Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: Teme - Helmikuu 09, 2007, 21:28:31 ip
-
Ihan pikaisesti haluan jakaa ilouutisen. Uusi koneeni, La Marzocco GS3 saapui tänään! :-D Kirjoitin lyhyen jutun englanniksi blogilleni (linkki juttuun (http://temesblog.blogspot.com/2007/02/gs3-arrives.html)). Taitaa tulla kiireinen viikonloppu kun on vieraitakin kylässä... Lisää juttua seuraa pikapuoliin...
T. Teme
-
Ei kai tässä voi muuta kuin onnitella hankinnasta ja olla perisuomalaiseen tapaan kateellinen :D.
-
Onneksi siinä on vielä nuo kuljetusteipit hiukan rumentamassa, ettei kateus saa äkkiseltään yliotetta :D Komea peli on.
-
:shock:
Onnittelut!
Kestänee tovin tuon kanssa leikkiessä (ohjelmoitavat preinfuusiot ja muut...). Koetahan muistaa nukkuakin tulevana viikonloppuna... kofeiinittomilla pavuilla olisi varmaan kerrankin kysyntää? :D
Tuolla pystyy sitten varmaankin ihan mihin vaan. Aiemmin tänään laitoit toisessa ketjussa että lähtee 16.2. tehtaalta, joten aikakonekin tuossa taitaa olla integroituna. :wink:
-
Onnittelut myös täältä,
Ankaran näköinen masiina ja toivottavasti maku on myös sen mukainen :D
-T. J.P.
-
Onkohan jotain vekotinta joskus odotettu yhtä kiihkeästi kuin tätä?
Kahviyhteisö ympäri maailman ollut jo tovin varpaillaan.
Sen on nyt parempi keittää kohtuullista kahvia :D
Äkkiä lisää yksityiskohtia, kuvia, videoita....
-
Ylöjärvi onnittelee,
melkoinen namipala, jos en olisi suu kuivana kuumeessa, niin varmasti kuola valuisi näppäimistölle. :thumbup:
-
Onnittelut uudesta rakkaasta!
Ja täältä suunnalta myös kannatetaan, että videota vaan kehiin uudesta koneesta tositoimissa... :thumbup:
-
Kiitokset kaikille :-)
Pieniä ongelmia on ollut koneen kanssa. Uuttopaine on tehtaalla säädetty liian alas (5 bar). Veikkaan että tämä on asetettu ottaen huomioon linjapaineen jos kone kytketään vesiliitäntään ilman paineenrajoitinta.
Ongelma on se, ettei tähän hätään ole oikein ketään kuka osaisi neuvoa mistä saan tuon uuttopaineen säädön tehtyä. Koneen sivupaneleita en ole saanut irti että pääsisin itse tutkimaan (ja ottamaan kuvia). Eli kahvia ei toistaiseksi ole vielä koneesta saanut maistella...
Tuoreimmat kokemukset löytyy täältä: (klikkaa linkkiä (http://temesblog.blogspot.com/2007/02/setting-up-gs3-part-i.html))
Tuolla pystyy sitten varmaankin ihan mihin vaan. Aiemmin tänään laitoit toisessa ketjussa että lähtee 16.2. tehtaalta, joten aikakonekin tuossa taitaa olla integroituna. :wink:
Aikakonetta tuossa ei ainakaan vielä ole mukana (oli itse asiassa positiivinen ylläri että kone tulikin "jo" nyt), mutta aika monta muuta ominaisuutta löytyy, mm:
1.) Päälle ja pois -kellonajat ohjelmoitavissa.
2.) Uuttolämpötila ohjelmoitavissa 0.2 C pykälin suoraan ohjauspaneelista.
3.) Höyrylämpötila ohjelmoitavissa 0.2 C pykälin suoraan ohjauspaneelista.
4.) PID sekä uutto- että höyryboilerille ja mahdollisuus säätää kaikkia PID parametrejä suoraan ohjauspaneelista.
5.) Esi-uutto aika ja sen jälkeinen tauko ennen itse uuttoa on säädettävissä jokaiselle uutto-ominaisuudelle (sinkku, tupla, sinkku ristretto, tuplaristretto) erikseen suoraan ohjauspaanelista.
6.) Uuttoautomatiikka ohjelmoitavissa joko nestetilavuuden (esim 30 ml) tai uuttoajan (esim 28 sek) mukaan. Nämäkin säädettävissä jokaiselle uutto-ominaisuudelle erikseen.
7.) Konetta voi käyttää joko sisäisestä vesisäiliöstä tai kytkeä kiinteään vesiliitäntään. Tippa-allas myös kytkettävissä viemäriin kiinteästi.
8.) Molempien boilerien pikatyhjennysventiilit kalkinpoistoa varten.
9.) Koneen voi ohjemoida muistuttamaan huollon tarpeesta ja huoltoliikkeen puhelinnumerosta. Lisäksi sen voi ohjelmoida muistuttamaan vesifiltterin vaihdon tarpeesta (tai esim kalkinpoiston tarpeesta), kun tietty vesimäärä on kulkenut koneen läpi.
10.) Koneelle voi antaa nimen, joka näkyy näytössä koneen ollessa päällä :D
11.) Virransäästö -tila, jossa kone vaihtelee uutto- ja höyryboilereiden lämmityselementeille annettua virtaa priorisoiden uuttoboileria (lienee fiksu ominaisuus kotikäytössä).
12.) Kuuman veden voi valita tulevaksi joko höyryboilerista höyrypaineen puskemana (voi olla turhan kuumaa ja roiskia kuten HX-koneissa yleensä) tai pumpun ja sekoittajan avulla (höyryboileista tuleva vesi ja säiliöstä tuleva vesi sekoitetaan sopivan lämpöiseksi)
13.) Suurin osa säädöistä on valikoiden takana, mutta esim lämpötilat ja esi-uuton asetukset saa pikavalintojen taakse
14.) Ohjauspaneeli myös ilmoittaa ongelmista kuten vajaista boilereista, liian korkeista lämpötiloista, jos boilerien lämpiäminen jostakin syystä kestää normaalia pidempään (tarvetta kalkinpoistolle?) tai muista ongelmista tärkeimpien koneen toimintaan vaikuttavien komponenttien kanssa
Ylöjärvi onnittelee,
melkoinen namipala, jos en olisi suu kuivana kuumeessa, niin varmasti kuola valuisi näppäimistölle. :thumbup:
Pikaista paranemista :thumbup:
T. Teme
-
Kone on nyt toimintakunnossa ja ensimmäiset shotit on nautittu. Andrejaan verrattuna GS3 kehrää hiljaisesti ja ilman esi-uuttoakaan ei tunnu olevan ongelmia kanavoitumisen kanssa (noita esi-uutto ominaisuuksia pitää kokeilla tuossa viikon mittaan).
Pientää hienosäätöä pitää vielä uuttolämpötilan kanssa tehdä, mutta se on helppoa tuon ohjauspaneelin kautta. Mausta on vielä myös hiukan vaikea kommentoida tässä alkuhuumassa ja tuon hienosäädön puuttuessa, mutta tuntuisi että korkeita nuotteja löytyy kupista hiukan enemmän...
Hiukan lisäjuttua taas blogilla: (klikkaa linkkiä (http://temesblog.blogspot.com/2007/02/setting-up-gs3-part-ii.html))
Pieni korjaus tuossa yllä mainittuun. Automatiikkaa ei voi ohjelmoida uutto-ajan mukaan (vain volyymin). Koneessa on kuitenkin ns Chronos-toiminto, joka on käytännössä shottiajastin (eli näyttää kuluneen ajan sekunneissa).
T. Teme
-
Onneksi olkoon!
On se vaan komee ja mukavan pienikokoinen.
-perttu
-
Olisipa hauska kuulla miltä kone vaikuttaa nyt kun sitä olet enemmän käyttänyt?
-
Hyvinhän tuo pelittää. Eli olen edelleen 100% tyytyväinen hankintaan sen korkeasta hinnasta huolimatta.
Tuo esi-uutto toimii hyvin ja säätö käy tosi näppärästi. Tuo uuttolämmön säätö kahvia tai paahtoastetta vaihdettaessa käy niin helposti että tätäkään ominaisuutta ei voi muuta kuin ihailla. Hiljainenkin tuo kone on.
Grupon päällä oleva muovinen suojus halkesi. Sain uuden kun piipahdin taas kesällä tehtaalla siellä Firenzen kupeessa - olisihan tuon kotiin toimitettunakin saanut veloituksetta, mutta kun satuin kerran olemaan nurkilla :-) Ovat vaihtaneet materiaalin paremmin lämpöä kestäväksi ja tämän pitäisi kestää.
Vesisäiliöstä tuota konetta vieläkin käytän ja omassani on vielä tuo vanhanmallinen, musta ja melko heikkolaatuinen versio. LM oli saanut ensimmäisen erän uudenmallisia säiliöitä kun piipahdin tehtaalla mutten hoksannut kysyä sellaista itselleni mukaan vaikka ovatkin luvanneet sen veloituksetta kaikille koneen ostajille. No, tuo uudempi vesisäiliö toimitetaan kotiin ja saan sen varmaankin ensi kuun alussa. Hiukan tuntuvat olevan herkät myös nuo vesisäiliön anturit - uudemman säiliön pitäisi istua paremmin.
Alunperin koneen mukana tullut nelireikäinen vaahdotuspää ei toiminut GS3:n kanssa mielestäni ollenkaan hyvin. Muiltakin ensimmäisten tuotantokoneiden omistajilta olivat saaneet vastaavaa palautetta ja nyt kaikki tuotantokoneet tulevatkin tuolla kolmireikäisellä päällä joka toimii loistavasti. Vaahdotustehoa piisaa - yhtä lattea varten maidon vaahdottaa jääkaappiviileästä alle kymmenessä sekunnissa.
Aika pitkä tuo vaahdotusvarsi on ja tästä johtuen sen sisälle kai kondensoituukin jonkin verran vettä joka pitää "puhaltaa" varresta ulos (näinhän se kaikissa koneissa, mutta GS3:ssa vaan hiukan isompi määrä). Vaahdotusvarsi ja kuumavesihana liikkuvat vapaasti joka suuntaan ja ovat lämpöeristettyjä. Niiden kiinnitys itse koneeseen on jokseenkin heppoisen näköinen ja tuntuinen muovinen kiinnittys. Tuoreimmissa tuota kiinnitystä/nivelkuppia on vahvistettu koska joissakin alkuerän koneissa osa petti. Omassa koneessani ei ole ollut ongelmia tämän suhteen.
Oikeastaan en keksi kuin kaksi ominaisuutta joita vielä kaipaan.
* Ensinnäkin olisi mukava jos koneen sisäiseen ajastimeen voisi ohjelmoida edes toisen päivittäisen päälle/pois ajan (eli saisi koneen heräämään aamulla kuten nyt, mutta lisäksi olisi mukava kun se olisi jo valmiiksi lämmin kun tulee kotiin).
* Toiseksi olisi kiva saada tuo esi-uutto ominaisuus toimimaan myös puoliautomaatti -moodissa, eli ei siis vain noita ohjelmoituja nappeja käytettäessä. Tosin voihan noistakin yhteen tai kahteen ohjelmoida volyymin ylisuureksi ja katkaista shotin manuaalisesi. Ideaaliratkaisukin on jo tiedossa, eli tuo "paddle group" (mikäs tuolle olisi hyvä suomenkielinen vastine?) jonka voi jälkiasentaa....
Kone siis vastaa odotuksia ja kahvi on maukasta. Jotkut shotit ovat olleet niin maukkaita että sukat ovat pyörineet jaloissa vielä tunti juoman nauttimisen jälkeen :lol:
Myllyllähän tässä on vähintään yhtä suuri vaikutus tuohon kahvin laatuun ja todennäköisesti vielä suurempi kuin itse koneella. Myllyjen saralla en olekaan ollut ihan yhtä tyytyväinen, mutta vain nykyisen myllyn annostelijallisuudesta johtuen. Uusi mylly pitäisi olla keittiössä parin viikon päästä ja tuonkin ongelman pitäisi sitten poistua...
T. Teme
-
* Ensinnäkin olisi mukava jos koneen sisäiseen ajastimeen voisi ohjelmoida edes toisen päivittäisen päälle/pois ajan (eli saisi koneen heräämään aamulla kuten nyt, mutta lisäksi olisi mukava kun se olisi jo valmiiksi lämmin kun tulee kotiin).
Onko jotain erityistä syytä miksi et pidä sitä päällä 24/7?
* Toiseksi olisi kiva saada tuo esi-uutto ominaisuus toimimaan myös puoliautomaatti -moodissa, eli ei siis vain noita ohjelmoituja nappeja käytettäessä.
Eli perinteiseen tapaan uuttaessa kakkuun iskee aika kertalaakista täysi paine? Kieltämättä vähän harmillinen ominaisuus, muuten täydellisessä koneessa... :)
-
Kaffecentralenissa olivat ihan yksiselitteisesti sitä mieltä, että kaikin tavoin järkevintä, myös energiatehokkainta, on että gs/3 pysyy päällä koko ajan. Sammuttaminen tulee kyseeseen lähinnä silloin, jos lähtee yhtään pidemmälle reissulle.
t. Arto, joka kovasti harkitsee uuden keittimen hankintaa
-
Onko jotain erityistä syytä miksi et pidä sitä päällä 24/7?
Kaffecentralenissa olivat ihan yksiselitteisesti sitä mieltä, että kaikin tavoin järkevintä, myös energiatehokkainta, on että gs/3 pysyy päällä koko ajan. Sammuttaminen tulee kyseeseen lähinnä silloin, jos lähtee yhtään pidemmälle reissulle.
Oma logiikkani sano, että energiatalouden kannalta 24/7 käyttö on kuitenkin kalliimpaa. Jos ottaa esimerkin jossa kone on päällä kahdesti päivässä 3 tuntia, niin toki se kuluttaa enemmän sähköä lämpenemisvaiheessa kun lämpöelementti tekee koko ajan töitä ensimmäiset n. 15 minuuttia ja senkin jälkeen parinkymmenen minuutin ajan hiukan tiuhempaan kuin jos kone olisi ollut päällä 24/7. Lämpimänä ja päällä, mutta käyttämättömänä ollessaankin tuota sähköä kuluu.
Omien karkeiden laskujen mukaan koneen käynnistäminen kylmästä kuluttaa noin 2kW ensimmäisen tunnin aikana ja lämpimänä käydessään noin 0,4kW tunnissa. Tästä kun laskee niin 24/7 käyttö on kalliimpaa. Mutta ei tuossa kuitenkaan puhuta kuin vajaan 100 euron vuotuisesta erosta jos matikkani sekä logiikkani toimii :roll:
Samankaltainen logiikka toimii auton talvikäynnistyksessä. Otetaan kaksi eri vaihtoehtoa:
1) Oletetaan että tiukalla pakkasella (auto ei ole tolpassa) auto käynnistetään kahdesti - ennen töihin menoa ja sieltä palaamista varten. Liikkeelle ei lähdetä ennen kuin auto on lämmin ja kun päästään määränpäähän, auto sammutetaan.
2) Auto on käynnissä 24/7 eli aina lämmin. Ei tarvitse kuin hypätä kyytiin ja körötellä. Kun päästään määränpäähän niin auto jätetään käyntiin.
Ok. tuo on "hiukan" epärealistinen esimerkki, mutta jos tuota kokeilisi ja autosta ei loppuisi polttoaine, niin veikkaisinpa että bensaa kuluisi enemmän vaihtoehto kakkosessa?
Tuon essokoneen 24/7 käyttö on aika paljon keskusteltu juttu ja molemmissa käytännöissä on puolensa. Mikä on vaikutus sähköosien kulumiseen, kalkin muodostumiseen, tiivisteiden hapristumiseen jne? Näistäkin on erilaisia mielipiteitä. Itse olen kuitenkin ainakin toistaiseksi päättänyt pitäytyä nykyisessä käytännössäni...
Eli perinteiseen tapaan uuttaessa kakkuun iskee aika kertalaakista täysi paine? Kieltämättä vähän harmillinen ominaisuus, muuten täydellisessä koneessa... :)
Jep, mutta selvennetään vielä että voihan noilla ohjelmoitavilla nappuloilla siis käyttää konetta puoliautomaatina. Tällöin esi-uutto -toiminto on olemassa. Se, mikä olisi mukava lisä olisi tuo progressiivinen ja manuaalisesti hallittava esi-uutto joka tulee siis saataville myöhemmin tuon paddle-grupon myötä...
T. Teme
-
Oma logiikkani sano, että energiatalouden kannalta 24/7 käyttö on kuitenkin kalliimpaa.
Minun logiikkani sanoo, että jos on varaa hankkia La Marzocco GS3 niin on myös varaa maksaa se pieni erotus sähkölaskussa. :)
Omien karkeiden laskujen mukaan koneen käynnistäminen kylmästä kuluttaa noin 2kW ensimmäisen tunnin aikana ja lämpimänä käydessään noin 0,4kW tunnissa.
Watti on tehon yksikkö, eli tarkoitatko että lämpimänä ollessaan se syö keksimäärin 400W teholla sähköä? Itse laskeskelin (seuraamalla kuinka suuren osan ajasta lämmityselementti on päällä), että Brewtus kuluttaa sähköä 60W teholla lämpimänä ollessaan. Eikös GS3:n boilerit ole eristetty, joten lukemien pitäisi olla samaa luokkaa?
Itse laskin asian niin, että seurasin elementin käynnistymistä eli laskin päälläoloajan ja käynnistymistiheyden (noin 4 s päällä 2 min välein). Siitä sain selvillä kuinka ison osan ajasta höyryboilerin elementti oli päällä, ja kerroin sen elementin teholla 1200W, ja tulos oli 40W. Brewtuksen rakenteen vuoksi uuttoboilerin elementti on merkittävästi vähemmän päällä ja samantehoinen, joten heitin sille tehoksi puolet ja sain tulokseksi 60W.
Tuon essokoneen 24/7 käyttö on aika paljon keskusteltu juttu ja molemmissa käytännöissä on puolensa. Mikä on vaikutus sähköosien kulumiseen, kalkin muodostumiseen, tiivisteiden hapristumiseen jne? Näistäkin on erilaisia mielipiteitä. Itse olen kuitenkin ainakin toistaiseksi päättänyt pitäytyä nykyisessä käytännössäni...
Näistä on tosiaankin vaikea sanoa lopullista totuutta. Taitaa olla vähän kaksisuuntainen: jatkuva päälläolo säästää metalliosia, kun ne eivät jatkuvasti supistu ja laajene eli väsy, mutta kuivattaa tiivisteitä ja hapristaa muoviosia. Itse lasken tämän voitoksi 24/7-käytännölle, koska tiivisteet ja muoviosat on aika paljon helpommin vaihdettavissa kuin kovat sisuskalut.
-
Itse hankin Clas ohlssonilta ajastinpaketin. Hinta oli alle kympin, oisko ollut vitosen luokkaa, mukana yksi mekaaninen ajastin ja yksi digitaalinen. Digitaaliseen saa ajastettua muistaakseni parikymmentä erilaista päälle/pois kombinaatiota, eri viikonpäiville, viikonlopulle, joka toiselle päivälle, kaikille päiville.
Itselläni käytössä, Silvia herää n. tunti ennen aamujuoman tarvetta, sekä arkisin n. puolituntia ennen normaalia kotiinsaapumisaikaa. Viikonlopulle on sitten omat profiilinsa....
-
Watti on tehon yksikkö, eli tarkoitatko että lämpimänä ollessaan se syö keksimäärin 400W teholla sähköä?
Niinhän se on, mutta eikö sähkönkulutusta mitata kilowattitunneilla?
Eikös GS3:n boilerit ole eristetty, joten lukemien pitäisi olla samaa luokkaa?
Omassa koneessani ei ole boilereissa eristystä. Tuoreimmissa versioissa on höyryboilerissa osittainen eristys (jonka tarkoituksena on hillitä kupinlämmitystason lämpötilaa). Boilerin eristyksellä on negatiivinen vaikutus lämpötilan tasaisuuteen ja tästä johtuen ei uusissakaan GS3 versioissa ole uuttoboilerissa eristystä.
Veikkaisin kyllä että GS3 kuluttaa enemmän sähköä kuin Brewtus. Isommat lämmityselementit, enemmän jäähtyvää pinta-alaa jne. Noiden PID-ohjainten sähkönkulutus lienee melko pieni.
GS3:ssa ei tuota lämmityselementin toimintaa oikein voi seurata kun ymmärtääkseni PID voi ohjata sitä jopa muutaman kerran sekunnissa! Laskin itse että elementit olisivat yhteensä päällä keskimäärin 12s minuutissa, mutta tuo voi näin tarkemmin ajatellen olla hiukan yläkanttiin. Esim 8s minuutissa (esim 4s per boileri) voisi olla lähempänä totuutta? Tälläkin yhtälöllä 24/7 käyttö kuluttaa enemmän. Mutta voihan olla että tuokin logiikka on ihan metsässä :)
Mainitsemasi 4s sekuntia kahden minuutin välein kuulostaa kyllä aika hurjalta? Taitaa olla lämpötilan heilahtelut melkoisia. Veikkaisin että uuttoboilerin elementti kävisi huomattavasti tiheämpään tahtiin. Onko Brewtuksessa muuten valo molempien boilerien elementeille vaiko vain toisen (höyry? ja uuttoboilerille se näyttö?).
Näistä on tosiaankin vaikea sanoa lopullista totuutta. Taitaa olla vähän kaksisuuntainen: jatkuva päälläolo säästää metalliosia, kun ne eivät jatkuvasti supistu ja laajene eli väsy, mutta kuivattaa tiivisteitä ja hapristaa muoviosia. Itse lasken tämän voitoksi 24/7-käytännölle, koska tiivisteet ja muoviosat on aika paljon helpommin vaihdettavissa kuin kovat sisuskalut.
Piuhaa ja elektroniikkaa tuon GS3 on syönyt sen verran, että niiden vaihtaminen uusiin voisi myös olla merkittävä kustannus. Mutta enpä itsekään osaa vetää mitään selkeää johtopäätöstä suuntaan tai toiseen. Itse pidät ilmeisesti koneen päällä 24/7?
Itse hankin Clas ohlssonilta ajastinpaketin. Hinta oli alle kympin, oisko ollut vitosen luokkaa, mukana yksi mekaaninen ajastin ja yksi digitaalinen. Digitaaliseen saa ajastettua muistaakseni parikymmentä erilaista päälle/pois kombinaatiota, eri viikonpäiville, viikonlopulle, joka toiselle päivälle, kaikille päiville.
Tuon tyyppinen härveli oli itsellänikin Andrejan kanssa ja se toimi hyvin. Tärkeätä lienee että se on maadoitettu ja on kapasiteetiltaan riittävä (eli kestää koneen vaatimat tehot). Jos se ei näytä ehtoja täytä ja jotakin menee pieleen, niin eikös kotivakuutuksen kanssa voisi tulla ongelmia? Kaukainen mahdollisuus, mutta tuli vaan mieleen...
T. Teme
-
Käytätkö muuten Teme konettasi ihan täydellä teholla sen ollessa päällä. Siinähän pitäisi olla se economy-modekin. Miten se vaikuttaisi 24/7 päälläoloon?
(Sähkön kokonaiskulutusta laskettaessa muuten mukaan pitäisi laskea ensinnäkin säästöt jotka syntyvät, kun ei tarvita erillistä vedenkeitintä ja toiseksi, vähentynyt lämmityksen tarve koneen kuumentaessa asuntoa. :)
-
Watti on tehon yksikkö, eli tarkoitatko että lämpimänä ollessaan se syö keksimäärin 400W teholla sähköä?
Niinhän se on, mutta eikö sähkönkulutusta mitata kilowattitunneilla?
Mitataan, mutta ilmaus "[kuluttaa] lämpimänä käydessään noin 0,4kW tunnissa" pitäisi tarkkaan ottaen olla "kuluttaa lämpimänä käydessään 0,4kW" tai sitten hassummin muotoiltuna "kuluttaa lämpimänä käydessään noin 0,4kWh tunnissa". :)
Veikkaisin kyllä että GS3 kuluttaa enemmän sähköä kuin Brewtus. Isommat lämmityselementit, enemmän jäähtyvää pinta-alaa jne. Noiden PID-ohjainten sähkönkulutus lienee melko pieni.
Näin varmasti on, mutta 400W on silti aika paljon. Sähköpatterit ovat teholtaan jotain 800W-15000W ja nekin räpsyvät termostaatin tahtiin, eli keskimääräinen teho on tuota 400W luokkaa. Väittäisin, että jos keittiön pöydällä on sähköpatterin tehoinen lämmitin (ilman puhallinta) niin sen jo huomaisi, eikä olisi mitenkään miellyttävä kodinkone sellainen...
Mainitsemasi 4s sekuntia kahden minuutin välein kuulostaa kyllä aika hurjalta? Taitaa olla lämpötilan heilahtelut melkoisia. Veikkaisin että uuttoboilerin elementti kävisi huomattavasti tiheämpään tahtiin.
Istuin aamulla hetken koneen ääressä ja kyllä se suunnilleen noin menee. Eivätkä ne lämpötilan heilahtelut mitenkään erityisen suuria ole, pari tai kolme astetta. Höyryboilerissa paine vaihtelee välillä 0,9-1,1 bar eli 112-115C. Uuttoboilerissa lämmön määrittäminen on pikkaisen hankalampaa koska digitaalinen termostaatti on puukotettu olemaan näyttämättä overshootit. Kuitenkin, kun elementti sammuu niin lämmön voi säätää asteen ylemmäs, mutta ei kahta, ilman että elementti käynnistyy uudelleen. Tällöin saadaan keskimääräiseksi säätelyväliksi X-0,5...X+1,5, eli 2C.
Uuttoboileri käy niin harvoin koska sitä syötetään höyryboilerissa olevan lämmönvaihtajan läpi, eli kuumempi höyryboileri työntää jatkuvasti hieman lämpöä uuttoboileriin.
Onko Brewtuksessa muuten valo molempien boilerien elementeille vaiko vain toisen (höyry? ja uuttoboilerille se näyttö?).
Juuri noin, valo höyryboilerin elementille ja uuttoboilerin elementin päälläolon näkee digitaalisesta näytöstä. Jos molemmat palaa niin vain höyryboileri on päällä.
Piuhaa ja elektroniikkaa tuon GS3 on syönyt sen verran, että niiden vaihtaminen uusiin voisi myös olla merkittävä kustannus. Mutta enpä itsekään osaa vetää mitään selkeää johtopäätöstä suuntaan tai toiseen. Itse pidät ilmeisesti koneen päällä 24/7?
Minä pidän jatkuvasti päällä. Mutta Brewtus on kyllä paljon yksinkertaisempi sähkölaite, blogisi kuvissa GS3 näyttää ainakin melkoisen elektroniselta. Brewtus sen sijaan on niin simppeli, että uskoisin osaavani tehdä sille minkä tahansa sähkötyön.
Tuon tyyppinen härveli oli itsellänikin Andrejan kanssa ja se toimi hyvin. Tärkeätä lienee että se on maadoitettu ja on kapasiteetiltaan riittävä (eli kestää koneen vaatimat tehot). Jos se ei näytä ehtoja täytä ja jotakin menee pieleen, niin eikös kotivakuutuksen kanssa voisi tulla ongelmia? Kaukainen mahdollisuus, mutta tuli vaan mieleen...
Kotivakuutuksissa ei kauheasti ole ehtoja, mutta sähkö- ja vesijohtoverkkojen suhteen sanotaan selvästi että niihin saa kytkeä vain oikeanlaisia laitteita ja liittimiä. Eli kannattaa kyllä tarkistaa.
-
Käytätkö muuten Teme konettasi ihan täydellä teholla sen ollessa päällä. Siinähän pitäisi olla se economy-modekin. Miten se vaikuttaisi 24/7 päälläoloon?
Käytän sitä täydellä teholla, enkä osaa sanoa kuinka paljon tuo economy-tila vaikuttaisi. Ks. myös kommenttini tuolla alempana...
400W on silti aika paljon. Sähköpatterit ovat teholtaan jotain 800W-15000W ja nekin räpsyvät termostaatin tahtiin, eli keskimääräinen teho on tuota 400W luokkaa. Väittäisin, että jos keittiön pöydällä on sähköpatterin tehoinen lämmitin (ilman puhallinta) niin sen jo huomaisi, eikä olisi mitenkään miellyttävä kodinkone sellainen...
Melkoisen määrän lämpöä tuo GS3 kyllä tuottaa, mutta ehkäpä tuo oma logiikkani ja arvioni on kuitenkin mennyt ihan metsään. Koneen sähkönkulutusta on jonkin verran funtsinut aikaisemminkin ja nyt homma alkoi kiinnostamaan sen verran paljon että tilasin energiamittarin jolla todellisen kulutuksen voi mitata eri käyttötavoilla. Olen reissussa jonkin aikaa, mutta kun palaan, niin mittari on varmaan saapunut ja pääsen testailemaan :)
Istuin aamulla hetken koneen ääressä ja kyllä se suunnilleen noin menee.
Ok.
Uuttoboileri käy niin harvoin koska sitä syötetään höyryboilerissa olevan lämmönvaihtajan läpi, eli kuumempi höyryboileri työntää jatkuvasti hieman lämpöä uuttoboileriin.
Tuota en muistanutkaan ajatella ja se selittääkin asian :)
T. Teme
-
Innostuin tästä asiasta itsekin sen verran, että piti käydä hommaamassa energiankulutusmittari.
Ja tässä tuloksia ensimmäisestä pikaisesta mittauksesta:
Laite: Expobar Brewtus II
Testi aloitettiin, kun kone oli kylmä ja huoneen lämpötila oli noin 23 astetta. Ensimmäiset tulokset kirjattiin, kun kone oli ollut päällä puoli tuntia ja siis olisi ollut valmiina käyttöön. Tähän mennessä virtaa oli kulunut 0,29kWh.
Tämän jälkeen nollasin mittarin ja kone jatkoi valmiustilassa oloaan. Seuraavan kerran kirjasin lukemat, kun kone oli ollut päällä kaksi tuntia tässä uudessa sessiossa. Virtaa tähän oli kulunut 0,32kWh.
Tarkistin sähkön hinnan edellisestä laskustani ja se oli 8,4c/kWh. Eli tämän testin perusteella käynnistettäessä kone kylmänä, sen saattaminen käyttölämpötilaan maksaa noin 2,4 centtiä.
Toisaalta koneen ylläpitäminen käyttölämpötilassa maksaa noin 1,3c/h. Vuorokaudessa tämä tekee noin 31,2 centtiä.
Jos Brewtus siis olisi kokoajan päällä tulisi sähkölaskua tästä laitteesta noin 114 euroa vuodessa.
-
Testi aloitettiin, kun kone oli kylmä ja huoneen lämpötila oli noin 23 astetta. Ensimmäiset tulokset kirjattiin, kun kone oli ollut päällä puoli tuntia ja siis olisi ollut valmiina käyttöön. Tähän mennessä virtaa oli kulunut 0,29kWh.
Tämän jälkeen nollasin mittarin ja kone jatkoi valmiustilassa oloaan. Seuraavan kerran kirjasin lukemat, kun kone oli ollut päällä kaksi tuntia tässä uudessa sessiossa. Virtaa tähän oli kulunut 0,32kWh.
Eli lämmitys vie 600W puolen tunnin ajan, jonka jälkeen kulutus noin 150W. Kieltämättä oma arvioni 80W jää aika paljon tuosta. Tosin kun arvioi muutaman sekunnin luokkaa olevaa lämmitysvaihetta, niin se heittää helposti pari sekuntia (seurasin vain pari sykliä) ja siitähän se virhe jo suunnilleen tuleekin. Ja voihan se myös olla, että itse kulutuksessakin on eroa. Meillä kone on tiukassa paikassa kaapin alla ja kaukana kaikista ikkunoista.
Vuorokausikulutus noilla luvuilla on 3,6 kWh kun kone on aina päällä. Jos taas ajastimella laittaa koneen olemaan käytettävissä klo 7-19, niin siitä tulee 2,1 kWh. Kun laskee erotuksen kulutuksista, olisi jatkuvan päälläolon lisähinta vuodessa noin 45 euroa. Mutta se onkin sitten ihan toinen laskettava, että miten lämpöä tuottava keitin vaikuttaa kokonaiskulutukseen - ainakin sähkölämmitystaloissa. :)
-
Mittailin tuossa muutaman päivänä GS3:n sähkönkulutusta normaalikäytössäni. Laitteella kestää noin 16 minuuttia kehittää täydet paineet molempiin boilereihin ja tähän kuluu noin 0,48kWh. Lämmitän siis koneen kahdesti päivässä. Aamulla se on päällä yleensä noin kolme tuntia ja illalla noin kaksi tuntia. Keskimääräinen sähkönkulutus on näin toimittuna päivittäin noin 2 kWh. Eli nuo omat arviot olivat aika paljon yläkanttiin...
Pitää vielä mittailla tuota kulutusta jos kone päällä 24h.
T. Teme
-
Hiukan lisää mittauksia.
Lämpimänä ollessaan GS3 kuluttaa tunnissa aika tarkkaan 0,185 kWh. Jos noudatan samaa kaavaa kahvien valmistuksessa kuin aikaisemmassa mittauksessani (kaksi tuplacappaa aamulla ja kaksi suoraa tuplaa illalla), niin kulutus niille tunneille joille nuo sessiot osuivat olivat noin 0.240 kWh ja 0,230 kWh.
Tästä voi johtaa että 24h käytössä GS3 kuluttaa noin 4,54 kWh vuorokaudessa (vs noin 2 kWh ajastinkäytössä). Vuodessa tästä tulee omien laskujeni mukaan käyttökustannusten eroksi noin 77 euroa vuodessa - eli ei kovin merkittävä luku. Niitä alentuneita huoneiston lämmityskustannuksia en ottanut huomioon laskuissa :)
Pieni lisähuomio: GS3 kehittää siis täydet paineet hiukan runsaassa vartissa. Jo puolen tunnin jälkeen kone tuntuu olevan täysin stabiili myös sähkönkulutuksen suhteen (itse asiassa jo noin 20 minuutin jälkeen sähkönkulutus on lähes vakio).
T. Teme
-
Näistä luvuista voisi johtaa sellaisen nyrkkisäännön, että tuplaboilerikone kuluttaa 150-200W sähköä ollessaan lämpimänä ja käyttämättömänä. Ja että 24/7-käyttö kuluttaa noin tuplasti enemmän sähköä verrattuna siihen että pitää aamulla ja illalla päällä, ja kolmanneksen enemmän verrattuna siihen että pitää koko päivän päällä.
Olisi muuten kiinnostava tietää vastaavat luvut yksiboileriselle koneelle. Esim. jollekin isolle E61/HX-koneelle, jota voisi pitää ainakin Brewtukseen vertailukelpoisena boilerien määrää lukuunottamatta. Toki olisi myös hyvä että boileri on eristetty. Veikkaisin että kulutus ei tipu puoleen vaikka boilerien määrä tippuukin.