Ristretto
Kahvikeskustelu => Kahvinvalmistuslaitteet, kahvimyllyt ja -tarvikkeet => Aiheen aloitti: iikkak - Lokakuu 15, 2020, 12:33:14 ip
-
Tuli 8v jälkeen hankittua Ariete Caffe novecento -halpiskeittimen tilalle Silvia.
Keitin on ilman PIDia, ihan stock varustelultaan jne.
Korkeahkoja ovat PIDien hinnat, ottaen huomioon että mitä komponentteja ne sisältävät.
Onko olemassa hyväksi koettuja pideja <100eur hintaluokassa jo, joita forumilaiset olisivat päässeet testaamaan?
Itse pidaaminen on käynyt mielessä, mutta aikaa kun on vain rajallisesti arjessa :(
Lopuksi filosofinen kysymys - jos olen 8v täryyttänyt halpiskeittimellä -suhteellisen- tyytyväisenä, onko PID -modaukset oikeasti tarpeellisia heti ainakaan alkuun, tai jopa ollenkaan?
-
Lopuksi filosofinen kysymys - jos olen 8v täryyttänyt halpiskeittimellä -suhteellisen- tyytyväisenä, onko PID -modaukset oikeasti tarpeellisia heti ainakaan alkuun, tai jopa ollenkaan?
Käy jossain hyvässä kahvilassa maistamassa espressoa. Pyydä mukaan samaa papua ja kokeile tehdä sama kahvi kotona. Vertaile kokemuksiasi. Jos kahvilassa oli merkittävästi parempaa on kotona parantamisen varaa :)
-
Pari sanaa sähköturvallisuudesta. Asia korostuu, jos haetaan halvinta mahdollista laadun kustannuksella.
http://www.auberins.com/index.php?main_page=index&cPath=6
Linkin laitteet ovat varmaan hyväksyttyjä Amerikassa, mutta täällä maadoittamaton metallikotelo ja
langanohuet verkkojohtimet eivät menisi läpi. Puutteet voi kyllä korjata asentaessa.
Kiinakaupasta rohkea varmaan saisi hyvin halvalla. Itse en kyllä uskaltaisi hankkia sieltä mitään
verkkojännitteellä toimivaa.
Kannattaa sitten muistaa, että joskus myöhemmin myytäessä laitetta eteenpäin myyjä vastaa
tekemiensä asennusten sähköturvallisuudesta.
-
Tarkka surffaaja päässee samaan tulokseen ku PID-säätäjä. Noiden PID-sarjojen ongelma on monesti se, etteivät ne ole 230 jännitteellä pienjännitedirektiivin mukaisia, eli suomeksi sähköturvallisia.
Koska turvallisuus on tärkeää, kannattaa PIDin tarve tyydyttää ostamalla keitin, jossa sellainen on tehtaan jäljiltä, jos ei oikeasti tiedä mitä tekee.
-
hyviä pointteja. Tässä on ok-talon sähkötöitä tullut jo tehtyä siihen malliin että ei kahvinkeitin ole enää ongelma. Matalajännite-elektroniikan kanssa tekeminen on tuttua että se ei ole ongelma - mutta siis kuten mainittua, sähkö on sinistä ja sattuu.
Onko auberin ja hollantilaisen bluetooth-pidin lisäksi muita vaihtoehtoja olemassa, joita kannattaisi edes harkita?
-
Joku omronin tms. teollisuussäädin olis ainoa, johon oikeesti vois uskaltaa laittaa sähköäkin. Tai sitten noista muista pienoisjännitteellä toimiva versio, jolle turvallinen verkkovirtalähde kaveriksi.
Valmiista vaihtoehdoista hollannin ihmettä joku foorumillakin on yrittänyt saada toimimaan, en tiedä kuinka lopulta kävi. Se lienee turvallinen kun UI ei vaadi itse kojeen sormeilua.
Sinänsähän koko PIDiä ei tarvis, bang-bang-säädöllä saavuttais varmaan yhtä hyvän, jos vaan hystereesin saa riittävän pieneksi. Puolijohderele tarvittaneen kuitenkin.
-
Auberin asennuksesta Silviaan:
http://www.ristretto.fi/foorumi/index.php?topic=3932.msg35333#msg35333
-
Mainittu hystereesi lienee ongelmana tällaisessa budjettivirityksessä:
https://www.spelektroniikka.fi/p11481-termostaatti-saadettava-kapillaaritermostaatti-30-120-astetta-celsius-fi.html
-
Mainittu hystereesi lienee ongelmana tällaisessa budjettivirityksessä:
https://www.spelektroniikka.fi/p11481-termostaatti-saadettava-kapillaaritermostaatti-30-120-astetta-celsius-fi.html
Kyllähän silviassa on olemassaan jo joko termostaatti tai pressostaatti. Espressokoneen boilerin lämmönsäädössä on yhdentekevää onko säätimenä pressostaatti vai termostaatti, kunhan se on säädetty oikein. Ei sitä kannata budjettitermarilla korvata. PID:llä on mahdollista saavuttaa niin tarkka lämpöstabiilius, että termarilla ei ikinä. Onko sillä sitten mitään käytännön merkitystä.
Veikkaisin, että tarkka pienen hystereesin termari olisi tämmöisessä käytännössä ihan yhtä hyvä kuin PID. PID on näissä DIY-lämpösäätimissä ollut vähän hypeä, sellainen pitää olla, vaikka siitä ei oikeasti ymmärtäisi mitään. Mutta toisaalta kun tyypillisillä DIY-komponenteilla kustannukset ja työ on molemmissa vaihtoehdoissa kutakuinkin sama, niin ehkä se vaaka kallistuu kuitenkin sen PID:n suuntaan.
-
Lisätääns vielä sen verran, että tuommoisen tarkan ja pienen hystereesin termarin saa hyvin edullisestikin jostain aliexpressistä / eBaysta, joten sinänsä kyllä termiä budjettitermari voi käyttää. Oikeastaan tuo SP-Elektroniikan termari ei ole näihin verrattuna millään tavalla edes edullinen, laadusta en osaa sanoa.
Jos haluaa lähteä leikkimään termarilla, niin ebaysta ostaa 12V STC-1000 -termostaatin, sille virtalähteen, soveltuvan anturin ja SSR-releen, niin pääsee ohjailemaan lämpötilaa aika tarkasti. Noita STC-1000-termareita on erilaisia, hystereesinsäädössä on ainakin eroja.
-
On tietysti jokaisen oma henkilökohtainen valinta millä riskitasolla pelaa, mutta itse olen
pitänyt rajana sitä, että kiinakaupasta ei mitään mikä kytketään verkkojännitteeseen.
Ladattavia akkujakin miettisin kahteen kertaan.
-
On tietysti jokaisen oma henkilökohtainen valinta millä riskitasolla pelaa, mutta itse olen
pitänyt rajana sitä, että kiinakaupasta ei mitään mikä kytketään verkkojännitteeseen.
Ladattavia akkujakin miettisin kahteen kertaan.
Toki tämä on viisasta. Tuossa mainitsemassani tapauksessa ainoa verkkovirtaan kytkettävä komponentti on SSR, jonka voi ostaa verrattain edullisesti mistä vain.
Sinänsä täysin samoja palikoita voi ostaa eBayn sijasta kotimaisista kivijalkakaupoista, onko se sen enempää turvallista? Lähtökohta on kuitenkin se, että verkkovirtalaitteita ei itse muokata millään tavalla, jos tästä poikkeaa, ottaa aina riskin.
-
Suomesta ostettu voi olla yhtä turvaton, mutta vahingon sattuessa suomalainen
myyjä on vastuussa, kiinalaista myyjää ei taida vastuuasiat kiinnostaa.
-
Suomesta ostettu voi olla yhtä turvaton, mutta vahingon sattuessa suomalainen
myyjä on vastuussa, kiinalaista myyjää ei taida vastuuasiat kiinnostaa.
Jos maallikko muokkaa verkkovirtalaitetta, ei vikaantumisista seuraavista tapahtumista ole oletettavasti kukaan muu missään vastuussa. Verkkovirtalaitteen muokkaaminen on ihan selkeästi laitonta touhua. Uuden laitteen saa lain mukaan tehdä kuka vaan, mutta olemassaolevaa laitetta ei saa maallikko muokata. Jos tuommoisessa omassa muutoksessa tulee jotain muuta vastuuasiaa, kuin viallinen hankittu laite, suomalainenkin myyjä pesee äkkiä kätensä sanomalla, että tekijällä ei ole ollut riittävää ammattitaitoa.
EDIT: Ehkä siinä tapauksessa osan myyjä voisi olla korvausvelvollinen, jos muokkauksen tekijä pystyisi osoittamaan luotettavasti asennuksen olleen asiallinen ja osassa olleen vian.