osalta... Mulla oli jopa mahdollisuus ostaa käytetty rocky i-miniä halvemmallakin mutta tuohon sitten vain päädyin. Innokkaasti tilauta tässä vain odottelen... :D
Aika jännä tuo hintaero alumiinilla kiilloitetun ja mustalla pinnoitteella valmistetut i-minit. Kysymys kuuluu että onko tuo alumiini todellakin 40 euron lisähinnan arvoinen? jokatapauksessa crema.fi:llä oli ilmaiset postikulut yli 160e ostoksille 8)
-
i-minin wormdrive eli uskomattoman laaja portaaton säätö kyllä pesee rockyn mennen tullen ainakin espresson osalta...
Noh, oli matoruuvi tai ei, niin ei se silti maukkaampaa espressoa takaa...
-
Miten tuo 10gramman ero kuppiin tulevassa kahvimäärässä on mitattu? Onko tällöin grammamääräinen kahvin määrä sihdissä sama ja uuttoaika vakio?
Pidin kahvin määrän (11,8g) ja uuttoajan (25s) vakiona ja vain jauhatuskarkeus Rockyssä muuttui yhden pykälän saadessani tuon 10g eron kahvin määrässä. Harmikseni en pääse testaamaan asiaan uudelleen. Mutta jos joku muu Rockyn omistaja voisi testata asiaa niin asia varmaankin selkenisi.
-
Pidin kahvin määrän (11,8g) ja uuttoajan (25s) vakiona ja vain jauhatuskarkeus Rockyssä muuttui yhden pykälän saadessani tuon 10g eron kahvin määrässä. Harmikseni en pääse testaamaan asiaan uudelleen. Mutta jos joku muu Rockyn omistaja voisi testata asiaa niin asia varmaankin selkenisi.
Omien kokemusteni mukaan tähtien asentokin vaikuttaa tuplassa 10g (5g kuppia kohden), oli sitten Rocky tai Pede tai Iberital. Tosin itse punnitsen kahvin jo ennen jauhatusta. Pääseekö hienommilla myllyillä sitten parempaan tulokseen? Kysymy on kohdallani täysin akateeminen, sillä talous ei kestä parempaa=isompaa myllyä (missään sanan "talous" merkituksessä).
-
Omien kokemusteni mukaan tähtien asentokin vaikuttaa tuplassa 10g (5g kuppia kohden), oli sitten Rocky tai Pede tai Iberital.
Mikäli keskivertotupla (30g) valuu siinä 25-30 sekunnissa, nopeus on suurinpiirtein 1.2-1 grammaa sekunnissa. Kymmenen gramman heitto tarkoittaa 8-10 sekunttia uuttoajassa mikä on melkoisen paljon (=jossain kohdin vikaa - mielestäni).
Tosin itse punnitsen kahvin jo ennen jauhatusta. Pääseekö hienommilla myllyillä sitten parempaan tulokseen? Kysymy on kohdallani täysin akateeminen, sillä talous ei kestä parempaa=isompaa myllyä (missään sanan "talous" merkituksessä).
Tuo papujen mittaus ennen jauhamista ja sitten shotti kerralla jauhaminen ei ole minusta suositeltava käytäntö - paitsi jos myllynä on Versalab. Yhtään toista myllyä kun ei ole suunniteltu näin toimimaan - vaan aina niin että siellä on hopperissa kunnolla papuja. Erityisesti terien leikkauspinnat on suunniteltu toimimaan tällaisissa olosuhteissa. Jauhaessa etukäteen annostellun papumäärän jämiä ne yleensä jauhavat miten sattuu (käsittääkseni suurimmaksi ongelmaksi muodostuu hitujen syntymisen vähyys).
Mikäli myllyssä on annostelija niin sitä kannattaa opetella käyttämään - eli säätää sen antamaan vaikka pienimmän mahdollisen annosmäärän, laittaa hopperiin kunnolla papuja, jauhaa ensin silmämääräisesti/aikaa arvioiden annostelijaan sopivan määrän ja kliksuttelee samalla portafiltteriin. Jos jää vajaaksi niin jauhaa pikkaisen lisää - jos jää liikaa niin heittää pois mikäli ei heti perään ole uutta tekemässä.
Ja tuorepaahtoinen papu säilyy kyllä siellä hopperissa sen vuorokauden - pari aivan hyvin. Tuoreuden (näennäinen) maksimointi on siis mielestäni tässä kohdassa turhaa.
-
Ja tuorepaahtoinen papu säilyy kyllä siellä hopperissa sen vuorokauden - pari aivan hyvin. Tuoreuden (näennäinen) maksimointi on siis mielestäni tässä kohdassa turhaa.
Samaa mieltä. Tuoreushan on kuitenkin suure, joka pitää optimoida, ei maksimoida. Papu ei ole hyvää paahtimesta ulos vedettynä, eikä myöskään kaksi viikkoa huoneilmassa seisseenä - vaan siinä välissä. Oma näppituntumani on että kun ottaa tuoreen paahdon ulos venttiilipussista, niin parhaimmillaan se on päivän tai kahden hopperituuletuksen jälkeen. Pari viikkoa pussissa viettänyt olisi ehkä parhaimmillaan heti pussin avaamisen jälkeen - jotkuthan kypsyttelevät papuja sen pari viikkoa ennen käyttöönottoa.
-
Tuo papujen mittaus ennen jauhamista ja sitten shotti kerralla jauhaminen ei ole minusta suositeltava käytäntö - paitsi jos myllynä on Versalab. Yhtään toista myllyä kun ei ole suunniteltu näin toimimaan - vaan aina niin että siellä on hopperissa kunnolla papuja. Erityisesti terien leikkauspinnat on suunniteltu toimimaan tällaisissa olosuhteissa. Jauhaessa etukäteen annostellun papumäärän jämiä ne yleensä jauhavat miten sattuu (käsittääkseni suurimmaksi ongelmaksi muodostuu hitujen syntymisen vähyys).
Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 8)
Kyoceran kanssa olen mittaillut papuja ja kahvaan päätyvää jauhetta, ja hävikki on mittaustoleranssin (0,1 g) alapuolella.
-
Omien kokemusteni mukaan tähtien asentokin vaikuttaa tuplassa 10g (5g kuppia kohden), oli sitten Rocky tai Pede tai Iberital.
Vilkaisin muistiinpanojani Ascaso i-Minin käyttööottovaiheesta, jolloin yritin säätää myllyä espressoa varten. Kolmella perättäisellä espressouutolla keveimmän ja painavimman välillä eroa näytti olleen 1,4g. Pidin kahvin määrän (11,5g), uuttoajan (25sek.), myllyn karkeussäädön ja muut seikat mahdollisimman muuttumattomina.
Omissa havainnoissani tamppauksella on mahdollista saada hyvinkin merkittäviä muutoksia uuttetun kahvin määrään. Viimeksi tuli kokeiltua kahvan taputtelua tampperilla ensimmäisen ja toisen tamppauksen välissä. Taputtelu kyllä irroitti kivasti kahvipurut filtterin sisäseinästä, mutta vesi menikin sitten hyvin nopeasti kakun lävitse (tai kiersi kakkua) ja uutetun kahvin tilavuus kasvoi ehkä nelinkertaiseksi.
-
Vilkaisin muistiinpanojani Ascaso i-Minin käyttööottovaiheesta, jolloin yritin säätää myllyä espressoa varten. Kolmella perättäisellä espressouutolla keveimmän ja painavimman välillä eroa näytti olleen 1,4g. Pidin kahvin määrän (11,5g), uuttoajan (25sek.), myllyn karkeussäädön ja muut seikat mahdollisimman muuttumattomina.
Peräkkäiset uutot kyllä saa gramman parin sisään, aamu ja iltapäivän ero on usein suurempi.
Mikäli keskivertotupla (30g) valuu siinä 25-30 sekunnissa, nopeus on suurinpiirtein 1.2-1 grammaa sekunnissa. Kymmenen gramman heitto tarkoittaa 8-10 sekunttia uuttoajassa mikä on melkoisen paljon (=jossain kohdin vikaa - mielestäni).
Tuo papujen mittaus ennen jauhamista ja sitten shotti kerralla jauhaminen ei ole minusta suositeltava käytäntö - paitsi jos myllynä on Versalab. Yhtään toista myllyä kun ei ole suunniteltu näin toimimaan - vaan aina niin että siellä on hopperissa kunnolla papuja. Erityisesti terien leikkauspinnat on suunniteltu toimimaan tällaisissa olosuhteissa. Jauhaessa etukäteen annostellun papumäärän jämiä ne yleensä jauhavat miten sattuu (käsittääkseni suurimmaksi ongelmaksi muodostuu hitujen syntymisen vähyys).
Ero ei ole uuttoajassa, vaan nopeudessa, selkeästi nopeammin valuu joskus. Ilmeisesti tamppaus on hakusessa. Olisin kuvitellut, että e61:lla tamppauksen merkituys olisi ollut pienempi.
Täytyy varmaan keksiä jotain, kun yleensä olen aamu- ja iltapäiväkahvit tehnyt eri pavuista. Aika hankalaksi menee, jos myllyssä pitää olla paljon kahvia kerrallaan. Täytyy varmaan käyttää käsimyllyä toiselle pavulle.
Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 8)
Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.
-
Täytyy varmaan keksiä jotain, kun yleensä olen aamu- ja iltapäiväkahvit tehnyt eri pavuista. Aika hankalaksi menee, jos myllyssä pitää olla paljon kahvia kerrallaan. Täytyy varmaan käyttää käsimyllyä toiselle pavulle.
Toi on kyllä yleinen ja merkittävä ongelma. Näitä vehkeitä ei oikein ole suunniteltu kotikäyttäjää ajatellen - ainakaan intohimoisempaa kotikäyttäjää. Kahvilassa ratkaisu yleensä on hommata vaan kaksi tai useampi niitä myllyjä.
Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.
Terien pyörintänopeus on ainakin aika eri luokkaa.
-
Korjataanpa tuo virhe: Versalabin lisäksi löytyy useampi käsimylly, jotka on suunniteltu käytettäväksi kerta-annoksittain 8)
:) Heeh.
Täsmennetään koskemaan sähkömyllyjä (ja näistä myllyt joissa on kunnon terät - krupseja tms. ei lasketa).
Peräkkäiset uutot kyllä saa gramman parin sisään, aamu ja iltapäivän ero on usein suurempi.
Ero ei ole uuttoajassa, vaan nopeudessa, selkeästi nopeammin valuu joskus. Ilmeisesti tamppaus on hakusessa. Olisin kuvitellut, että e61:lla tamppauksen merkituys olisi ollut pienempi.
En löytänyt äkkisiltään etsimällä oliko sinulla nakukahvaa käytössä? Heilahtelut valumisnopeudessa samalla jauhatuksella ja annoksella voivat johtua myös huonosta tekniikasta (= purujen distribuutio filtterissä, tamppauksen suoruus, jne. mutta ei siis tamppauksen "lujuus").
Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.
Terien pyörintänopeus on ainakin aika eri luokkaa.
Ja sitten se ilmeinen, eli terät ovat reilusti eri kokoiset - eivät siis lähellekään identtiset. Vaikka käsimyllyjen terät olisivat joka kohdin mittasuhteilaan kutistetut versiot ison myllyn teristä, niin papuhan pysyy koko ajan samankokoisena ja isot terät jauhavat sen erilailla kuin pienet terät.
-
Ja sitten se ilmeinen, eli terät ovat reilusti eri kokoiset - eivät siis lähellekään identtiset.
Onko pienen kartioteräisen sähkömyllyn terillä kokoeroa käsimyllyyn?
-
Mitenkäs kartioteräinen sähkömylly eroaa käsimyllystä? Nähdäkseni terät ovat lähes identtiset.
Karkaa kohta ot:n puolelle, mutta modet lohkoo käsimyllyihin tarvittaessa...
Näiden "modernien" (Kyocera, Hario, uudet Zasset) käsimyllyjen terähän ovat keraamisia, ja sellaisenaan varsin köpöjä laitoksia. Eroavat ainakin tylsyydessään metallisista kartioterällisistä sähkömyllyistä.
Kyoceran kartioterien ulkoterän sisäkehän halkaisija on 35 mm.
-
Onko pienen kartioteräisen sähkömyllyn terillä kokoeroa käsimyllyyn?
Oletin siis että lasy oli nimenomaan kiinnostunut eroista isoihin myllyihin:
Pääseekö hienommilla myllyillä sitten parempaan tulokseen? Kysymy on kohdallani täysin akateeminen, sillä talous ei kestä parempaa=isompaa myllyä (missään sanan "talous" merkituksessä).
Mutta noista kokoeroista: tarkistin purettuna olevasta Armin Trusserista (odottaa kunnostusta) alaterän halkaisijan ja se oli pohjasta mitattuna 29mm. En tiedä mistä kohtaa tuo Pikkolon 37mm on mitattu - voivat olla hyvinkin melko samankokoiset.
Näiden "modernien" (Kyocera, Hario, uudet Zasset) käsimyllyjen terähän ovat keraamisia, ja sellaisenaan varsin köpöjä laitoksia. Eroavat ainakin tylsyydessään metallisista kartioterällisistä sähkömyllyistä.
Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.
-
Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.
Morkkaukseni liittyy terien tylsyyteen, ei itse materiaaliin. Leikkaavat reunat ovat yllättävän pyöreät.
Varion terät haluaisin nähdä, mutta joutuu odottelemaan (ainakin) lokakuulle asti...
-
Ei kai terien keraamisuus niistä huonoja tee? Tietysti noitakin voi olla erilaatuisia (kuten on metalliteriäkin), mutta esimerkiksi Mahlkönigin Variossa terät ovat keraamiset ja ne on koettu käytössä lähinnä positiiviseksi tekijäksi.
Niinpä. Perinteisesti keraamiset terät ovat olleet niitä halvimpia valettuja pyöreitä möhkäleitä. Kuitenkin joku alan asiantuntija, tai ainakin sellaiseksi itsensä foorumilla esitellyt, minusta sanoi että jos halutaan niin keraamisista valetuista teristä saadaan terävämmät ja kestävämmät kuin työstetyistä metalliteristä.
-
Niinpä. Perinteisesti keraamiset terät ovat olleet niitä halvimpia valettuja pyöreitä möhkäleitä. Kuitenkin joku alan asiantuntija, tai ainakin sellaiseksi itsensä foorumilla esitellyt, minusta sanoi että jos halutaan niin keraamisista valetuista teristä saadaan terävämmät ja kestävämmät kuin työstetyistä metalliteristä.
"Keraaminen" on jälleen sellainen yleinen termi, joka voi tarkoittaa kovin montaa asiaa. Sehän on kiviperäistä materiaalia, joka on kovetettu lämpökäsittelyllä ("polttamalla"). Termin alle mahtuu mitä tahansa, vessanpöntöistä veitsiin asti. Asiaa sekoittaa vielä puhekieli. Siinä kun "keraamiseksi" sanotaan usein mitä tahansa kovaa materiaalia, joka ei ole metallia tai lasia. Moni "keraaminen" on tänäpäivänä mineraalihiekkaa, joka on sidottu kasaan polymeerillä - siis "muovia", tai jopa pelkkää polymeeriä (tässä toinen aivan kelvoton termi: "muovi").
Keraaminen materiaali voi olla hyvin kestävää, siitä voi saada aikaiseksi myllyn terät, jotka kestävät hankausta metalleja paremmin. Materiaalin lämmönjohtokyky on huono, joten pavun ja terän rouhimispinnan lämpö ei siirry pois. Keraamiset terät saattavat siten käydä kuumempina, kuin metalliterät. Keraamisesta materiaalista valmistetaan jopa veitsiä, joten kyllä materiaalista terävääkin saa. Terävämpää kuin metallista? Tuskin, mutta terävää kuitenkin.
-
Tämäkin on edelleen tavallaan ot, mutta liittyy asiaan, koskapa Iberital näyttää olevan ainakin teriltään sukua pinocciolle. Elikkä panostin myllyn puolilleen kahvia (eri kuin aiemmin, mutta kuitenkin) ja jauhoin samalla karkeusasetuksella kuin aiemmin. Tulos: puolessa miuutissa ei tippaakaan kahvia. :o
Sain ruuvata myllyä asteikollaan 1,5 pykälää löysemmälle, ennen kuin sain aikaan 2 x 17g essot. Näytäisi parin shotin kokemuksella tekevän nyt paljon tasaisempaa kuin aiemmin, kun mittasin vain annoksellisen papuja myllyyn. Kiinnitin myös tamppaukseen huomiota ja varoin kolistelematta kakkua.
Olipa erittäin hyvä, että asia tuli puheeksi epäilin jo vähän myllyn laatua, mutta vika näyttäisi olevan käyttäjässä.
Versalabissa on kaiketi keraaminen vain tuo kartioterä. Sillähän ei siinä konstruktiossa ole kovin oleellista virkaa, kunhan rouhii vähän noita papuja.
-
Tämäkin on edelleen tavallaan ot, mutta liittyy asiaan, koskapa Iberital näyttää olevan ainakin teriltään sukua pinocciolle. Elikkä panostin myllyn puolilleen kahvia (eri kuin aiemmin, mutta kuitenkin) ja jauhoin samalla karkeusasetuksella kuin aiemmin. Tulos: puolessa miuutissa ei tippaakaan kahvia. :o
Tulisiko tämä tulkita siten, että jos jauhat myllylläsi papuja vain shotiin tarvittavan määrän niin saat shotin aikaiseksi mutta jos jauhatuksen päällä on papuja painolastina tulos muuttuu siten että espressokone menee tukkoon? Painolastilla olisi tällöin yllättävän suuri merkitys. Muiden muuttujien (mm. tamppaus) pysyessä mahdollisimman muuttumattomina.
-
Tulisiko tämä tulkita siten, että jos jauhat myllylläsi papuja vain shotiin tarvittavan määrän niin saat shotin aikaiseksi mutta jos jauhatuksen päällä on papuja painolastina tulos muuttuu siten että espressokone menee tukkoon? Painolastilla olisi tällöin yllättävän suuri merkitys. Muiden muuttujien (mm. tamppaus) pysyessä mahdollisimman muuttumattomina.
Eikös tämä ole monesti jo todettu, että mikäli on vaan shotin verran papuja, joutuu jauhamaan hienommaksi kuin "normaalisti käytettynä"?
-
Eikös tämä ole monesti jo todettu, että mikäli on vaan shotin verran papuja, joutuu jauhamaan hienommaksi kuin "normaalisti käytettynä"?
"Joutuu jauhamaan hienommaksi" ei vielä vastaa vielä kysymykseen "kuinka paljon?" Eli haetaan vaikutuksen merkitsevyyttä. Espressosta tukkeumaan kuulostaa jo suurelta muutokselta.
-
Pitäkää papuja hopperissa. Muuten mylly ei toimi normaalisti.
Hieman ihmetytti jopa sekin, että jopa Versalabiin jouduttiin tekemään kansi jugurttipurkista, ettei palaset sinkoa ulos myllystä.
Kyseinen mylly on suunniteltu nimenomaan kertamällien tekoon, mutta minusta tuntuu, että sekin jauhaisi paremmin, jos palaset eivät sinkoilisi ulos myllystä...
Itse en välittäisi siitä, minkä verran jokin asia vaikuttaa, vaan siitä, miten vakioidaan jokin muuttuja, jottei sitä tarvitse otta lainkaan huomioon kahvin keitossa. Luultavasti papumurujen hyppimiseen vaikuttaa ehkä papujen koko, rasvaisuus, määrä, kosteus ja mikäikinä.
Minä pidän papuja painona hopperissa ja jos vaihdan pavut toisiin, jauhan myllyn tyhjäksi ja vien työmaalle Pavonissa uutettavaksi, helppoa minulle siis.
O.K.
-
Tulisiko tämä tulkita siten, että jos jauhat myllylläsi papuja vain shotiin tarvittavan määrän niin saat shotin aikaiseksi mutta jos jauhatuksen päällä on papuja painolastina tulos muuttuu siten että espressokone menee tukkoon? Painolastilla olisi tällöin yllättävän suuri merkitys. Muiden muuttujien (mm. tamppaus) pysyessä mahdollisimman muuttumattomina.
Näin tuo olisi kaiketi tulkittavissa. Vielä pitäisi varmentaa asia käyttämällä samaa papua, kuin aiemmin. Tuntumani on, että aiemmin (shotin pavut kerrallaan myllyyn) näiden papujen ero karkeusvaatimuksen suhteen on ollut noin 0,5 pykälää, joten erittäin suuri ero olisi jokatapauksessa kyseessä. Nyt siis löysäsin myllyä arvosta 6,7 arvoon 5 (=tukkeesta essoon). Iberital löystyy arvoa pienentämällä ::).
Aiemmin saattoi myös lorahtaa 2x40g mutta luulisin tuon johtuneen pöhköstä tamppauksesta (kolistelusta tamppauste välillä).