Eli WDT:n jälkeen tamppaus ilman enempää tasoittelua - ?
Jep. Pinta ei siis jää ennen tamppausta niin tasaiseksi kuin sormella tasatessa - mutta on siis kauttaaltaan yhtälailla "kuhmurainen" ympäri filtteriä (pitänee ottaa tuosta kohdasta kuva jahka kerkeän). Että homma siis toimii näin (ilman sitä mahdotonta ähinää tasauksen kanssa), on seurausta nyt siis suoraan tuosta "normaalista" annoskoosta - eli hommaa ei viedä äärirajoille kuten ylitäyttäessä ja näin toleranssit ovat isompia. Mutta tässäkin tapauksessa pitää siis olla erittäin huolellinen sen kanssa että se kahvi on siellä filtterissä kuitenkin
keskimääräisesti mahdollisimman tasaisesti, eli jossain mielessä yhtä tiheässä ympäri filtteriä ennen tamppausta.
Voitko vähän vielä selventää mitä tarkoittaa "tarkon kevyesti reunoja"?
Tuo "adapteri" siis jää filtterin reunan ja kahvipurujen väliin filtterin yläosasta. Kun sen nostaa pois niin yleensä sen jättämä "rangas" kyllä täyttyy aika hyvin itsestään - mutta yleensä kuitenkin joudun hieman korjaamaan sieltä täältä jos näkyy pahempaa koloa. Tässä välissä vielä tarkastan että kahvin pinta on suurinpiirtein tasaisainen kun siitä saa paremman havainnon ilman tuota "adapteria".
Entä miten annostelet, vaa-alla, ajastimella?
Myllyssä on ajastin joka ainakin itselläni antaa melkolailla toistettavaa tulosta. Vaa'an avulla olen lähinnä hakenut sitä miltä tuo noin 14 grammaa tuplafiltterissä näyttää weissauksen jälkeen - eli filtteri jää hieman vajaaksi. Lisäksi indikaattorina toimii se miten kahvin pinta tuon tamppauksen jälkeen asettuu.
Onko pavuissa suuria eroja? Tähän asti olen käyttänyt yhtä ja samaa laatua koko ajan. Laitteen mukana tuli kilo Macafe essosekoitusta. Cremasta päätellen on vielä kohtalaisen tuorettakin.
Pavuissa on eroja - mutta nämä erot korostuvat lähinnä silloin jos käyttää ns. "single origin" papuja joissa asiaa sotkee vielä mahdollisesti erilaiset paahtoasteet. Papusekoitusten välillä taas erot ovat pienempiä - paitsi tietysti tuoreen ja vanhan sekoituksen välillä voi (käyttäytymisessä) olla isoakin eroa.
Vaikkakin tuore kahvi tuottaa hyvän ja runsaan creman niin tämä ei valitettavasti tarkoita sitä että hyväcremainen kahvipapu olisi mitenkään tuoretta. Riittävästi kun on robustaa niin sitä irtoaa aika vanhastakin tavarasta massiivinen crema joka peittoa creman volyymillä mitattuna tuoreen arabican.
Tähän asti olen kyllä tampannut aika voimakkaasti. Pitää kokeilla kevyempää otetta. Tönimisvaiheen pois jättäminen on siinä mielessä hiukan hankalaa koska sitä vaakaa ei vielä ole. Lisäksi olen kuvitellut että tönimällä ylijäämäpurukasaa edestakaisin sihdin päällä saisin reunat paremmin kiinni.
Vielä yksi kysymys: Kuinka tarkkaan vaakasuorassa kahvikakun pinnan pitäisi tampattuna olla? Tällä hetkellä saan sen ehkä reilun millin tarkkuudella suoraan, mutta se edellyttää että teen ensin erittäin kevyen alkutamppauksen, tarkistan suoruuden ja tarvittaessa painan yhtä reunaa alemmas. Sitten olen jatkanut Staubilla, eli edelleen hyvin kevyillä tamppauksilla kihnuttanut puruja reunoilta alemmas. Viimeiseksi olen sitten survaissut hiukan voimakkaammin.
Ronskin tamppaamisen kanssa on juuri se ongelma että kakku menee helposti vinoon. Kakku olisi hyvä saada kerrasta "vaaterisuoraan" ja tuommoisessa "korjailevassa tamppauksessa" jossa painellaan sitten toispuoleisesti on ilmeisesti omat riskinsä (reunan tiiviys kai tässä on lähinnä vaarassa). Nakukahvan kanssa asian tarkastelu on tosin helppoa - jos on tampannut kovin pahasti vinoon niin kahvi tulee filtteristä läpi alussa toispuoleisesti (tämä tosin voi johtua huonosta distribuutiostakin, eli ennen tamppausta tiheys ei ollutkaan kaikkialla sama) - tihkuminen ei siis ala kauttaaltaan tasaisesti vaan ottaa ikäänkuin varaslähdön jostain reunan suunnasta. Uuton aikana sitten yleensä käy niin että se kahvinoro ei pysy filtterin keskellä vaan "nojaa" johonkin päin filtterin reunaa.
Tuosta miten kovaa sitä kakkua pitää tampata on ollut kovaakin debattia - osa puolesta ja osa vastaan. Viittaan nyt viimeisimpään mielessäni olevaan kommenttiin asiasta: Eli Scott Rao on sitä mieltä (kirjassaan) että yksi kohtuullinen tamppaus riittää ja puruja ei tarvitse sieltä filtterin reunojen sisältä paljoa putsailla pois - halutessaan voi kääntää kahvan nopeasti ylösalaisin, filtterin yläreuna sitten pyyhitään kyllä huolellisesti puhtaaksi. Hän perustelee tuota tamppauspuolta mm. sillä että kun kahvikakku saa vettä pinnalleen niin tamppauksen aiheuttama "pintajännitys" kakun pinnassa katoaa silmänräpäyksessä ja että kovinkin tamppaus on vain kymmenesosa siitä paineesta joka kakkuun sitten uutossa kohdistuu (eli onko tamppaus 7 vai 9 kiloa on tässä mittakaavassa merkityksetöntä). Hänen mielestään se ilmiö että kovalla tamppauksella kahvi alkaa tulla filtteristä läpi hitaammin kuin kevyellä tamppauksella - kun käytetään siis samaa annosmäärää - johtuu vain siitä että tuossa kovassa tamppauksessa suihkusihdin ja kahvikakun pinnan väliin jää isompi tila, jonka pitää täyttyä vedellä ennenkuin uuttuminen kahvikakun läpi todenteolla alkaa.